Hävikitöntä herkuttelua Keudan ravintoloissa

Lautaselta jäävän hävikin määrää on pienennetty monin keinoin, joista päällimmäisin on tarjottimista luopuminen. Niin opiskelijat kuin henkilöstökin nauttii ruokansa ilman tarjottimia, keräämällä lautaselle vain tarvittavan ja näin ruokaa jää vähemmän yli. Toisena keinona hävikin pienentämiseksi on käytetty säännöllisin väliajoin hävikkivaakaa niin, että jokainen liikapottunsa ja -salaattinsa roskiin kaataessa, näkee oman hävikkimääränsä grammoissa – tieto lisää tuskaa? Konkreettisten yksilöllisten lukujen näkeminen herättelee reflektoimaan omaa käyttäytymistään. Olisiko se pottu pitänyt kuitenkin popsia tai jättää muille?

Ravintolapalvelut keräsivät tietoa hävikistä yhden päivän ajalta 21.4. Keudan yhdeksässä toimipisteessä. Herkullinen menu koostui seuraavista ruokalajeista:

  • Keudan kikhernepihvejä, kotimaisia perunoita, vegemangokastiketta (kasvisvaihtoehto/vegaaninen)
  • Tonnikalakastiketta MSC + täysjyväpastaa
  • Kinkkukiusausta (kotimaisesta palvikinkusta ja kotimaisesta perunasta)
  • + Salaattibuffa

Ruokailijoita tuona päivänä oli 1278. Asiakkaiden lautasilta jäänyt biohävikki oli yhteensä 18kg, jonka rahallinen arvo vastaa 90 euroa (Keudassa hävikin arvoksi on laskettu 5€/kg). Hävikkiä per asiakas kertyi 14g päivältä. Luku saattaa tuntua häviävän pieneltä, mutta viikkotasolla hävikkiä syntyykin jo pienen sipsipussin verran lounaalta – vain lounaalta.

Suomessa hävikkiin joutuu 400-500 miljoonaa tonnia alun perin syömäkelpoista ruokaa koko ruokaketjulta vuodessa, kotitalouksilta määrä on 120-160 miljoonaa kiloa ja yhdeltä henkilöltä 20-25 kiloa.(LUKE.) Luvut ovat hätkähdyttäviä. Turhaan tuotettu ruoka kuluttaa sekä maaperäämme, luonnon elementtejämme, lajeja että ilmastoa. Hävikkiruoan ilmastovaikutukset ovat jopa 1000 miljoona CO2-ekvivalenttikiloa. Lämmenneen ilmaston takia ruokajärjestelmä ei pysty enää vastata ihmiskunnan nykyisiin ruoan tarpeisiin; vettä ja maata tarvitaan yhä enemmän ruoantuotantoa varten. Puhumattakaan punaisena hönkivän ruoantuotannon sosiaalisten vaikutusten epätasa-arvoisesta jakautumisesta. Puutteesta ja ilmastonmuutoksen seurauksista kärsitään pääosin kehittyvissä maissa, joihin myös pääosin ruoan alkutuotanto sijoittuu. Turhaan tuotettu ruoka kuluttaa olennaisesti myös lompakkojamme. Keudassa on otettu käyttöön hävikin vähentämisen ohella myös muita keinoja kestävän ruokajärjestelmän tavoittelussa: hiilijalanjäljen pienentäminen, luomua, paikallisuutta ja kasvisruokaa.

Alla oleva graafi kuvaa ruokahävikin jakautumista ruokaketjussa Suomessa

ruokagraafi

 Grafiikka Jouni Hyvärinen, LUKE

 

Nyt Stop Food Waste-päivänä onkin hyvä hetki pysähtyä pohtimaan omia kulutustottumuksiamme ja ruokakäyttäytymistämme.

Miten voisin omilla valinnoillani vaikuttaa syntyvän hävikin määrään?

Ehkä jättäisin sen perunan linjastoon, ehkä tekisin kotona syntyneistä ylijäämäperunoista seuraavana päivänä muussia tai herkullista perunarieskaa. Vähintäänkin huolehdin sen biojätteen ravinnoksi, tai mikä parempaa – kompostoin biojätteeni, jolloin bioperäiset raaka-aineet palautuvat luonnon kiertokulkuihin – maaperän ravinnoksi. Näin bioravinteilla ravittu maaperä voi tuottaa lisää pottuja lautaselleni.

Nimetoen suunn.malli2

Keudassa on järjestetty aktiivisesti hävikkiviikkoja, jolloin ravintolapalvelut lisäävät tiedotusta hävikin vähentämisen merkityksestä globaalissa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Seuraava virallinen hävikkiviikko järjestetään syyskuussa 2021, jolloin luvassa mielenkiintoista ohjelmaa ja ajankohtaisia vinkkejä hävikin vähentämiseksi. Laita kalenteriin!

 

Lue lisää kansainvälisestä Stop Food Waste -päivästä: https://www.stopfoodwasteday.com/en/index.html

Kirjoittaja, Jenna Inkinen, Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen koordinaattori


 

 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra81

Jaa sivu