Työssäoppimisen suunnitelma

Keudan työssäoppimisen toteuttamis- ja kehittämissuunnitelma

Yleinen tausta

Työelämän kehittyminen on tuonut ammatilliselle koulutukselle haasteita, joihin työssäoppimisella voidaan vastata. Vanha käsitys tiettyyn tehtävään ja tiettyyn toimintaan oppimisesta ei päde nopeasti vaihtuvissa tilanteissa, jotka edellyttävät joustavuutta ja kykyä hyödyntää ja muokata vanhaa tietoa uusiin tietoihin yhdistämällä. Yritykset tarvitsevat erityisosaamista, johon koulutuksen on kyettävä vastaamaan. Ammattitaitovaatimukset kasvavat, tarvitaan myös laaja-alaista osaamista.

Toimenkuvat yrityksissä ovat monipuolistuneet ja perinteiset ammattirajat ylittävä tiimi- ja ryhmätyöskentely edellyttää monimutkaisten työprosessien taustalla olevien periaatteiden hallintaa. Opiskelijoiden tulee kyetä itsenäiseen ja itseohjautuvaan oppimiseen. Vastuun ottaminen oman työn kehittämisestä korostuu samoin kuin opiskelijan motivaatio.

Oppimiskäsitykset ovat muuttuneet muun muutoksen myötä. Perinteinen kouluopetus ja siihen liittyvä tiedon siirto detaljitietojen ulkoa oppimisena ei auta opiskelijoita työelämän prosesseissa osaamisen nopeasti vanhetessa. Opiskelijan on sisäistettävä tieto, jotta hän kykenee selviytymään tehtävistään toimintatapojen monipuolistuessa ja laajentuessa sekä uusien toimintatapojen syntyessä. Valmiit vastaukset ja ratkaisut eivät saa oppijaa sitoutumaan oppimiseen eikä työn tekemiseen. Ammatillisen koulutuksen tulee antaa välineet, joilla opiskelijat kykenevät ratkaisemaan ongelmia, tuottamaan uutta tietoa ja kehittämään yhteiskuntaa.

Oppiminen on aina sidoksissa ympäristöön ja käsillä olevaan tilanteeseen. Suuri osa oppimisesta tapahtuu työn kautta, sitä tehtäessä ja kehitettäessä. Oppiminen voidaan nähdä yhteisöllisenä, yhteistoiminnallisena ja monenlaisiin toimintaympäristöihin sijoittuvana tapahtumana. Tämä edellyttää jatkuvaa ja kiinteää yhteistoimintaa oppilaitosten ja yritysten välillä. Opiskelijoiden, oppilaitosten ja yritysten keskinäinen aktiivinen ja aito keskustelu avartavat kaikkien osapuolten näkemyksiä, jotka sulautuvat yhdeksi oppimisen tukijärjestelmäksi. Sen tavoitteena on opiskelijan persoonallisen, sosiaalisen ja fyysisen kasvun tukeminen. Tukijärjestelmäverkosto antaa opiskelijalle itseluottamusta ja uskoa itseensä oppijana.

Elinikäinen oppiminen on keskeinen osatekijä tulevaisuuden koulutusstrategiassa, työ ja koulutus limittyvät jatkuvasti toisiinsa. Opiskelusta on tulossa entistä enemmän jatkuvaa ja toistuvaa itsensä kehittämistä, jossa työssäoppimisen ja koulutuksen vuorottelu lisääntyy. Myös oppisopimuskoulutus ja aikuiskoulutus lisääntyvät edelleen. Koulutuksen ja työelämän uudenlainen yhdistäminen on yksi tämän päivän haasteista koulutuselämässä. Yrityksen ja koulun yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet, sekä opiskelijat, yritykset että oppilaitokset.

Työssäoppimisen tavoitteet

Kaikkiin koulutusyhtymän kolmivuotisiin tutkintoihin sisältyy vähintään 20 opintoviikon mittainen työssäoppimisen jakso, joka on tavoitteellista, arvioitua ja ohjattua opiskelua. Opiskelija oppii työssä osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta.

Opiskelijat työskentelevät opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti aidoissa työelämän ympäristöissä ja työtehtävissä, joihin he ovat valmistumassa. He voivat työjakson aikana arvioida teoriajakson aikana oppimaansa tieto-osaamistaan samoin kuin työjakso helpottaa teorian ymmärtämistä käytännössä.

Työssäoppimisjaksot antavat opiskelijoille, paitsi keskeisiä ammatillisia valmiuksia, myös käsityksen työyhteisöstä ja siinä toimimisesta. Opiskelijalla on mahdollisuus havainnoida itseään työyhteisön jäsenenä ja kasvaa työyhteisöön. Näin koulutuksesta valmistuvilla on paremmat asenteelliset ja käytännön valmiudet tuottavaan työhön, mikä helpottaa nuoren työllistymistä.

Yritykset saavat ammattitaitoista työvoimaa ja esimerkiksi mahdollisuuden täsmäkouluttaa henkilöstöä tarpeitaan vastaavasti. Yhteistyö on myös yritykselle mahdollisuus markkinoida mielikuvaa itsestään ja alastaan pitkälle eteenpäin.

Oppilaitokset saavat ajankohtaista tietoa yrityksistä ja heidän tarpeistaan. Yhteistyömahdollisuuksien luominen ja monipuolistaminen tekevät mahdolliseksi pysyvien yhteistyöyritysten hankkimisen. Samalla oppilaitosten keinot tiedottaa koulutustarjonnastaan helpottuvat. Vakiintuneet työssäoppimisen käytännöt tukevat osallistumista alueelliseen työssäoppimisen kehittämiseen. Molemminpuolinen vuorovaikutus ja tiedon lisääntyminen auttavat myös alueellista elinkeinoelämän kehittymistä. Työssäoppimisen liittäminen osaksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa on osa tätä kehitystä.

Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan työssäoppimisjaksojen yhteydessä, jolloin ammattiosaamista arvioidaan muun arvioinnin ohella käytännön työtilanteissa ammattiosaamisen näytöillä. Työelämän edustajat tulevat näin entistä laajemmin mukaan arviointiin.

Työssäoppimisen ja näyttöjen organisointi

Keudan koulutusalat tekevät opetussuunnitelman yhteisen osan pohjalta opetussuunnitelmansa työssäoppimisen ja näytön toteuttamissuunnitelmineen. Lähtökohtana työssäoppimisen suunnitelmassa on se, että oppilaitoksissa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa.

Ammatillisen koulutuksen edistämiseksi sekä koulutuksen ja työelämän välisten ja muiden tarpeellisten yhteyksien edistämiseksi ja kehittämiseksi on kuntayhtymässä koulutusalakohtaisia neuvottelukuntia.

Koulutusalakohtaisen opetussuunnitelman hyväksyy hallintosäännön mukaan oppilaitoksen kehitysjohtaja kuultuaan opettajien, neuvottelukunnan ja oppilaiden edustajia, joiden kuulemisvelvoite on kirjattu myös lakiin ammatillisesta koulutuksesta. Kuulemisesta tulee olla joko kirjallinen lausunto tai merkintä kokouspöytäkirjassa.

Tutkintokohtaiset ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelmat sekä opintokokonaisuuksien arvioinnin toteuttamissuunnitelmat vahvistaa kolmikantainen toimielin, Keudan ammattiosaamisen toimikunta. Tämä toimielin toimii myös edellä mainitun kuulemisen välineenä sekä vastaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Toimielimessä on 3 koulutuksen järjestäjän edustajaa, 3 opettajien edustajaa, 4 työ- ja elinkeinoelämän edustajaa ja 2 opiskelijaedustajaa. Toimielin hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset.

Tutkintokohtaiset työssäoppimissuunnitelmat:

Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmien perusteissa määritellään ne periaatteet, joiden mukaan työssä oppiminen käytännössä järjestetään. Suunnitelmassa määritellään myös, mitkä opetusohjelman tavoitteista opiskellaan työpaikoilla ja miten ohjaus ja arviointi järjestetään. Tutkintokohtaiset suunnitelmat sisältävät myös työssäoloajankohdat ja tavoitteet.

Keudan opetuksen toteutuksessa koulutusalat noudattavat yhtenäistä työssäoppimisen käytäntöä siten, että työssäolot jaksotetaan samanpituisiksi kullakin koulutusalalla kullekin lukuvuodelle. Samoin opiskelijaryhmän työssäoppimisjakso pyritään toteuttamaan samanaikaisesti.

Suunnitelma laaditaan yhteistyössä paikallisten työelämän edustajien kanssa ja siinä otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet. Seuraamalla valtakunnan ja oman alueen elinkeinoelämän kehitystä oppilaitokset kykenevät kehittämään koulutustarjontansa vastaamaan työelämän vaatimuksiin. Tarvitaan myös alueellista ja paikallista yhteistyötä eri oppilaitosten kesken samoin kuin yhteydenpitoa työmarkkinaosapuolten kanssa.
Opettaja on muuttumassa yhä enemmän oppimisen ohjaajaksi, jonka tehtävänä on järjestää sopivia oppimistilanteita sekä tukea ja ohjata oppimisprosessissa. Opettaja on kuin konsultti, joka on käytettävissä silloin kun hänen osaamistaan tarvitaan.

Opiskelijan työssäoppimissuunnitelma:

Opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa ja työssäoppimisen sopimuksessa määritellään kunkin jakson tavoitteet, oppimistehtävät, kesto, ajoitus sekä opiskelija-arvioinnin menettelytavat. Tavoitteiden tulee olla konkreettisia ja selkeitä, jotta sitoutuminen helpottuu. Opinnäytetyö voidaan kytkeä osaksi työssäoppimista.

Opetussuunnitelmaan sisältyy opiskelijan tehtävät ja vastuut. Keuda antaa opiskelijalle mahdollisuuden osallistua opetussuunnitelman laadintaan sekä kuulee opiskelijoita ennen työssäoppimisopiskelua. Oppilaitokset valmentavat opiskelijaa työpaikkaa varten sekä antaa mahdollisuuksia työssäoppimisen jaksonkin aikana hankkia siihen liittyvää ammattitietoutta.

Jos työssäoppimiseen liittyy näyttö, arviointiin osallistuvat opiskelijan lisäksi työpaikkaohjaaja ja opettaja tai työpaikkaohjaaja tai opettaja. Näytöistä sovitaan opiskelijan työssäoppimisesta tehtävässä sopimuksessa, jonka allekirjoittavat Keudan työssäoppimista ohjaava opettaja sekä työpaikkaohjaaja.

Koulutuksen järjestäjän tehtävät:

Koulutuksen järjestäjän vastuulla on hoitaa työssäoppimispaikka yhdessä opiskelijan kanssa sekä varmistaa työpaikan edellytykset järjestää työssäoppimista. Järjestäjän tehtäviä hoitaa käytännössä asianomainen oppilaitos.

Pääsääntöisesti oppilaitos tekee sopimuksen työpaikan kanssa niin, ettei opiskelija ole työsuhteessa työnantajaan. Erikseen niin sovittaessa työssäoppiminen voidaan toteuttaa myös työsuhteessa.

Oppilaitokset huolehtivat opettajien riittävästä työelämäosaamisesta ja täydennyskoulutuksesta sekä kouluttavat ja valmentavat työpaikkakouluttajia. Oppilaitokset huolehtivat myös siitä, että työpaikat ovat selvillä opetussuunnitelmasta, oppimisnäkemyksistä, työssäoppimisen periaatteista ja tavoitteista, opiskelijoiden tavoitteista sekä muista velvoitteista. Erityisen tärkeää on työturvallisuusvastuista tiedottaminen sekä työpaikalle että opiskelijalle. Ennen työn aloittamista on työnantajan ja oppilaitoksen edustajan yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojelua.

Työpaikkojen edellytyksiä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen tuetaan järjestämällä työpaikkaohjaajakoulutusta.

Työpaikan tehtävät:

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat antaneet suosituksen, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen kehittämisessä keskeisenä pyrkimyksenä tulee olla koulutuksen ja työelämän lähentäminen. Työpaikkakoulutuksen avulla pyritään turvaamaan nuorille korkeatasoisen ammattitaidon ja -tiedon hankintamahdollisuudet sekä edistetään yritysten ammattitaitoisen työvoiman saantia. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen avulla pyritään helpottamaan nuorten työllistymistä koulutuksen jälkeen.

Työnantaja vastaa koulutukseen osallistuvan opiskelijan työturvallisuudesta niin kuin työturvallisuuslaissa ja laissa nuorista työntekijöistä sekä mitä niiden nojalla säädetään tai määrätään, vaikka opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan.

Työturvallisuuden osalta ohjauksen käytännön toteutus on työpaikan organisaation tehtävä. Opiskelijan perehdyttämisellä työpaikan käytäntöihin on tärkeä rooli ammattitaidon oppimisessa.

Ohjaavan opettajan tehtävänä on:
* selventää ennakkotyönä osapuolten roolit, selvittää työtehtävien tarkoituksenmukaisuus eri jaksoilla, suunnittelee oppimistehtävät sekä selvittää oppimistehtävien tavoitteet työpaikkakouluttajalle
* auttaa ja tukee opiskelijaa suunnittelemaan omat tavoitteensa ammattitaidon hankkimisessa
* perehtyä alan työpaikkoihin siten, että kykenee ohjaamaan opiskelijaa oikeaan työssäoppimispaikkaan. Ohjauskäynneillä opettaja varmistaa, että työpaikka on työssäoppimiseen soveltuva
* tehdä avointa ja tavoitteellista yhteistyötä työpaikkakouluttajan kanssa siten, että työpaikkakouluttaja saa kaiken tarvitsemansa tiedon opiskelijasta, hänen opetussuunnitelmastaan ja tavoitteistaan
* antaa opiskelijalle tarpeellinen tuki ja ohjaus. Ohjauksen sisältö on jokaisen opiskelijan tarpeiden mukaista
* suunnitella yhdessä opiskelijan ja työpaikkakouluttajan kanssa työssäoppimisen
* osallistua konkreettisesti ohjaukseen ja arviointiin
* on olla sekä opiskelijan että työpaikkakouluttajan tavoitettavissa nopeasti

Työpaikkakouluttajan tehtävänä on:
* toimia yhteyshenkilönä oppilaitoksiin
* kantaa päävastuu yrityksessä työssäoppijan valmentamisesta ja ohjaamisesta henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan.
* luoda opiskelijalle toimivan oppimisympäristön, esittelee työtilat, -menetelmät ja välineet ja sopii käytännön järjestelyistä.
* antaa opiskelijalle kuvan siitä, miten työyhteisö toimii ja kehittyy

Koulutuksen arviointi

Opintokokonaisuuden arvioinnin toteuttamissuunnitelmassa on kuvaus sekä oppilaitoksessa että työpaikalla tapahtuvan oppimisen arvioinnista. Siinä on myös esitetty näkemys siitä, mikä osa oppimisesta ja arvioinnista tapahtuu työssäoppimisen yhteydessä. Tutkintokohtainen näyttöjen toteuttamissuunnitelma kertoo, mikä osa tutkinnosta toteutetaan näyttönä.

Tutkintoon sisältyvästä työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutusjakson suoritusten ja ammattitaidon arvioinnista päättävät opetuksesta vastaava opettaja ja työnantajan nimeämä henkilö yhdessä. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Opiskelija arvioi myös omaa kehittymistään ja mahdollisuuksiaan oppia sekä sitä, miten hän on saavuttanut jaksolle asetetut tavoitteet.

Tutkintotodistukseen merkitään erikseen näkyviin työssäoppimisen laajuus, mutta ei erillistä arvosanaa. Työnantaja antaa opiskelijalle todistuksen ja arvion työssäoppimisesta erikseen niin sovittaessa. Jos opiskelija on työsopimussuhteessa, työnantaja antaa työtodistuksen.

Näyttöjen toteuttaminen tuo työelämän edustajat entistä laajemmin mukaan arviointiin. Tutkintotodistus, jonka koulutuksen järjestäjä antaa, sisältää päättö- ja näyttötodistuksen, jonka ammattiosaamisen toimikunnan puheenjohtaja allekirjoittaa.

Oppilaitoksen tulee varata mahdollisuus opiskelijalle osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä.

Arviointi kuuluu oppimisen kaikkiin vaiheisiin. Arvioinnissa muodostuu oppijalle käsitys suhteestaan tavoitteisiin, opittavaan sisältöön, omaan osaamiseensa ja kehittymismahdollisuuksiinsa. Arvioinnin tulee opiskelijan itseohjautuvuuden kehittymisen ja ammatillisen kasvun edistämiseksi osoittaa osaamisen tasoa, oppimisen laatua ja opiskelijan kehittymismahdollisuuksiaan. Arvioinnissa tulee olla myös riittävän yksityiskohtainen ja antaa positiivista palautetta. Arviointi korostaa oppijan omaa oppimisprosessia työssäoppimisympäristössään.

Keuda - taitavana työelämään