After #Murros2021: Pelillisyys osana opiskelijoiden aktivointia

Melko usein pelillisyyteen ja peleihin liitetään se ajatus, että pelit passivoivat ihmisiä. Tämän väitteen kumoaa Seppo.io:n toimitusjohtaja Riku Alkio, joka puhui pelillisyyden merkityksestä opiskelijoiden aktivoinnissa #Murros2021-tapahtumassa.

”Meidän tehtävänä on itseasiassa näyttää, että pelit nimenomaan aktivoivat ihmisiä. Ne saavat ihmisten kehot liikkeelle ja sitä kautta myös aivot liikkeelle”, Alkio avasi yrityksensä merkitystä.

Alkio toteaa, että perinteinen frontaaliopetus ei toimii enää tänä päivänä. On yhä tärkeämpää saada ihmisiä mukaan oppimisprosessiin ja tehdä oppimisesta kiinnostavaa ja motivoivaa. Korona-aika on nopeuttanut merkittävästi muutosta, joka on ollut jo meneillään. 

”Jos ajatellaan, mitä tästä viimeisestä vuodesta jää käteen on varmaan se, että oppiminen tulee muuttumaan yhä eri tyyppisiin tiloihin.”

Hybridimallit tulevat yleistymään ja oppimista voidaan toteuttaa muun muassa virtuaalimaailmassa. Alkio kuitenkin jatkaa, että opetusta tulee edelleen tapahtua myös fyysisissä paikoissa.

Mobiililaitteet tulevat myös yleistymään oppimisvälineinä. Niiden merkitys kasvaa siinä, että materiaalin tulee olla entistä helpommin saavutettavissa. Alkio toteaa, että oppimismateriaalin tulee olla monikanavaista, joka tukee kiinnostavuutta. Oppimisprosessin kiinnostavuutta tukee myös se, että opiskelijat voivat osoittaa osaamistaan digitaalisesti.

”Oppimista tapahtuu koko ajan. Ei pelkästään virallisissa opinnoissa, vaan sitä tapahtuu yhä enemmän siellä epävirallisessa maailmassa. Ja tämä kaikki oppiminen näytetään tekemällä videoita, audioita ja postaamalla erityyppisiä digitaalisia sisältöjä. Tämä on tosia tärkeä asia tulevaisuuden oppimisessa. Eli teknologiat, mitä käytetään kouluissa ja opiskelussa. Niiden tulee vastata huutoon, mitä tulee sieltä kentältä.”

Alkio korostaa myös, että opetusteknologioiden on tärkeää olla helppokäyttöisiä opettajille, joiden aika on rajallista. 

 

Peleistä löytyy oppimista ja motivaatiota tukevia elementtejä

Oppiminen on tehokkaampaa, jos opiskelijoille voidaan tarjota positiivisia oppimiskokemuksia. Alkio kertoo, että pelillisyydessä on paljon yhtymäkohtia motivaatioteorioihin ja että on kolme asiaa, mitkä saavat ihmiset motivoituneeseen tilaan.

Ensimmäinen on se, että opiskelija kokee hänellä olevan autonomia tehdä itsenäisiä valintoja. Ettei kyseessä ole vain ulkoa tuleva määräys siitä, mitä hänen pitää tehdä. Tällaisia omia valintoja voidaan tehdä juurikin peleissä.

”Peleissä sä saat tehdä omia valintoja, kokeilla, epäonnistua ja kokeilla uudestaan. Sitten kun onnistut, tulee se fiilis, että ”Jes, hei mä olen hyvä!”

Toinen motivoiva asia on merkityksellisyys. Monissa peleissä on esimerkiksi jokin ongelma, jota lähdetään ratkaisemaan ja tehdään hyvin konkreettisia asioita, jotta pelissä päästään eteenpäin.

Alkion mukaan kolmas hyvin keskeinen tekijä motivaatioteoriassa on se, että opiskelija saa hyödyntää omaa kompetenssiaan, että hän saa kokea olevansa hyvä.

”Entisenä opettajana tiedän, että koulussa meillä on joskus taipumuksena merkitä virheet punakynällä alleviivaten. Peleissä sen sijaan koetaan, kehutaan, annetaan haasteita ja visualisoidaan se eteenpäin pyrkimys. Motivaatio syntyy, kun me pystytään tukemaan sitä opiskelijaa eteenpäin.”

Seppoa on hyödynnetty monin eri tavoin esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa. Kyseessä on alusta, jossa kaikki pelit pelataan reaalimaailmassa. Niissä voidaan hyödyntää esimerkiksi paikkatietoa, 360-teknologiaa ja konkretisoida hyvinkin helposti reaalimaailman ilmiöitä.

Seppo-alustalle voidaan rakentaa tunnin tai päivän mittainen peli, jossa ihmiset saadaan toimimaan aktiivisesti. Sillä voidaan myös pelillistää pidempi jakso, kuten esimerkiksi työharjoittelu.

”Pelillisyys ei ole mikään paikallinen eikä Länsi-Euroopan juttu – se on globaali ilmiö. Meillä on tällä hetkellä asiakkaita 40 maassa. Minusta tärkeä pointti, miksi me olemme päässeet näin pitkälle, on se, että Seppo on nimenomaan alustatuote. Sinne voidaan rakentaa lokaalia sisältöä ja se toimii niin ala- ja yläkouluissa, yliopistoissa, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä yrityskoulutuksessa.”


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriönvalitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra186

Digitaalinen

Jaa sivu