Työelämätiistai: Tulevaisuustyöpajassa kannustettiin muutokseen ja yhdessä tekemiseen

Tulevaisuustyöpajassa kannustettiin yhdessä tekemiseen. Kuvituskuva.

 

 

Keudan tulevaisuustyöpajan osallistujien mukaan muutos vaatii vanhoista tavoista irti päästämistä. Hannu Laurila ja Peter de Jong sanovat, että distruption etulinjaan päästään etsimällä ja testaamalla aktiivisesti yhdessä uusia asioita, työkaluja ja ratkaisuja.

 

Keudassa toteutettiin Tulevaisuustyöpaja 9. maaliskuuta

Keudan johtoryhmä, koulutusjohtajat, asiakkuuspäälliköt sekä useat muut Keudan ja yritysten edustajat pohtivat tulevaisuuden osaamistarpeita. Työpaja toteutettiin Sitran Tulevaisuustaajuus -menetelmän avulla ja hyödynnettiin muun muassa MIRO-työskentelyalustaa.

Keudan hallituksen jäsen ja Keudan Koulutuspalvelut Oy:n hallituksen pj Peter de Jong sekä kuntayhtymän johtaja Hannu Laurila nostivat aluksi esille koulutuksen laadun merkityksen ja sen, että Keudalla on hyvät edellytykset pärjätä kilpailussa.

 

Työpajat virittivät pohtimaan visiota

Tulevaisuustaajuudelle virittäydyttiin pohtimalla mitä jos -kysymyksiä. Niitä syntyi runsaasti tyyliin, mitä jos tutkintotavoitteisuudesta siirryttäisiin opintosuorituspisteisiin, mitä jos tulevaisuudessa opettajien työnantajina olisivat yritykset oppilaitosten sijaan tai mitä jos osaaminen hankittaisiin koulutusjärjestelmän ulkopuolella.

Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuunnelmat herättivät osallistujat pohtimaan muun muassa selkeiden toimenpiteiden tarpeellisuutta ilmaston lämpenemiseen, ihmisten kanssakäymisten tapojen radikaaleja muutoksia sekä vahvuuksien merkitystä yksilöiden tulevaisuuden rakentumisessa.

Muisteltiin myös ajan saatossa Keudan toimintaan vaikuttaneita tai vaikuttavia tapahtumia. Niitä ovat muun muassa lainsäädännön muutokset, ammatillisen koulutuksen reformi ja Keudan strategiat sekä ajankohtaisina digitalisaatio, korona, oppivelvollisuus ja työelämän tarpeet.

Osallistujat visioivat toivottavaa tulevaisuutta vuonna 2030. Silloin Keuda organisoi työelämän kanssa osaamisen hankkimista erilaisia oppimisympäristöjä ja teknologiaa hyödyntämällä. Toisaalta Osaaminen henkilöityy ja työtä tehdään verkostomaisesti ja projektiluontoisesti. Työssä kuin työssä korostuvat urakkaluontoisuus ja yrittäjämäisyys. Uutta olisi myös oppimisen paikallinen sopiminen. Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuuden hyväksyminen ovat vahvistuneet ja kaikille on tarjolla monipuoliset ja joustavat täsmäkurssit.

Visiot toteutuvat osallistujien mukaan kolmen tyyppisten tekojen avulla. Käyttäytymiseen tai toimintaan vaikuttavat esimerkiksi myönteiset kokemukset, yritys- ja työelämän kuuntelu ja erilaisten opintopolkujen aito mahdollistaminen. Rakenteisiin vaikuttavat muun muassa nykyisten rakenteiden palastelu työpaikoilla ja oppilaitoksessa, kilpailutilanteen muutos ja opintojen valinnaisuuksien lisääminen. Ajattelumalleihin vaikuttavat esimerkiksi kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen, yhteisöllisesti toimiminen ja uusien ratkaisujen aktiivinen etsiminen.

Keski-Uudenmaan tulevaisuussanomat julkaisevat kolme visioista muokattua pääuutista otsikoilla Kunnossapitoa virtuaalisesti, Osaamistarjotin nykypäivän työntekijälle ja Umpiperistä tulevaisuuteen.

 

Avoimin mielin kohti uutta

Osallistujat totesivat muun muassa muutoksen vaativan kaikilta vanhoista tavoista irti päästämistä, tulevaisuus on uuden oppimista vaativa mahdollisuus, on uskallettava ajatella toisin ja tehtävä entistä tiiviimmin yhteistyötä palvelujen kehittämiseksi.

Lopuksi Peter de Jong ja Hannu Laurila kiteyttivät ajatuksensa: takeina Keudan menestykselle ovat tulevaisuuteen katsominen, osaamisvaateisiin vastaaminen yhdessä sekä laadukas koulutus. Meidän on kuunneltava työelämän tarpeita ja vastaavasti kerrottava mahdollisuuksistamme työelämälle. Voimme olla distruption etulinjassa etsimällä ja testaamalla aktiivisesti yhdessä uusia asioita, työkaluja ratkaisuja.

Muutos on mahdollisuus.

 

Teksti: Tulevaisuustyöpajan fasilitaattorit Henna Hyytiä ja Anne Öhman

Lähteet:
– Sitra

Jaa sivu