Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto kokoustaa Keudan Saaren kartanolla tänään tiistaina 17. toukokuuta 2022 kello 18 alkaen. Kauden 2021-2025 yhtymävaltuuston jäsenet löydät täältä! Keudan viestintä on paikan päällä seuraamassa kokousta. Päivitämme tähän artikkeliin kokouksen etenemistä reaaliajassa. Kokouksen esityslistalla ovat muun muassa vuoden 2021 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen, tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2021 sekä Keuda koulutuspalvelut Oy:n kehittäminen. Tutustu koko esityslistaan täältä! klo 20.57 Edettiin asiaan numero seitsemän, joka käsittelee Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sijoitustoiminnan periaatteita. Alustuspuheenvuoron piti Keudan taloussuunnittelupäällikkö Veli Perkkiö.

Sijoitustoiminnan periaatteiden sisällöissä ja säännöspohjissa määritellään säännökset ja vastuunjako, tavoitteet, sijoittajaprofiili, sijoituskohteet ja riskien hallinta. Lainsäädäntönä on Kuntalain itsehallintoa ja toiminta-ajatusta (7§), toimialla ja tehtäviä (7-8§) sekä valtuuston tehtäviä (14§) koskevat säädökset ohjaavat sijoitustoimintaa. Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitettiin, että yhtymävaltuusto kokoontuu seuraavan kerran Tuusulan Kirkkotiellä 30.11.2022.  klo 20.47 Siirryttiin kohtaan kuusi: eron myöntäminen tarkastuslautakunnan jäsenyydestä (Riina Kurkinen) ja tarkastuslautakunnan jäsenen valinta. Tilalle ehdotettiin Lea Lehtolaa. Hyväksyttiin. Kerrottiin, että Riina Kurkinen on aloittanut henkilöstöasiantuntijan tehtävässä Keudassa.  klo 20.38 Riikka-Maria ehdotti, että valtuuston iltakoulu otetaan käyttöön muutaman kerran vuodessa, joka kasvattaa tietoutta konsernin toiminnasta. Lisäksi kuntayhtymän johtajalta tulee jatkossa säännöllistä uutiskirjeviestintää. Yhteiskunnallisuus on osaltaan merkittävä asia ja osaltamme voimme varmistaa, että yhtiön kautta kouluttavat henkilöt ovat pedagogisesti päteviä ja heille maksetaan toiminnasta asiallista korvausta.   Petri Graeffe halusi vielä kiittää valtuustoa hyvästä keskustelusta. Seuraavaksi siirryttiin päätöksentekoon. Peter de Jong, Anne Vuorinen ja Timo Hakkarainen jääväsivät itsensä päätöksenteosta. Päätösehdotus hyväksyttiin.  klo 20.29 Timo Huhtaluoma kommentoi, että alueella tarvitaan tällaista toimintaa. “Kilpailua on, mutta pelkällä puheella ei päästä pitkälle, tekoja pitää olla. Kyseessä on olemassa oleva yhtiö.”

klo 20.20 Vesa Lundberg jatkoi korostaen, että kyseessä on jo toimiva firma. “Kilpailuneutraliteetin johdosta toiminnan eriytyttäminen on järkevää.”  Riikka-Maria vastasi, että  me pystymme yhtiön myötä palvelemaan aluetta ja sen yrityksiä aiempaa laajemman palvelutarjonnan kautta.   Keskustelu jatkui runsaana. Lassi Markkanen totesi, että on hyvä, kun käydään keskustelua ja kysytään kysymyksiä. Marjaana Manninen korosti, että nyt puhutaan nimenomaan pääomittamisesta, sillä osakeyhtiö on jo olemassa. Hän sanoi kannattavansa esitystä.   “Pääomittaminen on hyvää ja on tärkeää, että jatkuvaan oppimiseen tulee toimijoita jotka tuntevat olemassa olevat tutkinnot sekä alueen työelämää. Tämä toiminta voi myös palauttaa sellaisia lyhytkoulutuksia, joita ei toteuteta nykyisellään ja jotka täydentävät osaamista. Esimerkiksi sellaiset henkilöt, joilla ei ole aikaa opiskella vuosikausia tarvitsevat yhtiön tuottamia palveluita”, Marjaana sanoi.  klo 20.08 Kaisa Niskanen pohjusti, että asiasta on käyty syvällinen lähetekeskustelu viime viikkoisessa valtuuston iltakoulusta. Keskustelua jatkettiin myös tässä kokouksessa. Esimerkiksi Jouni Takala kysyi lisäkysymyksen henkilöstön palkkaamisesta. Marko Cedek jatkoi todeten häntä kiinnostavan, ettei löydy yhtiön hallintokaavioita. Anne Vuorinen kertoi yhtiön vuonna 2016 perustetusta hallintokaaviosta.  Keskustelua jatkettiin. Seuraavaksi Riikka-Maria avasi vielä hallinnon toimintaa. Keskustelun edetessä yhtymähallituksen puheenjohtaja Petri Graeffe mainitsi esimerkiksi, että yhtiö tulee täydentämään konsernin toimintaa.   Aaro Harju kysyi, onko realistista, että vuoden kuluttua yhtiö toimii omillaan. Yhtymävaltuuston puheenjohtaja Kaisa Niskanen nosti esiin liiketoimintaskenaariot, joihin valtuutetut ovat saanut tutustua etukäteen. Anne jatkoi tästä ja kertoi esimerkiksi maltillisen kehityksen skenaariosta.  

klo 19.51  Seuraavaksi mentiin asiaan numero viisi eli Keuda koulutuspalvelut Oy:n kehittäminen. Riikka-Maria piti aloituspuheenvuoron. Hän kertoi faktoja Keuda koulutuspalvelut Oy:stä. Hän kertoi muun muassa, että osa-aikaisena toimitusjohtajana toimii Anne Vuorinen, joka on myös paikan päällä.   Riikka-Maria kertoi, miksi toimintaa on tärkeää laajentaa. “Keski-Uudenmaan asukasmäärä ja yritystoiminta jatkavat kasvuaan ja samaan aikaan monilla aloilla on osaajapulaa. Monimuotoisten lyhyt- ja täsmäkoulutusten tarve kasvaa.”  Anne Vuorinen jatkoi aiheesta kertomalla Keuda Koulutuspalvelut Oy:n liiketoiminnan kehittämistyöstä. Alkuun tehtiin perusteellista selvitystyötä.  Kokonaiskuva alkoi selkiytyä ja käydyt haastattelut kuvasivat hyvin lopputulemaa.   Selvitystyön valmistettua tehtiin päätös, että tämän selvityksen pohjalta kannattaa lähteä rakentamaan liiketoimintasuunnitelmaa. Se lopulta päivitettiin perusteellisen selvityksen pohjalta. Yhtymähallitus teki päätöksen yhtiön kehittämisestä keväällä.   “Kehitystyö ei tapahdu ilman, että yhtiöön satsataan. Hienoa, että hallitus luottaa siihen. Mitä satsaus on, Sitä, että toimintaan tarvitaan muutama henkilö päätoimisesti, jotta toimintaa voidaan kehittää”, Anne totesi. Myynti- ja koulutuspäällikkö ja palvelusasiantuntijan tehtäviä esitetään rahoitettavaksi kuntayhtymän pääomituksella.   Riikka-Maria jatkoi tästä. Riikka-Maria kommentoi muun muassa olevan oleellista, että pystymme työelämän kehittämisroolituksessa nostamaan esiin Keudan brändiä.  

klo 19.43 Seuraavaksi siirryttiin kohtaan tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta 2021. Ensimmäisen puheenvuoron piti Lassi Markkanen.  Hän kertoi, että tarkastuslautakunta on kuullut kuntayhtymän johtajaa, rehtoria ja taloussuunnittelupäällikköä.   ”Tarkastuslautakuntana esitämme että kertomus hyväksyttäisiin.” Päätösehdotus hyväksyttiin.  klo 19.30 Lahja Havansi nosti esiin, että yli 65-vuotiaat opiskelevat nykyään paljon, mutta vajavaiset digitaidot ovat heille yhteistä.  “Suuria summia käytetään erilaisiin digi-hankkeisiin siellä ja täällä. Keudan opiskelijatkin ovat kouluttaneet digitaitoja yli 65 –vuotiaille Keravan Keuda-talolle. ” Riikka-Maria totesi, että aihe on erittäin sopiva vapaan sivistystyön koulutuksiin ja aiheesta onkin käyty jo keskustelua rehtorin kanssa.   Marko Cedek nosti tulosten osalta, millä tasolla poistojen osalta mennään. Riikka-Maria vastasi, että poistotaso on varsin hyvin. Veli Perkkiö jatkoi, että näissä mennään poistosuunnitelmien mukaisesti.   Riikka-Maria jatkoi puhumalla henkilöstöstä. 81 % vakituisia, ka 48 vuotta, kunta-alalla 45 vuotta, meillä keski-ikä on korkeampi, joten eläköitymistä tulee tapahtumaan seuraavien vuosien aikana.  Riikka-Maria mainitsi, että henkilöstön saatavuus on iso asia. Tekniikan aloilla on huono tilanne saavutettavuuden suhteen ja kun se yhdistetään eläköitymiseen, on huoli kova.   Toinen asia on henkilöstön osaaminen. “Jos digimaailma on haaste senioreilla, niin se on haaste kaikilla ryhmillä”, Riikka-Maria sanoi.   klo 19.13 Timo jatkoi kertomalla, että rahoitus koostuu kolmesta elementistä, perus-, suoritus– ja vaikuttavuusrahoituksesta. Keuda on pärjännyt hyvin, vaikuttavuudessa on parannettu joka vuonna, muutamalla kymmenyksellä ollaan jääty suoritusrahoituksessa. Perusrahoitusta saadaan suhteessa opiskelijamäärään. Kaikki tulosalueet ovat pärjänneet hyvin. Toimintatuotot ovat kasvaneet huomattavasti, johtopäätöksenä todetaan, että kate on parantunut. Tilikauden tulos on 2,8 miljoonaa.   Seuraavaksi Timo puhui henkilöstömäärien kehityksestä: miten henkilöstön määrä on kasvanut suhteessa opiskelijoihin? Keudaan on palkattu useita ohjaajia, jotka ohjaavat opiskelijoita edistämään opintojaan muun muassa Keudaattoripalveluissa.  Jouni Takala kysyi, mihin tulokseen pyritään ja miksi. Timo vastasi, että tavoitteena on nollatulos. Investoitaisiin oppimisympäristöihin ja kehittämiseen. Riikka-Maria jatkoi, että missään tapauksessa ei ole tarkoitus, että tehtäisiin ylijäämää. Riittävät taloudelliset puskurit mahdollistavat toimintojen suunnittelun odottamattomiin muutoksiin.  Anja Lammio kommentoi, että ammatillinen koulutus joutuu ponnistelemaan jatkuvasti muuttuvan rahoituksen vuoksi.   Keskustelua jatkettiin tästä. Riikka-Maria totesi muun muassa, että tämän hallituksen aikana on nostettu rahoitusta, mutta määräaikaisena, jonka johdosta Keudassa on tehty maltillista kustannusten lisäystä. Nyt henkilöstöä on lisätty.  Keskustelun lopuksi päätettiin päätösehdotuksen mukaisesti. Lisättiin, että poistosuunnitelma toimitetaan myöhemmin. klo 19.07 Seuraavaksi Keudan operatiivinen johtaja Timo Hakkarainen avasi talousarviomittareita. Hän jatkoi kertomalla, että Keudan vetovoima on erityisen hyvä.   Keudalaiset opiskelijat työllistyvät hyvin. Opiskelijapalautetta mitataan kahdella eri tavalla; sekä opintojen alussa että opintojen lopussa. Palautteen saaminen on merkittävää rahoituksen ja toiminnan laadun kannalta.   Työtyytyväisyyttä parannettiin edellisvuodesta.  ”Täällä viihdytään.” 

klo 18.53 Seuraavaksi Anna Mari Leinonen piti puheenvuoron. Hän aloitti kertomalla Keudan digitaalisesta toiminnasta; kuinka se näkyy ja mitä on kehitetty. Hän jatkoi myös, että jatkuvan haun osuus on merkittävä, joka kuukausi aloittaa merkittävä määrä uusia opiskelijoita. “Haluamme olla ketterä kumppani.”  Tutkintokoulutuksien toteuttaminen ja kehittäminen yhdessä työelämän kanssa on myös tärkeässä osassa. Verkostoyhteistyötä tehdään 11:ta eri alojen kumppanuusverkostojen kanssa.   Anna Mari nosti esiin myös Osuuskunta Yrittämön, joka mahdollistaa yritystoiminnan harjoittelemisen todellisessa ja ohjatussa ympäristössä. Toimivia jäseniä on noin 100. Esimerkkejä toiminnasta ovat hius- ja kauneusalan asiakaspalvelu, Koirahotelli Haukkula, Keudan Gastrobiili, Saaren kartanon jauho- ja klapimyynti, erilaiset rakennusalan projektit. Mm. Mainostaulujen rakentaminen sekä pintakäsittelyn erilaiset asiakastyöt. Anna Mari nosti esiin myös opiskelijavuosimäärän kehityksen ja sen kasvun Keudassa. “Jatkuvassa haussa on onnistuttu hyvin.”  Marjaana Manninen kysyi, miten käytännössä opiskelijat aloittavat jatkuvan haun kautta?  Anna Mari vastasi, että kaikille opiskelijoille henkilökohtaistetaan opinnot. Jos olet esim. maatalosta kototoisin, perusteita ei tarvitse käydä läpi vaan opinnot henkilökohtaistetaan ja keskitytään puuttuvaan osaamisen hankkimiseen. Näin opintojen kesto vaihtelee ja valmistua voi joka kuukausi.  Kysymyksiä esitettiin. Lahja Havansi nosti esimerkiksi esiin hoitoalan koulutuksen ongelman. Kuinka alan koulutukseen saadaan imua? Anna Mari totesi, että haasteita kyllä on opiskelijoiden saamisen osalta. “On tärkeää ottaa kaikki, jotka meille tulee ja sekään ei riitä.”  “Toki voidaan tehdä omalla toiminnallamme monenlaista, että se vetovoima paranisi”, Anna Mari kommentoi.  

klo 18.48 Riikka-Maria kertoi myös, että Keudan kaikki tilat ovat omia, mitään ei ole vuokralla.   Aaro Harju kysyi isosta henkilöstön määrän kasvusta. Anna Mari Leinonen sanoi, että meillä on aika isot opiskelijaryhmät, ettei henkilöstömäärä suhteessa opiskelijoiden määrään ole niin merkittävästi kasvanut. Lisäksi Marinin rahoituksen ansiosta on lisätty määräaikaista henkilöstöä. Riikka-Maria jatkoi, että istuva hallitus on panostanut merkittävästi opettajien ja ohjaajien rekrytointiin, joka on mahdollistanut henkilöstön kasvun.  Lassi Markkanen katsoi lukuja ja tiedusteli, mihin tilojen määrä on laskenut. Taloussuunnittelupäällikkö Veli Perkkiö kertoi, että Pasilan tiloista luovuttiin.   Klo 18.41  Kolmanneksi käsiteltiin vuoden 2021 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen. Riikka-Maria nosti keskeisiä asioita vuodelta 2021.   Riikka-Maria mainitsi esimerkiksi, että henkilöstökyselyssä erityistä kiitosta sai esihenkilötyöskentely.   “Talossa on lämmin ja turvallinen henki ja sitä kautta kehittävä ilmapiiri.“  Toimitiloja on saneerattu ja iso asia on myös Tuusulan Kansanopisto Oy:n osakkeiden ostaminen. Tarkoitus sulauttaa kiinteistöyhtiön toimintaa koko konsernin toimintaan tämän vuoden aikana. Tänä vuonna tehdään perusteellinen korjaussuunnitelma. Mietintään, voidaanko aluetta käyttää laajemminkin koulutustarjontaan.   klo 18.35 Anja Lammio halusi kysyä lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta, että tuliko tähän toimintaan myös Keudalle rahaa. Riikka-Maria vastasi, että se on hallituksen esitysluonnoksella. Puhuttiin rahoituksen lisäksi myös käytännön haasteista.   Rehtori Anna Mari Leinonen totesi, että haasteena on, lukujärjestyksien synkkaus eri opiskelijoille ammatillisen ja lukio-opintojen suhteen.    Marko Ceder mainitsi, että on tärkeää puuttua nuorten opiskelijahuollon tarpeeseen. Riikka-Maria oli samaa mieltä ja totesi, että resurssipula näkyy. Jaettiin ajatuksia, että kyseessä on valtakunnallinen haaste.   Valtuuston puheenjohtaja Kaisa Niskanen halusi lähettää  vielä kuntayhtymän valtuuston puolesta tsemppipeukut kaikille 12 opiskelijalle, jotka kisaavat tällä viikolla Taitaja2022-kisoissa.  Brändin kohdalta näkemys, että Keuda on alueellinen vahva koulutuspalvelujen tuottaja. Keudassa on ammatillisen koulutuksen lisäksi vapaan sivistystyön ja aikuistenperuskoulutusta.   Riikka-Maria mainitsi myös Pekka Halosen akatemian opiskelijoiden taidenäyttelyn Kaapelitehtaalla. Näyttely avautuu viikon kuluttua. Mainitsi, että Pekkis on todella maineensa arvoinen.   klo 18.27 Riikka-Maria jatkoi, että OKM vahvistaa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistelmäopintojen määrä. Rahoitusjärjestelmää tullaan uudistamaan, niin, että jatkuva oppimisen ja oppivelvollisuuden alaiset opiskelijat jaotellaan tulevaisuudessa rahoituksen myötä kahteen. Painotuksia tehdään tutkinnon osiin jatkuvan oppimisen suhteen ja oppivelvollisilla perustutkintoihin.  

Klo 18.16 Kuntayhtymän johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu aloitti puheenvuorollaan. Aloitti ajankohtaisesta tiedosta Keudasta. Kertoi, että vieraskielisten määrä Keudassa on kasvanut 2 prosenttia. Nyt määrä on 15 prosenttia.   Riikka-Maria puhui sodan vaikutuksesta toimintaan. Turvallisuuteen panostetaan ja turvallisuuden tunnetta vahvistetaan entisestään.   “Keudassa jokaisella opiskelijalla on oikeus ja turvallista opiskella, Riikka-Maria painotti.   Hän kertoi myös, että Keudassa on käynnistynyt useita Startti Suomeen -ryhmiä sekä kielikahvilatoimintaa ukrainalaisen palkatun ohjaajan toimesta.  Puhuttiin myös koronan vaikutuksesta, joka ei ole näkynyt erityisen suuresti.  Etätyöskentelystä on sovittu henkilöstön parissa.   Riikka-Maria nosti esiin myös kaksi isoa teemaa, oppivelvollisuuden pidentäminen onnistui hyvin. Opiskelijat saavat maksuttomasti kaikki opiskeluvälineet, hiusalan saksista, turvakenkiin sekä kannettavaan tietokoneeseen.  Riikka-Maria mainitsi, että työvoiman saatavuus haastaa isosti. Tästä syystä jatkuva oppiminen näkyy monella tavalla. Nyt panostetaan tutkintojen lisäksi lyhytkoulutuksiin.   Riikka-Maria nosti esiin työvoimapalvelut, kun työvoimapalvelut siirtyvät kuntien vastuulle vuonna 2024. Tärkeää on tuottaa työvoimapalvelut yhteisen toimijan kautta tällä alueella.   Klo 18.11  Seuraavaksi tehtiin valinta pöytäkirjantarkastajista, jotka toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. Ville Mustosta ja Maija Nikunlassia ehdotettiin pöytäkirjantarkastajaksi. Päätettiin.  Klo 18.08 Avattiin Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston kokous. Ensimmäisenä käsiteltiin kohta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Suoritettiin nimenhuuto. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Vuosi 2022 on juhlavuosi, kun Keuda täyttää 60 vuotta.