Kolumni Keudasta: Me keudalaisetkin kuulumme maailman onnellisimpiin ihmisiin. Mikä meidät tekee onnelliseksi?

Suomi on neljättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin kansa. Onnellisuutta selvitettiin muun muassa kysymällä, montako kertaa eilisen päivän aikana nauroit tai tunsit iloa ja tyydytystä. Raportissa pohditaan, miten arviot omasta elämästä ja koetut tunteet ovat vuonna 2020 eronneet vuosien 2017–2019 ajanjaksosta. Raportissa selvitettiin myös rahan ja elinvuosien välistä suhdetta. Vauraissa maissa elinvuosilla on huomattavasti rahaa suurempi merkitys.

Hyvinvoiva henkilöstö on tuottava

Tutkitusti on todistettu, että hyvinvoivat työntekijät ja esihenkilöt käyttävät työaikansa tehokkaammin, sairastavat vähemmän ja keksivät useammin luovia ratkaisuja ja uusia toimintatapoja. Mielenterveyden edistäminen vahvistaa myös työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvointia. Toimintakykymme paranee ja tämä kaikki näkyy myös taloudellisena menestyksenä.

Keudassa olemme koronavuonna saavuttaneet ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon, menestyneet työssämme ja saaneet lisärahoitusta toimintaamme. Onnea kaikille keudalaisille näistä saavutuksista. Tämäkin tuo onnellisuuden tunnetta.

Oletko sinä itse onnellinen ja miksi?

Oletko onnellinen siksi, että saavutat elämässäsi tavoitteita, joita muut ovat sinulle asettaneet? Työnantajasi, vanhempiesi, puolisosi tai ystäväsi toiveet ovat moninaiset ja voivat joskus aiheuttaa myös riittämättömyyden tunnetta. Milloin olet kysynyt itseltäsi, mitä sinä haluat saavuttaa ja tavoitella? Mikä sinut tekee onnelliseksi?

Kun tietää, mikä on itselle tärkeää ja mitä arvostaa, on helpompi suunnistaa elämässä oikein ja tavoitella itselle tärkeitä tavoitteita. Viihtyminen tai menestyminen on todennäköisempää asioissa, jotka koet itse mielekkäiksi ja arvokkaiksi, ja joissa voit toteuttaa itseäsi. Omien arvojen tunteminen onkin olennaista. Loppupeleissä sinä olet henkilö, joka määrittää oletko onnellinen elämässäsi.

Mikä minut tekee onnelliseksi?

Tätä olen miettinyt myös iän tuomana pohdiskeluna. Elämässäni on arvokasta perhe, työ, harrastukset, ystävät ja luonto. Se, mitä haluaisin nähdä ympärilläni, ovat onnelliset ihmiset. Haluaisin nähdä onnellisia ihmisiä niin työpaikalla kuin vapaa-aikanani.

Olen elämässäni kokenut niin iloja kuin surujakin. Onneksi koen, että iloja on ollut enemmän. Olen itse elämäni herra ja silloin kun elämä tuntuu potkivan päähän, päätän aina nousta ylös ja katsoa aurinkoon. Aurinko tuo väistämättä hymyn kasvoilleni ja onnellisuuteni kierre lähtee siitä liikkeelle.

Pohdiskelen usein, että kuinka autamme toisiamme löytämään positiivisen kierteen. Miten usein mietimme sitä, miten sanoitamme asiamme, kun tavoite on hyvä ja kehittävä. Sorrumme kiireessä monenlaisiin sanoituksiin ja pahoitamme vahingossa toistemme mielen. Tämä on sitten tietenkin kiertopalkinto eli seuraava saa epäystävällisen vastaanoton.

Tunteiden vuoristorata

Onnellisuusraportissa tutkittiin mm. vastaajien hymyilyä ja naurua. Kielteisistä tunteista otettiin esille mm. huoli, suru ja viha.  Suomen mielenterveys ry:n mukaan tunteet tuovat sävyt ja värit elämään. Tunteet ovat mukana arjessa kuin suurissa asioissakin. Tunteet ovat mukanamme mm. kyvyssä luottaa ja arvostaa, haaveilla ja toivoa sekä uskoa tulevaan. Tunteella on myös kohde ja se kertoo siitä, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Tunne laittaa meidät reagoimaan ympäristöön ja se valmistaa toimimaan. Toiminta on taas vuorovaikutusta. Ihmissuhteet ovat hyviä tunnetaitojen oppimistilanteita. Kaikki kohtaamiset ja vuorovaikutustilanteet eivät ole positiivisia, mutta kaikesta huolimatta, niistä voi oppia paljon.

Eräänä kesänä yksi kesäharjoittelija kertoi, että hän valitteli esihenkilölleen epäystävällisistä asiakkaista ja siitä, miten hän pahoittaa itse siitä mielensä. Esimies sanoi hänelle, että ”ole sinä niin pirun mukava, niin eivät ne asiakkaat kauan jaksa sinulle pahaa oloansa purkaa.” Tämä aiheutti sen niin ”pirun” mukavan kierteen. Ei tietenkään ole helppo olla ystävällinen, jos toinen äyskii, mutta aina voi yrittää. Sanontahan kuuluu, että ”lopussa kiitos seisoo”.

Halvin hyvän mielen tuottaja on toisen ihmisen hymy ja se on mielestäni arvokasta. Hymy kertoo paljon enemmän kuin sanat.

Tavoitellaan unelmia ja ollaan niin pirun mukavia!

Erja Kärnä
Palveluesimies


 

EK kk web

Kirjoittaja Erja Kärnä työskentelee Keudan Ohjaus- ja opiskelijahuoltopalveluiden palveluesimiehenä. ”Työssäni saan kohdata aidosti ihmisiä heidän erilaisissa elämäntilanteissaan. Tavoitteeni on antaa henkilöstölleni niitä työkaluja, joita he tarvitsevan työssä onnistumisessaan. Ratkomme yhdessä monenlaisia pulmia ja opimme jatkuvasti uutta työstämme ja toisistamme. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö antaa opiskelijoille arvokasta ohjausta koko elämän varrelle. Opiskeluhuolto ja erityinen tuki opinto- ja uraohjauksen rinnalla tukevat toisiaan. Opiskelijoiden oma tapa vaikuttaa ja tehdä asioita sekä päättää asioistaan opiskelijakunnan kautta on työssäni sellainen suola, jota haluan myös vahvistaa. Mottoni on, ”Hymy kertoo paljon enemmän kuin sanat.”


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra72

Jaa sivu