Inspiraatiota ja oivalluksia Kestävä puhtausala -koulutuspäivästä

Vastuullinen ja kestävä
Palvelualat
Uncategorized
Inspiraatiota ja oivalluksia Kestävä puhtausala -koulutuspäivästä
9.9.2022
Julkaistu: 9.9.2022
Mitä on puhtausala vuonna 2050?
Tämä kysymys taustalla lähdimme suunnittelemaan tulevaisuuskatseista kestävän puhtausalan tilaisuutta opetushenkilökunnalle, ammattisiivoojillemme ja puhtausalan kumppaneillemme. Tulevaisuuteen emme voi nähdä, mutta yhdessä voimme vaikuttaa siihen millaiseksi se rakentuu.
Keudan kestävän kehityksen työssä on tänä vuonna vahvistettu kumppanuusverkostojen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Yksin ei kukaan voi maailmaa parantaa. Tällä viikolla 7. syyskuuta järjestetyssä Kestävä Puhtausala -tilaisuudessa yhteistyö näkyi parhaimmillaan, kun Keuda yhdessä Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän LHKK:n kanssa kasasi yhteen puhtausalan pioneereja ja asiantuntijoita kiinnostavine esityksineen.
Päivä alkoi kiinnostavissa tunnelmissa sukeltaessamme Tampereen ammattikorkeakoulun lehtorin Leila Kakon katsaukseen siitä, mitä puhtauspalveluiden ympäristövaikutukset ovat ja mihin jokainen puhtausalalla toimiva voi itse vaikuttaa.
Veden, energian ja kemikaalien käyttö on olennaisessa roolissa ympäristövaikutuksien syntymisessä, ja nykyaikana pyritäänkin vähentämään veden käyttöä siivouksessa ja vähentämään kertakäyttöisiä tuotteita. Siirtymällä kestäviin mikrokuituliinoihin voidaan vähentää huomattavasti neitseellisten raaka-aineiden käyttöä alalla eikä vettä tarvita kuin hieman. Kakko sai yleisön havahtumaan laskemillaan siitä, kuinka oikein annosteltuna puhdistusainetta on yhdessä mikrokuituliinassa vain 0,002 millilitraa.
Pelkällä vedellä ja pyyhkeellä siivoaminen riittää myös pitkälle ja puhdistaminen jo puhtaissa tiloissa on turhaa aikaa, rahaa ja ympäristöä vievää. Myös poikkeusoloissa on huomioitava ympäristövastuu ja oltava erityishuolellinen hygieenisyyden suhteen, kertoi Kakko.
Teksti jatkuu kuvan alla.

Poikkeusoloista päästiinkin sujuvasti Hus Asvian Päivi Liljendahlin esitykseen antimikrobisista materiaaleista ja innovatiivisista desinfiointimenetelmistä. Liljendahl on tutkinut erilaisten antimikrobisten, eli mikrobeja poistavien materiaalien vaikutuksia ja käyttöä siivouksessa. Monille voi olla tuttu näky oven kahvoja tai paperitelineitä suojaavat kupari tai hopea pinnoitteet kauppakeskuksista, kuntosaleilta tai muista julkisista tiloista. Nämä materiaalit hävittävät kädestä siirtyvät mikrobit pinnalta jo sekunneissa kosketuksesta, jolloin ne eivät voi siirtyä seuraavaan.
Liljendahl tutustutti yleisön myös jännittävään kokeiluun valokatalyysipinnoituksesta erilaisten sairaalapintojen puhdistamiseksi. Tulokset olivat hyviä! Näiden kestävien ratkaisujen myötä voidaan vähentää kemikaalikuormaa ja vähentää siivoajien työkuormaa.
Teksti jatkuu kuvan alla.

Seuraavana estradille hyppäsi Jonas Martin Lassila & Tikanojasta aiheena Kiertotalous. Martinin esityksessä keskeistä oli jätelajittelun merkitys siivoojan työssä ja mahdollisuudet vaikuttaa asiakkaan ja toimitilojen ympäristövastuuseen. Siivoushenkilökunta on se, joka tutustuu perin pohjin organisaation tiloihin ja laitteisiin, jotta osaa puhdistaa ne oikein. Samalla he näkevät myös mitä tiloja käytetään paljon ja mitä ei, sekä mahdollisia kehittämiskohteita esimerkiksi energiankulutuksen vähentämisen suhteen. Siivoushenkilökunta voi esimerkiksi ehdottaa joidenkin tilojen lämpötilan vähentämistä, korjausremontointia tai muistuttaa valojen sammuttamisesta.
Keudassa on juuri valmistumassa jätehuollon uudistus, jonka käytäntöön viemisessä siivoojillamme on tärkeä rooli. Kuitenkin vastuu lajittelusta kuuluu meille kaikille.
Teksti jatkuu kuvan alla.

Loppupäivästä tutustuttiin oppilaitosten kestäviin ja vastuullisiin ratkaisuihin puhtauspuolelta. LHKK:n Minna Lax esitteli kemikaalitonta ylläpitosiivousta, jonka oppilaitos on ottanut käyttöön vähentääkseen ympäristövaikutuksiaan. Menetelmän myötä siivoojien käsien iho on myös pysynyt paremmassa kunnossa, kuin kemikaaleja käyttävän työssä. Menetelmä perustuu veteen, johon on lisätty luonnonmukaisia mikrobeja. Nämä mikrobit pilkkovat likaa ja ylläpitävät pitkäaikaista puhtautta.
Keudan esimerkki sen sijaan käsitteli vastuullisuutta puhtausalan opetuksessa, josta meille kertoi opettaja Paula Silvennoinen. Puhtausalalle on juuri valmistunut uusi verkkokurssi Vastuullinen puhtauspalvelu. Sen lisäksi opiskelijoillamme on mahdollisuus suorittaa Ammattilaisen kädenjälki -diplomi Vastuulliselta puhtausalalta. Maailma muuttuu ja niin on myös taitojen muututtava. Opetus- ja kasvatussektori on tärkeä viestinviejä ja uusien kestävyystaitojen vahvistaja.
Päivän lopuksi puhtaus- ja kiinteistöalan tiimiesihenkilö Sirpa Laiho esitteli tutkimustuloksia tulevaisuuden työympäristöjä puhtausalalla tarkastelevasta opinnäytetyöstään ja johdatteli yleisön ajatusmatkalle vuoteen 2050 pienen tarinan myötä. Sen jälkeen pohdittiin vielä yhdessä ja Menti-alustalla vaihtoehtoisia tulevaisuuksia puhtausalalle päivän hienoista esityksistä inspiroituneena. Ajatuksia syntyi paljon ja päivä oli selvästikin antoisa.
Iso kiitos innostaville ja asiantunteville puhujille sekä mukana olleelle yleisölle!


Kirjoittaja Jenna Kauppi työskentelee Keudassa vastuullisuuden ja kestävän kehityksen koordinaattorina.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Vuosi 2022 on juhlavuosi, kun Keuda täyttää 60 vuotta.
