Palasin lomalta. Palauttelin ajatuksiani arkeen Twitterin avulla. Mistä kahvipöydässä puhuttaisiin? Paluupäiväksi osui Ukrainan itsenäisyyspäivä. Sitä ei Twitterissä unohdettu. Onnittelujen lisäksi pahoiteltiin sodan laajuutta ja raakuutta. Spekuloitiin sodan vielä jatkuvan pitkään, ja jättävän ikävän varjon Euroopan historiaan. Työlistallani jatkaa näin ollen tärkeänä teemana venäläisten aloittaman sodan vaikutukset -kaikkeen. Fight back! Yhden twiitin mukaan eräässä opinahjossa, Suomen tutkitusti onnellisimmassa kaupungissa Porissa, taisteluhenkeä valettiin Pekka Hyysalon johdolla. Teemana turvallisuus, tiimi ja työyhteisö. Lomalta palaileva muistini hälyttää turvallisuusteemaa: Keudassa turvallisuus on tärkeää. Turvallisuusorganisaatiota vahvistetaan ja käytänteitä päivitetään. Työlistaan ruksi myös, eli checked: meillä Keudassa järjestetään edelleen turvallisuuskoulutuksia yritysten henkilöstölle. Ja turvallisuusalaa voi myös opiskella tutkintopuolella. Hyvä homma! Entäpä sote sitten? Mikäli Twitter-kommentointia on uskominen, se tarina tulee olemaan koukeroinen ja pitkä. Samaan teemaan liittyy nyt liikaa kaikkea. Työmarkkinaepäsopua, Kela-korvausten poistoa, hoitajamitoitusta ja tekijäpulaa, vanhusten huoltoa ja sote-uudistusta. Luottamuspulaa on, niin tekijöillä kuin kokijoilla. Helsingin Sanomien twiitti uutisoi pääministerin juhlintakohua, josta puhuessaan tälle oli lähes tullut itku pitkästä ilosta. Ottamatta kantaa ilon pidon metodeihin, ymmärrän erinomaisesti sen pointin, että pääministeri kaipaa joskus synkkien päivien keskellä iloa, valoa ja hauskuutta. Samaa kaipaa varmasti moni muukin, ja toivon iloa kaikille tilanteessa, jossa maailman moninaiset kriisit värittävät nykyarkeamme.     Silmiin osui sisäministeriön positiivinen twiitti, jossa oli lainattu Tove Janssonin Aurinkokaupunkia: ”Älä ole levoton. Yleensä asiat menevät kohdalleen, kunhan malttaa odottaa”. Malttia sinne Ukrainaan. Toivotaan, että asiat siellä menevät ennen pitkää kohdilleen. Samalla sitten täällä muuallakin. Iloa ja valoa! Ja onhan niitä ilon pilkahduksia ja toivon kipinöitä.  Ensinnäkin Twitter tiesi kertoa, että hyvinvointialueiden johtajat ovat koolla ensimmäistä kertaa Valtiovarainministeriössä.  Varmasti tuo Sote-asiakin vielä jollain tavalla aikanaan malliintuu. Keskustelua oli käyty ainakin alueellisesta näkökulmasta, talouskysymyksistä ja siirtymän turvallisuudesta. Ja kuin pisteenä iin päälle vastaan tuli Keudan twiitti, jossa kerrottiin, kuinka yli viisikymppinen alanvaihtaja opiskelee lähihoitajaksi ja on opintoihinsa sosiaali- ja terveysalalla tyytyväinen. Kuuntelin TEM:n twiitin innoittamana Turun Eurooppa-foorumia. Foorumin teemana on kokonaisuudessaan Suomen ja EU:n asema osana muuttuvaa kansainvälistä järjestystä. Osuin kuulolle kolmipäiväisen seminaarin kohtaan, jossa oltiin työmarkkinoihin liittyvien avainkysymysten äärellä. Puhuttiin luottamuksesta, työllisyyspolitiikasta ja työmarkkinajärjestöistä, mutta myös työn tulevaisuudesta. Ministeri Haataisen mukaan työvoimatiekartta -hankkeessa edistetään työvoiman saatavuutta ja kohtaantoa, eli kiinnitetään huomioita määrään ja laatuun. Myös monipuoliseen dataan perustuvan tietomallin rakentaminen on tarpeen. Näin kohtaanto-ongelmien syistä saadaan oikea kuva ja TE-tuettua rekrytointia ja koulutusta voidaan ohjata alueellisten vahvuuksien tukemiseen vaikuttavasti. Ja taas checked: Keuda on mukana keskusteluissa alueen osaamisen ja työllisyyden ekosysteemistä: pidetään yllä verkostoyhteistyötä jatkossakin. Pari hankehakemustakin on laitettu vireille teemaan liittyen. Miltäpä työn tulevaisuus sitten näyttää viiden vuoden päästä? Mikäli panelisteja on uskominen, niin työn tulevaisuuden kannalta ennallaan säilyy ainakin riippuvuus vientialoista ja niiden kilpailukyvystä, demografisen kehityksen haasteet, työllisyysasteen ja huoltosuhteen merkitys hyvinvointivaltion ylläpidolle ja keskeisimmät megatrendit. Tässä kokonaisuudessa työelämän pelisäännöt muuttuvat. Työntekijöiden liikkuvuus, monimuotoinen tapa tehdä töitä ja kilpailu tekijöistä pakottaa tarkastelemaan työn ehtoja uudelleen, suhteessa kansainvälisiin ehtoihin.  Moni -alkuiset sanat sen sijaan olisivat näin mutu-tuntuman perusteella kasvussa? Monipaikkaisuus, monimuotoisuus, monipuolisuus, moninaisuus ja moniammattitaito esimerkkeinä. Muutosta tapahtuu myös arvopohjassa (mm. työ ei määrittele identiteettiä entiseen tapaan), työn joustavuuden lisääntymisenä, mielenterveydellisten kysymysten lisääntymisenä ja teknologian kehittymisenä aidommin työtä palvelevaksi. Jälkimmäiseen teemaan tarjosi näkemystä myös twiitti, jonka mukaan jo miljoonat työntekijät työskentelevät ilman ihmisjohtajaa. Heitä ohjaa ja pomona toimii algoritmi. Tästä on jo esimerkkejä Suomestakin muutaman vuoden ajalta. Miten on algoritmipomon päätösten eettisyys tai luotettavuus?     Moni mainitsemistani twiiteistä koskee tai sivuaa jollakin tapaa luottamusta. Sitä joko syödään tai rakennetaan. Luottamuksen voi menettää työnantajana, tai sitä voi työnantajana rakentaa niin tiimiin kuin työyhteisöön. Tai suhteessa asiakkaisiin ja kumppaneihin. Luottamuksen voi menettää kokonaisena alana. Esimerkiksi sote-alalla ja suhteessa alan kykyyn hoitaa tehtäviään on havaittavissa luottamuspulaa, mutta myös luottamusta rakentavia pyrkimyksiä on.  Luottamuksen voi menettää yhteiskuntaan. Luottamuspulaa yhteiskuntaa kohtaan voi syntyä mm. sodan, poliitikkojen skandaalien, epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen, informaatiovaikuttamisen tai vaikka yleisten arvojen vastaisten toimien myötä. Tässä ajassa tärkeää on tukea systemaattista luottamusta. Kun meillä on uskoa oikeudenmukaisuuteen ja tekeminen on läpinäkyvää, luottamukselle syntyy pohjaa ja voimme yhteisvoimin tavoitella kestävää tulevaisuutta. Demokratian kannalta on hyvä, jos kriittiselle keskustelulle on tilaa, ja voidaan kovinkin äänen painoin keskustella yhteiskunnan valinnoista tai kritisoida esimerkiksi poliitikkojen mokailuja. Ratkaisevaa on tahto nähdä yhteinen etu ja halu löytää ratkaisut erilaisia näkemyksiä kunnioittaen. Tulevaisuuden lukutaito, yhteinen tilannekuva ja arvokeskustelut ovat tärkeitä erilaisten näkemysten vallitessa, jotta vaikeissa tilanteissa löydetään yhteinen sävel. Meillä on hyvät lähtökohdat, luottamuspohjamme on riittänyt läpi pandemian ja Ukrainan kriisin alkumainingit. Edessä on kuitenkin vielä melkoiset talkoot talouden, energian ja ilmaston kanssa, joten yhteistä näkemyksen luomista ja tilannekuvan ylläpitoa tarvitaan entistä enemmän. Kun jäsennän näitä lomaltapalaajan ajatuksia työmoodiin, muistui mieleeni erityisesti sisäministeriön Tove-lainauksen myötä, jungilainen ajatus, jonka edesmennyt presidenttimme Koivisto aikanaan teki kuolemattomaksi: ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin. Siispä suuntaan katseen tulevaan ja laitan työsyksyssäni energiaa asioihin, jotka vievät askel askeleelta kohti toivottavaa tulevaisuutta. Mitä sinun työsyksyysi kuuluu?

Lisää lukemista Työelämätiistai: Lukuvinkkinä tulevaisuus – Keuda Yllätysten aika edellyttää moniäänisempää ennakointia – Sitra Toiveikkaita tulevaisuuksia toivottomana aikana – Sitra Algoritmipomon kanssa töissä  – JYUnity Oppivat algoritmit muuttavat työelämää ja työnhakua lähivuosina. Suomessa kehitettiin algoritmi, joka ennustaa työkyvyttömyysriskin jopa kuuden vuoden päähän | Kauppalehti Alf Rehn: Tekoäly tekee pomon tehtävät paremmin kuin pomo itse (duunitori.fi) ”Opinnot eivät olleet raskaita, sillä kaikki oli niin mielenkiintoista” Nurmijärven sanomat 24.8.2022 Työvoimatiekartta-hankkeen uusi tietomalli täsmentää kuvaa kohtaanto-ongelmien syistä (valtioneuvosto.fi) Europe Forum – Eurooppa-foorumi   Teksti: Ennakointipäällikkö Henna Hyytiä Kuvat: Creative Commons, Word

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Vuosi 2022 on juhlavuosi, kun Keuda täyttää 60 vuotta.