Entisen kuntayhtymänjohtajan Hannu Heikkilän kirjoitus Sibeliuksenväylän historiasta nykypäivään

Kokosin hieman tietoa Sibeliuksenväylän historiasta ja nykypäivästä. Sibeliuksenväylän ympäristömme on merkittävä ja historia mielenkiintoinen.
Järvenpää kotitalousopettajaopisto oli valtion omistama vuodet 1928 – 1995. Sen jälkeen alue rakennuksineen siirtyi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän omistukseen. Tekstissä mainitut professorit Nils ja Harry Westermarck toimivat opettajinani Helsingin yliopistossa 1970-luvun alussa, joten jonkinlaista yhteyttä tähän historiaan minulla on myös sitä kautta,
 Hannu Heikkilä kirjoittaa tekstin saatesanoiksi.

Tietoa Järvenpään kartanosta ja työympäristöstämme Sibeliuksenväylällä

Peltola-rakennuksemme sijaitsee entisen Järvenpään kartanon mailla ja kartanon päärakennus on sijainnut Peltolan pihamaalla. Päärakennuksessa sijaitsi aikanaan järvenpään kotitalousopettajaopiston harjoituskouluksi perustettu emäntäkoulu.  Kartanoa on sanottu myös Westermarckin kartanoksi ja siitä on tietenkin käytetty myös ruotsinkielistä nimeä Träskända gård. Peltolan pihalla on pylväs, jonka päässä on kartanon päärakennuksen räystäästä tehty jäljennös. Tässä on eri lähteistä koottuna hieman kartanon ja sen viimeisten omistajien historiaa. Se on samalla Järvenpään kaupungin historiaa.

Alueen nykyiset rakennukset

Laajemmat tiedot Järvenpään kotitalousopettajaopiston ajasta ovat historiakirjassa ” Järvenpään kotitalousopettajaopisto 1928 – 2000”. Siellä on kuvia myös Järvenpään kartanosta ja sieltä selviävät eri rakennusten rakentamisajat:

Paatela-rakennus valmistui vuonna 1928. Hienoa rakennusta on uudistettu ja korjattu vuosien mukana. Vuonna 2015 on jälleen vuorossa suurempi perusparannus.

Peltola valmistui vuonna 1955. Peltola-rakennukseen tehtiin vuosina 2009 – 2011 mittava peruskorjaus.

Rakennukset saivat nimensä niiden suunnittelijoiden mukaan Paatelan suunnitteli arkkitehti Jussi Paatela ja Peltolan arkkitehti Jalmari Peltonen. Vuonna 1956 valmistui opettajien asuntola Kotimäki Peltolan viereen.

Uusin rakennus on Puistola-rakennus, joka valmistui vuonna 2007. Sen suunnittelija oli arkkitehti Pasi Siistonen. Nimi tuli kuitenkin kiinteistöpäällikkömme Vesa Takon hankkeelle jo työnimeksi antama Puistola.

Nykyisin Järvenpään kaupungille vuokraamamme entinen Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin koti Ahola-rakennus on alueen merkittävää historiaa ja siellä sijaitsevaan Juhani Aho –museoon kannattakin käydä tutustumassa.

Rantasauna valmistui 1990 luvun lopulla Keudan ja Honka-rakenteen yhteistyönä. Sauna pystytettiin oppilastyönä ja sen hyödyntäminen koulutuksessa on toteutunut hyvin.

Järvenpään kartanoon kuului puisto, jossa oli englantilaistyylinen osa ja muotopuutarhoja. Vanhimmat puut on istutettu 1700- ja 1800 –lukujen vaihteessa. Bjarne Westermarck aloitti puiston suunnitelmallisen kunnostuksen vuonna 1915. Kotitalousopettajaopiston aloittaessa toimintansa laati puutarha-arkkitehti Bengt Schalin vuonna 1928 taitavasti yhdistämällä kartanon vanhan vapaamuotoisen ns. englantilaistyylisen puistoalueen uuteen, 1920-luvun muodolliseen tyyliin.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Sibeliuksenvayla 500

Ja mistä kaikki alkoi

Järvenpään kartanon historia juontaa 1500-luvulle. Kartano on saanut nimensä sijaintinsa johdosta Tuusulanjärven pohjoispäässä. Ratsutilan kantatilana on Körilän ratsutila, johon 1700- ja 1800-lukujen aikana liitettiin augmentit eli ratsutilan aputilat Sutela, Jäppilä, Juhola ja Simola, ja 1900-luvun alussa Yrjölän perintötila.

Westermarckien aika

Tuusulassa sijainneen Järvenpään kartanon tytär Alfhild Ehrström solmi 1886 avioliiton metsänhoitaja Anton Westermarckin (1860–1929) kanssa, jonka suku oli tullut Suomeen Ruotsin Länsipohjasta 1700-luvulla. Anton Westermarckin veli oli kuuluisa sosiologi Edvard Westermarck ja sisar taiteilija Helena Westermarck. Anton Westermarck tuli vävyksi Järvenpään kartanoon ja opiskeli agronomiksi Mustialassa. Ajan oloon suurelta herraskartanolta ostivat tonttimaansa muun muassa taiteilijat Jean Sibelius ja Eero Järnefelt. Alfhild ja Anton Westermarck olivat saaneet 1887 pojan, Bjarne Rudolfin (1887–1945). Päätettyään koulunsa Helsingissä Bjarne Westermarck tutustui matkoillaan nykyaikaiseen maatalouteen sekä opiskeli Kööpenhaminan maatalouskorkeakoulussa. Suomeen palattuaan 1908 hän ryhtyi kehittämään ennestäänkin kukoistavan kartanon toimintaa. Vuonna1910 kartanon koko oli 1 988 hehtaaria. Tilalla oli 525 hehtaaria peltoa ja 325 hehtaaria niittyä sekä 1 099 hehtaaria metsää. Bjarne Westermarck osti naapuritiloja, käynnisti peltojen lannoituksen ja salaojituksen, hankki ensiluokkaisen karjan, parhaita kasvilajikkeita ja uudenaikaisia koneita sekä perusti meijerin. Tiluksia oli parhaimmillaan lähes 4 000 hehtaaria. Järvenpään isännän tuella pitäjään saatiin karjantarkastusyhdistys ja maidonmyyntiosuuskunta ja kartanolla järjestettiin erilaisia näyttelyitä.

Maaliskuun vallankumous 1917 ja maatyöläisten lakkoilu olivat vaikeata aikaa. Mm. Bjarne Westermarckin hankkima tuottava friisiläiskarja jouduttiin teurastamaan, kun kartanon lakkovahdit estivät lypsyn. Kun kansalaissota alkoi, tilanhoitaja murhattiin. Westermarckit onnistuivat pakenemaan. Anton ja Bjarne Westermarck vangittiin kuitenkin myöhemmin Porvoossa ja pidettiin vangittuina Keravalla.

Bjarne Westermarckin yhteiskunnallinen aktiivisuus oli huipussaan 1917–1919. Maatyölakon ja elintarvikelevottomuuksien kannustamana hän oli perustamassa Maataloustuottajain Keskusliittoa ja toimi liiton valtuuskunnan puheenjohtajana 1918–1923. Hän oli eräiden muidenkin maatalousalan järjestöjen perustajia, kuului moniin valtion komiteoihin, sai maanviljelysneuvoksen arvonimen 1919 ja tuli valituksi kansanedustajaksi Maalaisliiton listalta 1922 mutta sai kuitenkin vapautuksen toimesta sairauden takia jo seuraavana vuonna.

Isä ja poika Westermarckin Järvenpään kartanoon 1918 perustama kasvinjalostuslaitos aloitti kasvinjalostustoiminnan Suomessa. Laitos, vuodesta 1920 alkaen Suomen Kylvösiemen Oy, oli ensimmäinen laajamittainen yritys jalostaa järjestelmällisesti Suomen oloihin soveltuvia viljelyskasveja. Yritys kaatui jo 1924, mutta kadunvarsikuvaan siitä jäi muistuttamaan Järvenpään ensimmäinen kolmikerroksinen kivirakennus. Lähellä ovat myös Westermarckin konttorirakennus ja meijeri. Westermarck oli Tuusulan pitäjän sähköistämisen puolestapuhuja ja pitäjän ensimmäisen oppikoulun isä. Järvenpään yhteiskoulu aloitti syyskuussa 1928 Westermarckin lahjoitustontilla, Terijoelta tuodussa huvilassa.

Järvenpään tilanhoitaja Bjarne Westermarck oli vuodesta 1923 myös kartanon omistaja. Väkirikkaasta ja vauraasta Järvenpään kylästä oli hyvää vauhtia tulossa Suomen maatalouden kehittämiskeskus. Omistaja haaveili suuresta koe- ja tutkimustoimintatilasta. Uudistukset nielivät rahaa, jota hankittiin myymällä kartanon metsiä. Westermarckin laajojen liiketoimien takia kartano velkaantui ja ajautui kannattavuusvaikeuksiin. Yritykset eivät seisoneet omilla jaloillaan. Nousu maataloudelliseksi suuryritykseksi oli kestänyt viime vaiheessa vain vuosikymmenen, jota seurasi sitä lyhyempi laskukausi. Sivutilat oli pakko myydä 1924, ja Järvenpään kartano siirtyi Suomen valtiolle. Maat palstoitettiin ja osalle rakennettiin uudet Kotitalousopettajaopisto ja Maatalousnormaalikoulu.

Kun suunnitelma maatalouden kehittämiskeskuksesta epäonnistui, Westermarck alkoi kehitellä suunnitelmaa Järvenpään asemanseudusta asutus- ja pienteollisuuden keskuksena. Westermarckin tarve selviytyä veloista aloitti Järvenpään taajaman rakentumisen. Hän myi tiloja paitsi valtiolle ja sen kouluille myös asunnoiksi ja teollisuudelle. Hän teetti maankäyttösuunnitelman. Palstoitettuaan keskustan pellot, mäet ja radanvarret ja myytyään noin 500 tonttia, Westermarck ryhtyi auttamaan asukkaita asumisen alkuun. Hän osti pari sataa venäläisiltä autioksi jäänyttä huvilaa Karjalan kannakselta, myi puretut ja siirretyt rakennukset edullisesti vähävaraisille asukkaille ja yrittäjille, varusti heidät rakennusainein, avusti edullisin lainoin ja ryhtyi jopa osakkaaksi moneen yritykseen. Westermarckin tuella perustettiin mylly-, vaatetus- ja kiviteollisuutta. Kylä tulvahti äkkiä täyteen uutta väkeä, tehtaita ja pajoja. Muutamassa vuodessa oli lähes tyhjästä luotu kukoistava liikekeskus, kunnes lama 1929 otti Järvenpään ja Westermarckin kuristusotteeseensa. Uudet liikeyritykset eivät pystyneet vastaamaan sitoumuksistaan Westermarckille, ja näin New Yorkin pörssiromahdus vei Järvenpään kartanon lopulliseen vararikkoon. Westermark joutui pakkohuutokaupassa myymään loputkin tilansa, pääasiassa asunto- ja teollisuustonteiksi. Valtio lunasti osan kasvinjalostusaineistosta ja palkkasi jalostustoiminnalle johtajan Maatalouskoelaitokselle Tikkurilaan.

Monet Westermarckin rahaliikkeet herättivät epäilyksiä ja johtivat toimenpiteisiin. Hänen väitettiin sekoittaneen omat ja vieraat varat. Kaikki syytökset häntä vastaan käsiteltiin, mutta mitään suorastaan rikollista ei todettu löytyneen. Viranomaiset olivat hieman erimielisiä rikollisuuden asteesta, ja Westermarck päästettiin vapaalle jalalle. Kartanon konkurssin jälkeen alkoivat uudet kuulustelut, syytteitä oli tulossa leimaveron kavalluksesta, väärentämisestä ja palstoituksessa tekaistuista yhtiökokouspöytäkirjoista.

Suomenruotsalaiset lehdet, etenkin Svenska Pressen kirjoittivat rötöksistä laajasti 1921–1923. Bjarne Westermarck kävi loistoesimerkiksi niistä vaaroista, joihin tasavaltalaisuus, demokratia ja agraaripuolueen esiinmarssi johtivat. Westermarck oli pettänyt isiensä perinnön, liehakoinut suomenkielisiä nationalisteja ja pientalonpoikia, vaikka itse oli suurviljelijä. Konkurssin läpikäynyt Westermarck vetäytyi Järvenpäästä ainoalle jäljelle jääneelle pientilalleen Nastolaan, missä hän toimitti vuodesta 1934 Hufvudstadsbladetin hänen aloitteestaan perustamaa Lantmannabladet-lehteä. Järvenpään entinen isäntä kuoli 1945.

Bjarne Westermarckin pojasta Nils Westermarckista (1910–2002) tuli kansainvälisesti tunnettu maanviljelystalouden professori, akateemikko, maatalousministeri ja yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä maatalousekonomisteista. Toinen Bjarne Westermarckin poika Hakon Westermarck (1912 – 1995) toimi Eläinlääketieteellisen korkeakoulun professorina vuodesta 1955 ja rehtorina 1973-1976.

Nils Westermarckin poika emeritusprofessori Harry Westermarck on ollut neuvonta-alan professorina Helsingin yliopistossa.

HH DSC7211 301Hannu Heikkilä on ollut Keudan kuntayhtymänjohtajana vuosina 1996-2015. Keudalaisuus alkoi Saaren kartanon rehtorina vuonna 1986. Saaren kartano oli tuolloin valtion ​​​​​​​omistama Mäntsälän maatalous- ja puutarhaoppilaitos.


Järvenpään kaupungin youtube-kanavalla on yleisöluento Barje Westermarckista. Videolla on materiaalia myös Sibeliuksenväylän toimipisteestä. Video on yksi Järvenpään kaupungin 70-v juhlavuoden tapahtuma.


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 650 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra37

Jaa sivu