Julkaistu: 7.2.2023

Tekoäly (AI) muuttaa tapaamme tehdä jokapäiväisiä tehtäviä. Tekoälystä on tullut olennainen osa modernia elämää automatisoidusta asiakaspalvelusta robottien valmistukseen. Mitkä aiheet nousevat esiin ammatillisen koulutuksen osalta? Teknologian kehittyessä yhä enemmän kasvaa kiinnostus esimerkiksi siitä, miten tekoäly vaikuttaa koulutusjärjestelmämme mahdollisuuksiin ja jopa pelkoihin siitä, että robotit korvaavat ihmiset tulevaisuuden työvoimana. Puhumattakaan mahdollisuuksista, mitä tämä tarkoittaa nykyisille ja tuleville sukupolville.

Tekoälytekniikan kehittyessä käsi kädessä on kasvanut oikeutettu(kin) huoli siitä, että tekoäly ja robotit saattavat lopulta korvata kokonaan ihmiset tietyissä töissä. Pelätään, että kun koneet suorittavat erilaisia tehtäviä paremmin, kuin mitä ihmiset aiemmin, se johtaisi massiivisiin työpaikkojen poistumisiin sekä myös palkkojen laskuun, kun yritykset ottavat käyttöön automatisointia kustannusten säästämiseksi. Mahdolliset vaikutukset ovat kauaskantoisia ja sisältävätkin muutoksia kokonaisiin toimialoihin sekä työhön, että työllisyyteen liittyviin yhteiskunnallisiin normeihin. Asiassa on varmasti perää, mutta eikö läpi historian tekniikka ole kehittynyt ja synnyttänyt uusia tarpeita myös ihmisten osaamisessa? Ammatteja syntyy ja kuolee myös tulevaisuudessa. 

Selvää on, että tekoäly (AI) muuttaa nopeasti tapaamme elää ja työskennellä. Ei ole mikään salaisuus, että tekoälyteknologioita käytetään enenevässä määrin automatisoimaan tehtäviä sekä korvaamaan ihmistyöntekijöitä useilla toimialoilla. Tämä muutos lisää epävarmuutta työpaikkojen tulevaisuudesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita opiskelijoille ja työnhakijoille, että toivo tulevaisuuden työstä ja osaamisen kehittämisestä olisi menetetty. Niillä, jotka haluavat omaksua tekoälytekniikan tarjoamia koulutusmahdollisuuksia, on tarjolla potentiaalisia mahdollisuuksia, niin nyt kuin tulevaisuudessa.

Huolimatta peloista ja roboteista, jotka vievät ihmisten työt, tekoälyn käytön mahdollistamiseen koulutuksessa liittyy myös myönteisiä puolia. Ensinnäkin se voi auttaa valmistamaan opiskelijoita töihin, jotka edellyttävät tietoa koneoppimisesta tai muista tekoälyteknologian muodoista – taitoja, joita työnantajat hakevat yhä enemmän nykypäivän teknologiavetoisessa taloudessa. Lisäksi koodauksen tai robotiikan kaltaisten käsitteiden esittely opiskelijoille jo varhaisessa vaiheessa voi herättää kiinnostusta STEM-aloihin (tiede, teknologia, tekniikka ja matematiikka), mikä voi osaltaan johtaa uusiin mahdollisuuksiin. Tekoälyyn liittyvien eettisten näkökohtien opettaminen opiskelijoille voi auttaa heitä ymmärtämään, kuinka heidän valintansa voivat vaikuttaa yhteiskuntaan kokonaisuutena – tämä kasvattaa kriittistä ajattelua ja oppimista, kun jatkamme keskustelua tekoälyn vaikutuksista elämäämme.

Tekoäly on jo alkanut muokata maailmaamme ja on selvää, että trendi vain jatkuu. Chat-GTP puhututtaa opetusmaailmassa laajalti, salliako vai ei sen käytön opiskelijoilleen. Jyväskylän yliopisto toimii kehityksen etukärjessä. Tammikuusta lähtien yliopisto on sallinut tekoälyn hyödyntämisen opiskelijoilleen. Nähtäväksi jäänee, milloin muut oppilaitokset ja koulutusasteet päätyvät samaan ratkaisuun.

Vaikka meillä ei olekaan lopullisia vastauksia siihen, miten tekoäly ja robotit vaikuttavat ihmisiin tulevaisuuden työntekijöinä, kannattaa pohtia mahdollisuuksia nyt, jotta voimme paremmin valmistautua tulevaan. Tekoälyn sisällyttäminen koulutukseen ja sen myötä huomioitavan etiikan opettaminen auttanee kuitenkin varmistamaan sujuvampaa siirtymistä tulevaisuuteen, jossa tekoälyllä on vielä suurempi rooli kuin nykyään.

Robotteja on käytetty jo vuosia muun muassa vieraskielisten suomen kielen opetuksessa. Suomen kielen opiskelijat harjoittelevat taitojaan robotin kanssa, joka antaa heille välitöntä palautetta puheen ymmärtämisessä ja ääntämisessä. Tulevaisuudessa voisimme käyttää tekoälyä määrittämään opetusta nykyistä tehokkaammin, jotta jokaiselle opiskelijalle saataisiin henkilökohtainen opiskelupolku, joka on kohdistettu juuri hänen tarpeisiinsa. Opiskellaan aidosti sitä missä osaaminen on vielä puutteellista ja tunnustetaan jo olemassa oleva. Esimerkkejä on lukuisia muitakin, tässä nostettu esiin vain muutama.

Hyödyntämällä tekoälyä ja robotiikkaa koulutusprosessin aikana, kokonaisuutta voidaan parantaa mm. automatisoimalla oppimismateriaalin tuotantoa ja osaamisen arviointia sekä tarjoamalla personoitua opetusta vain opiskelijan puuttuviin tarpeisiin.

Tätä tekstiä kirjoittivat Keudan viestintä- ja markkinointipäällikkö Hanna Nyrönen sekä Chat-GPT.

Lue lisää

Kiinnostaako sinua nähdä ja kuulla lisää tekoälyn ja robotiikan mahdollisuuksista?

Ilmoittaudu alta mukaan 18.4.2023 järjestettävään tapahtumaan, jonka teemana on: Uusi oppiminen nyt ja tulevaisuudessa – hyvinvointia ja kestävyyttä.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 850 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Keuda katsoo tulevaan vuoteen vastuullisesti, kestävästi ja digitaalisesti.

Digitaalinen

Keuda

Murros

Jaa sivu