Kolumni Keudasta: Talouden katsaus, yhteenveto ja kurkistus tulevaan

Koronapandemia katkaisi vuoden 2020 alkupuolella myönteisen talouskehityksen ja teki siihen syvän loven. Massiiviset elvytystoimet ovat kuitenkin tehonneet ja kääntäneet talouskehityksen suunnan takaisin kasvu-uralle. Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen talous kääntyy reippaaseen kasvuun, kun koronapandemia alkaa helpottaa. Kasvu jatkuu ripeänä vielä vuoden 2022, mutta sitten hidastuu. Suomen talouden näkymiä nakertavat heikko työn tuottavuuden kehitys, pohjoismaisittain alhainen työllisyysaste ja väestön ikääntyminen.

Rokotusten eteneminen, rajoitusten purkaminen ja koronapandemian helpottaminen villitsevät kulutusta ja siten talouskasvua.

Talous kasvaa lähivuosina varsinkin kotitalouksien kulutuksen johdolla. Kuluttajilla on vahva luottamus talouteen. Kun he pääsevät koronatilanteen parannuttua kuluttamaan vapaammin, saa Suomen talous piristysruiskeen. Pitkää nopean kasvun kautta ei ole kuitenkaan näkyvissä.

Suomen Pankin keväisen ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,9 prosenttia vuonna 2021 ja 3,0 prosenttia vuonna 2022. Vuonna 2023 BKT:n kasvu hidastuu kuitenkin jo 1,3 prosenttiin, missä heijastuvat pidemmän aikavälin haasteista väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuuskasvu. Tuoreemmat pankkien ennusteet ovat näitä lukuja positiivisemmat. BKT:n kasvuluvut ovat keskimäärin v. 2021 3,5 %, 2022 3 % ja v. 2023 1,5 %.

Julkisen talouden alijäämä pienenee vuonna 2022 voimakkaasti, kun koronapandemian vuoksi päätetyt tukitoimet päättyvät ja talous elpyy. Julkinen talous jää kuitenkin edelleen alijäämäiseksi. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa nykyisestä vajaasta 70 prosentista yli 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

Valtion talousarvion budjettiriihen neuvottelut saatanee tällä viikolla päätökseen. Koulutuksen osalta esillä on ollut ainoastaan tutkimusmääräraha, jonka 40 milj. € leikkausta ei ilmeisesti toteuteta. Muuten julkisuudessa kolutusta koskevat uutiset ovat olleet negatiivissävytteisiä liittyen mm. Pisa-tuloksiin, opettajien työuupumukseen ja ammattitaidottomiin ammatillisista oppilaitoksista valmistuviin opiskelijoihin. Jälkimmäisimpään syytä on haettu Sipilän hallituksen koulutusreformilta, jota nykyinen hallitus on paikannut opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen kohdennetuilla lisämäärärahoilla. Koulutuksen järjestäjän kannalta on ollut epäedullista, että lisämääräraha on ollut valtionosuusrahoitukseen rinnastettavaa perusrahoitusta, jolloin se tulee kirjanpidossa kohdentaa myöntämisvuodelle. Kun lisäsuoritepäätökset on tehty valitettavan myöhään, kaikkea ei ole pystytty järkevällä tavalla käyttämään rajattuun tarkoitukseensa.

Lisäksi pikaisesti tehdyt määräaikaiset koronatukipäätökset on haastanut rekrytoijia Keudassakin, koska tukieurot on tarkoitettu ennen kaikkea ohjaajien ja opettajien palkkaamiseen.

Ammatillisen koulutuksen määräraha kasvaa vuodelle 2022 valtiovarainministeriön talousarvioesityksen mukaan 140 milj. €. Kokonaissumma on 1,99 miljardia €, josta 1,977 miljardia € on laskennallista rahoitusta jakautuen perusrahoitukseen (70 %), suoritusrahoitukseen (20 %) ja vaikuttavuusrahoitukseen (10 %). Määräraha sisältää 70 milj. € nykyisen hallituksen päättämän lisärahoituksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen. Lisäksi strategiarahoitukseen on varattu 15 milj. €.

Tuosta 1,977 miljardin € laskennallisesta summasta Keudan ennakoidaan saavan v. 2022 yhteensä 61 milj. €, joka on 0,7 milj. € enemmän kuin mitä kuluvana vuonna korona- ja nykyhallituksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen kohdennetut lisämäärärahat huomioiden rahoitusta on saatu. Keudan saama kokonaismäärä olisi tätäkin suurempi, mutta jo toista kertaa valmistelussa olevan muutoksen asetukseen ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista ennakoidaan hyväksyttävän ja vaikuttavan jo vuoden 2022 rahoituksesta päätettäessä.​​​​​​​

Asetusmuutosesityksessä tutkintotyypin kerrointa ja kustannusryhmien kertoimia ollaan muuttamassa sekä tutkintojen sijoittelua eri kustannusryhmiin tarkistetaan. Lisäksi heinäkuu ollaan jättämässä pois opiskelijavuosimääräälaskennasta koko tutkintoa suorittavien osalta. Muutos vaikuttaa siten perusrahoitukseen, joka pohjautuu OKM:n vuosittain kullekin koulutuksen järjestäjälle päättämään opiskelijavuosimäärään sekä suhteellisesti myönnettäviin suoritusrahoitukseen (tutkinnon suorittaneet ja osaamispisteet). Opiskelijoiden työllistymiseen ja jatko-opintoihin sijoittumiseen sekä opiskelijapalautteeseen pohjautuvaan vaikuttavuusrahoitukseen asetusmuutosesityksellä ei ole vaikutusta. Keudan osalta asetusmuutos on epäedullinen pienentäen suhteellista painotettua opiskelijavuosimääräämme 0,05 %-yksikköä, joka on n. 700 000 € ja suoritusrahoituksen osuutta 0,03 %-yksikköä, joka on n. 100 000 €. Asetusmuutosesityksen todennäköinen voimaantulo vaikuttaa lisäksi vuoteen 2023, jolloin heinäkuun opiskelijavuosikertymää ei enää huomioitasi opiskelijavuosikertymään niiden opiskelijoiden osalta, jotka suorittavat koko tutkintoa. Keudassa on hyödynnetty kesäkautta muita koulutuksenjärjestäjiä aktiivisemmin uuden ammatillisen koulutuksen hengessä ja sen poisjättäminen laskee suhteellista osuuttamme.

Kun olemme valmistelleet talousarviota vuodelle 2022 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2023-24, muutokset on huomioitu. Huolimatta kerroinmuutosten negatiivisesta vaikutuksesta, suoraan laskennallisesti määräytyvät vuoteen 2022 vaikuttavat tulokset olivat hyviä. Suotavaa olisi, että OKM huomioi kasvaneen opiskelijamäärämme opiskelijavuosimäärästä päättäessään. Suoritusrahoituksen suhteellinen osuutemme kasvoi vuonna 2020, vaikuttaen vuoteen 2022. Myös opiskelijapalautekyselyjen vastausprosentti parani 1.7.2020-30.6.2021 ja laatu säilyi hyvänä, vaikuttaen positiivisesti vuoden 2022 rahoitukseen. Mielenkiinnolla odotamme tilastokeskuksen tieto vuonna 2018 valmistuneiden statuksesta vuoden 2019 lopulla (työllistyneet ja jatko-opiskelijat).

Vuoteen 2022 vaikuttavat tulokset ovat tiedossa. Vuosiin 2023 ja 2024 voimme vielä omalla tekemisellämme vaikuttaa.


 

Kirjoittaja Veli Perkkiö työskentelee Keudassa taloussuunnittelupäällikkönä ja vastaa yhdessä talouspalveluttiimin kanssa siitä, että talousasioiden rattaat pyörivät ja tulevat hoidetuiksi säädösten ja määräysten mukaisesti. ”Tekevälle sattuu. Jos ei mitään, ei mitään satukaan.”

Veli Perkkioe netti3


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Uutiskirje 122020 laatupalkinto12

Keudalainen

Jaa sivu