Sidosryhmien mielipiteiden ja näkemysten kuunteleminen on tärkeää (sisäiset, ulkoiset). Liittyy myös vastuullisuus teemaan. On vastuullista ottaa huomioon sidosryhmien näkemykset ja odotukset. Konkretian tälle antaa vuoropuhelu. On oltava riittävästi mahdollisuuksia käydä vuoropuhelua sidosryhmien kanssa. Ilman vuoropuhelua jää erilaiset ratkaisut sidosryhmien tarpeista, omien oletusten varaan. Luottamusta ei pääse syntymään. Jokaisella sidosryhmällä on hieman omanlaisensa odotukset. Myös Keudan sisäisesti eri toimialoilla on erilaisia tarpeita suhteessa sidosryhmiin. Vuoropuhelua ei voi ulkoistaa asianosaisilta edes sisäiselle sivuhaarakonttorille. Muuten käy niin että kuva Keudasta ulospäin saa omituisia piirteitä. Kumppanuusverkostot ovat yksi hyvä paikka käydä vuoropuhelua. Joskaan se ei voi olla ainoa alakohtainen vuoropuhelun paikka.
Keudassa ei taida olla tehty lähiaikoina laajasti eri sidosryhmiä koskevaa tarkastelua ja prosessikarttaa. Tällainen kartta löytyy ainoastaan työelämä ja yritysasiakkaiden palveluprosessista. Voisi olla hyödyllistä tarkastella eri sidosryhmiä ja heidän odotuksiaan Keudan suhteen. Strategiatyön yhteydessä tehtiin kyllä sidosryhmäanalyysia. Nyt kun tulosaluerakennetta muutetaan, voisi olla hyvä hetki nostaa sidosryhmäyhteistyö myös uuteen tarkasteluun. Ammatillisen koulutuksen tulee olla kaikkinensa niin tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa, että ei kannata olla erillistä tulosaluetta eikä rakennelmaa sitä hoitamassa. Erilaisia toiminnan malleja sen sijaan kannattaa rakentaa. Sekä sopia asioiden omistajuuksista, ettei tule tilanteita, jossa monta keudalaista hämmentää samaa asiaa. Ja kun on sovittu, niin toimia sopimuksen mukaan. Olemme minusta menossa oikeaan suuntaan. Opetuksen ajantasaisuuden ylläpitäminen vaatii sen, että opetuksen toimijat ovat läheisessä kytköksessä työpaikkojen kanssa. Toimialakohtainen asiakkuustyö tulisi pitää toimialan ”näpeissä”. Voisiko olla toimiva ratkaisu, että toimialoilla olisi opettajien tehtäviä, joihin kuuluu selkeämmin sidosryhmäyhteistyö. vrt kehittäjäopettaja. Joiltakin osin tarvitaan varmasti edelleen asiakkuuksien hoitoa siihen vihkiytyneiden henkilöiden toimesta, kuten nytkin.
Ihmisellä ei lienee vahingossa ole kaksi korvaa ja yksi suu? Unohtuuko tämä liian helposti yhteistyössä. Tai onko ylipäätään mahdollista näin isossa organisaatiossa kuulla riittävästi ja laajasti arjen asiantuntijoita? Hyvä vuorovaikutus johtaa luottamukseen ja luottamukselliseen toimintaympäristöön. Asioista pitää voida puhua. Erittäin tärkeää on, että sisäisissä sidosryhmissä voidaan puhua juuri niin kuin asiat ovat, ilman kaunistelua tai ennakko oletusta oikeasta ja väärästä mielipiteestä. Tämä on minusta huomioitu Keudan tahtotilassa. Toimimme vastuullisesti ja kestävästi. Osallistamme opiskelijat, henkilöstön ja sidosryhmät toimintaamme ja sen kehittämiseen. Pidämme huolta, että kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus toimia yhteisössämme ja löytää oma paikkansa. Huolehdimme kaikista yhdessä. Nyt tätä kirjoittaessa pohdin tuota osallistaminen sanaa. Kuka osallistaa ja ketä? Vuorovaikutuksessa osallistamme toinen toisiamme. Olisiko se sitä? Keudan tahtotila ”Aktiivinen” haastaa kaikkia Keudalaisia antamaan panoksensa toistemme käyttöön, eri osa-alueiden asiantuntijoina.
Sidosryhmien kanssa ei voida toimia ajatuksella, että miten minä tästä parhaiten hyödyn. Arvottaa liiaksi esimerkiksi sitä, kuinka monta avausta saan liikkeelle jne. Keudan strategiatyössä kuunneltiin henkilöstöä ja sidosryhmiä. Strategia on hyvä…. riittääkö tämä kuuntelu? Kuinka mahdollistaa riittävä vuoropuhelu, on monesti haaste. Päivät ovat usein kiireisiä (aikataulutettuja), että vuorovaikutukselle ei tahdo jäädä aikaa.