Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimus

1 luku             Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja sen hallinto

1 §
Nimi, kotipaikka ja jäsenkunnat

Kuntayhtymän nimi on Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Päivittäisessätoiminnassavoidaankäyttäälyhennystä Keuda . Sen kotipaikka on Järvenpään kaupunki. Sen jäsenkunnat ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula.

2 §
Tehtävät

Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa asukkaiden ja elinkeinoelämän kannalta tarpeellista ammatillista- ja kansanopistokoulutusta sekä toteuttaa alueellista elinkeinoelämän kehitystyötä. Kuntayhtymä toteuttaa koulutuksen Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa ja Tuusulassa sijaitsevissa Keski-Uudenmaan ammattiopiston koulutusyksiköissä sekä Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskuksessa. Kuntayhtymä on osakkaana Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:ssä. Yhtymävaltuusto voi tarvittaessa muuttaa kuntayhtymän organisaatiota.

3 §
Hallinto

Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto.

Kuntayhtymällä on yhtymähallitus. Lisäksi yhtymähallitus voi tarvittaessa asettaa toimialakohtaisia johtokuntia määräajaksi tai tiettyä tehtävää varten. Ellei johtokuntia tai vastaavia ole asetettu, hoitaa yhtymähallitus niiden tehtäviä, ellei tehtäviä ole siirretty viranhaltijoille.

4 §
Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuustoon valitsevat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Tuusulan kunta kukin neljä edustajaa, Mäntsälän ja Nurmijärven kunnat kukin kolme, Sipoon kunta kaksi ja Pornaisten kunta yhden jäsenen sekä kukin jäsenkunta kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi.

5 §
Yhtymähallitus

Yhtymähallituksessa on 9 jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä, jotka yhtymävaltuusto valitsee yhtymävaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Yhtymävaltuusto nimeää valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien edustavuus yhtymähallituksessa toteutetaan siten, että kunkin jossakin jäsenkunnassa valtuustopaikkoja saaneen rekisteröidyn puolueen osuus yhtymähallituksen paikoista määräytyy puolueen kaikissa jäsenkunnissa edellisessä kunnallisvaaleissa yhteensä saaman äänimäärän ja kunkin valtuustopaikkoja saaneen yhteislistan osuus kuntakohtaisen äänimäärän mukaan siten, että osuudet lasketaan kunnallisvaalilain mukaan laskettujen vertauslukujen osoittamassa järjestyksessä (ns. d´Hondtin suhteellisuusperiaate). Lisäksi on otettava huomioon naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain asettamat vaatimukset.

6 §
Päätösvalta

Yhtymävaltuusto hyväksyy kuntayhtymän hallinto-, ja virkasäännön, vuotuisen talousarvion, tilinpäätöksen ja määräajoin kuntayhtymän kehittämissuunnitelman, päättää vastuuvapauden myöntämisestä, päättää virkojen perustamisesta sekä valitsee yhtymähallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kuntayhtymän tilintarkastajat.

Muilta osin, ellei laista muuta johdu, kuntayhtymän päätäntävaltaa käyttää yhtymähallitus sekä kuntayhtymän hallintosäännössä määritellyissä tapauksissa kuntayhtymän johtaja, talousjohtaja sekä tulosalueiden esimiehet.

7 §
Äänivalta

Äänivalta yhtymävaltuustossa määräytyy siten, että kullakin jäsenkunnalla on edustajiensa lukumäärää vastaava äänimäärä, joka jakautuu tasan saapuvilla olevien jäsenkunnan edustajien kesken. Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä edustajia eri jäsenkunnista siten, että heidän edustamansa äänimäärä on vähintään 11/21 osaa koko äänimäärästä.

8 §
Nimenkirjoitusoikeus

Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset, mikäli ne koskevat koko kuntayhtymää tai merkitsevät sitoutumista talousarviovuotta pitempiaikaisiin taloudellisiin velvoitteisiin. Muussa tapauksessa yhtä oppilaitosta tai toimialaa koskevat sopimukset tekee yhtymävaltuuston määrittelemän tulosalueen esimies.

Kuntayhtymän nimen kirjoittavat yhdessä kuntayhtymän johtaja ja talousjohtaja. Yhtä oppilaitosta tai toimialaa koskevissa asioissa yhtymävaltuuston määrittelemän tulosalueen esimiehellä on itsenäinen nimenkirjoitusoikeus.

2 luku             Talous sekä hallinnon ja talouden tarkastus

9 §
Peruspääoma

Peruspääoma on muodostettu vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti. Peruspääoman määrän on vahvistanut yhtymävaltuusto.

Kuntayhtymän tilinpäätöksessä investointeihin kirjatut valtionosuudet eivät vaikuta peruspääoman jakautumiseen kuntien kesken.

Yhtymävaltuusto päättää uuden jäsenkunnan ja osajäsenyyttä laajentaneen kunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta pääomasta.

10 §
Jäsenkuntien osuudet ja vastuu

Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa.

Kuntalain 83 §:ssä tarkoitettujen menojen kattamisesta vastaavat jäsenkunnat peruspääomaosuuksien suhteessa.

Jäsenkuntien peruspääomaosuudet ilmenevät kuntayhtymän ylläpitämästä rekisteristä.

11 §
Talousarvio ja taloussuunnitelma

Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus tehdä ehdotuksia kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.

Yhtymävaltuusto hyväksyy talousarvion ja -suunnitelman marraskuun loppuun mennessä. Talousarvio on toimitettava jäsenkunnille tiedoksi ennen asianomaisen varainhoitovuoden alkua.

Talousarviovuoden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava palvelujen käytössä tai talouden yleisissä perusteissa jo tapahtuneisiin tai odotettavissa oleviin muutoksiin. 

12 §
Tilinpäätös ja toimintakertomus

Kultakin tilikaudelta laaditaan kuntalain edellyttämä tilinpäätös ja toimintakertomus, jotka on saatettava yhtymävaltuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä.

Tilinpäätös on annettava tilintarkastajien tarkastettavaksi viimeistään tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien on annettava kultakin tilikaudelta tarkastuskertomus toukokuunloppuun mennessä. Tilinpäätöstiedot annetaan jäsenkunnille tilikautta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.

13 §
Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.

14 §
Toiminnan rahoitus

Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot katetaan valtiolta tulevalla yksikköhinnalla ja kuntayhtymän omilla tuloilla. Valtiolta tuleva rahoitus sisältää sekä laskennallisen valtionosuuden että kunnilta perityn asukaskohtaisen kuntaosuuden. Tuloslaskelman tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan.

15 §
Investointien rahoittaminen

Korjausinvestoinnit rahoitetaan poistorahoituksella tai muulla kuntayhtymän omalla rahoituksella.

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta uus- ja laajennusinvestointeihin valtionosuutena, investointivarauksin, rahastoin, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Kuntien rahoitusta käytetään vain erikseen niin sovittaessa.

Uus- ja laajennusinvestointien arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa.

16 §
Rahastot

Rahastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto.

17 §
Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen

Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja.

Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.

18 §
Hallinnon ja talouden tarkastaminen

Kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa (365/95) ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä.

Yhtymävaltuusto valitsee tarkastuslautakuntaan 3 jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja.

Yhtymävaltuusto valitsee yhden tai useamman tilintarkastajan. Tilintarkastajien tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymiä henkilöitä (JHTT-tilintarkastajia) tai yhteisöjä. 

3 luku             Kuntayhtymän purkaminen

19 §
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymävaltuusto päättää loppuselvityksestä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen tai sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvollisia suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

Yksittäisellä jäsenkunnalla on oikeus erota kuntayhtymästä siten kuin kunnallislaissa on säädetty. Jäsenkunta voi erotessaan kuntayhtymästä tai muutoin luovuttaa jollekin muulle jäsenkunnalle osuutensa kuntayhtymän varoista asianomaisten kuntien kesken sovitusta korvauksesta.

4 luku             Voimaantulo

20 §
Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä perussopimus tulee voimaan 1.8.2007. Ennen perussopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sopimuksen täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Tämä perussopimus on hyväksytty Järvenpään kaupunginvaltuuston 21.5.2007, Keravan kaupunginvaltuuston 26.3.2007, Mäntsälän kunnanvaltuuston 26.2.2007, Nurmijärven kunnanvaltuuston 31.1.2007, Pornaisten kunnanvaltuuston 19.3.2007, Sipoon kunnanvaltuuston 16.4.2007 ja Tuusulan kunnanvaltuuston 29.1.2007 tekemillä yhtäpitävillä päätöksillä.