After #Murros2021: Digitaalinen saavutettavuus on kehittämistä kaikille

Teknologian nopea edistyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia oppia, kehittyä ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Vauhdissa on pidettävä huolta siitä, että kaikki pysyvät mukana. Digitaalisessa saavutettavuudessa huomioidaan, että tulevaisuutta rakennetaan siten, että sitä kehitetään meille kaikille.

”Digitaalinen saavutettavuus tarkoittaa pääpiirteissään sitä, että toteutetaan palvelut niin, että jokainen voi niitä käyttää. Meillä on suomeksi kaksikin oikein hyvää termiä tähän. Saavutettavuus, silloin kun puhutaan digitaalisesta maailmasta ja esteettömyys, silloin kun puhutaan fyysisestä maailmasta.”

Näin pohjusti Pulse Drive Oy Ltd:n toimitusjohtaja ja oikeustieteen tohtorikoulutettava Sari Korhonen. Hän puhui digitaalisesti saavutettavuudesta #Murros2021-tapahtumassa.

Tällä hetkellä lähes koko yhteiskunta toimii verkossa. Palvelut ovat verkkosivuilla tai mobiilisovelluksissa. Tällä hetkellä noin 15 prosenttia ihmisistä ei kuitenkaan pysty käyttämään verkkopalveluita, koska niitä ei ole suunniteltu saavutettaviksi.

”Tämä saavutettavuus ei ole pelkästään näkö- ja kuulovammaisten asia. Suomessa on noin 1,2 miljoonaa ihmistä, jotka hyötyvät saavutettavuudesta. Miljardi ihmistä maailmanlaajuisesti”, Korhonen avasi.

Saavutettavuus koskee monia muitakin. Käyttäjillä voi olla esimerkiksi iän mukanaan tuomia haasteita, kuten näön tai kuulon alenemaa tai muistivaikeuksia. Sitten voi myös olla tilapäisiä rajoitteita, kuten tapaturmissa tai onnettomuuksissa loukkaantumista.

”Meidän pitää, jos meillä ei ole suuria rajoitteita, ymmärtää tämä jokseenkin etuoikeutettu asemamme ja pitää huolta siitä, että kaikki otetaan mukaan.”

Korhonen toteaa vielä, ettei usko, että ketään on tahallaan jätettä ulkopuolelle. Onhan yhdenvertaisuus perustuslaissakin.

”Mutta jostain syystä käytännössä kävi niin, että iso osa ihmisistä ei pysty nyt käyttämään näitä palveluita. Eikä tämä ole enää digitalisaation kehityksestä kiinni. Siellä on koko ajan parempia tapoja huomioida palveluiden käyttäjät.”

 

Saavutettavuusdirektiivi tukee yhdenvertaisen digitaalisen yhteiskunnan tavoittelua

”Tällaisessa tilanteessa, missä on tosi tärkeät arvot kyseessä, mutta käytäntö ei vastaa niitä, niin demokraattisella yhteiskunnalla on vielä keinoja käytettävänään ja sellaista esimerkiksi pakottava lainsäädäntö”, Korhonen jatkoi.

EU on julkaissutkin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Kyseessä on siis tutummin saavutettavuusdirektiivi. Suomessa tämä pantiin käytäntöön digipalvelulailla, joka sisältää noudatettavat saavutettavuuskriteerit.

Korhonen kertoo kriteereitä olevan yhteensä 49 kappaletta. Ne voidaan jakaa neljään perusperiaatteeseen eli saavutettavan palvelun pitää olla havaittava, hallittava, ymmärrettävä ja toimintavarma.

”Havaittava tarkoittaa sitä, että käyttäjä voi havaita sen tiedon. Tähän auttaa esimerkiksi videoiden tekstitys, mikä on erityisen tärkeää, jos ei kuule kunnolla. Mutta se on tosi kätevää myös esimerkiksi työmatkalla. Jos menet bussissa tai metrossa ja haluat katsoa jotain videota ilman kuulokkeita ilman, että häiritset vierustoveria.”

Hallittava tarkoittaa sitä, että sisällönkäyttö on hallittavissa, navigoitavissa ja sitä pystyy käyttämään myös esimerkiksi näppäimistöllä. Ymmärrettävyys tarkoittaa sisällön luettavuutta ja sitä, että sen ymmärtää. Tähän auttaa esimerkiksi selkeä kieli. Toimintavarma tarkoittaa sitä, että erilaiset asiakassovellukset, esimerkiksi avustavat teknologiat, toimivat luotettavasti.

Korhonen toteaa ymmärtävänsä, ettei paremman maailman rakentaminen ole aina helppoa. Uuteen asiaan perehtyminen vie aikaa. Välillä on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään, miksi nämä ovat tärkeitä asioita tavoitella. 

”Me ollaan edistämässä kaikkien mahdollisuutta toimia yhdenvertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa. Parantamassa palveluiden laatua niin, että kuka tahansa voi käyttää niitä verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia ja ymmärtää ne sisällöt. Nämä ovat aika hyviä tavoitteita, niitä kannattaa tavoitella.”


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.2020 laatupalkinto intra196

Digitaalinen

Jaa sivu