Julkaistu: 23.3.2023

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa lehden kolumnisarjassa 21.3.2023.

Suomalainen koulutus on ollut alkuvuoden erityistarkastelun alla, kun opetus- ja kulttuuriministeriö oma-aloitteisesti kyseenalaisti suomalaisen koulutuspolitiikan toimet 2000-luvun ajalta. Runtua tuli. Oppimistulokset ovat laskeneet kaikilla koulutusasteilla. Pelkän peruskoulun varassa olevien aikuisten määrä ei ole toimenpiteistä huolimatta laskenut. Itseään kouluttavat aktiiviset aikuiset puolestaan tekevät useita saman tasoisia tutkintoja eri aloilta. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden työllisyysaste on jäänyt 75 %:iin koko maassa. Korkeakoulutettujen suomalaisten määrä on puolestaan pysähtynyt 40 %:iin, kun kovimmat toiveet ovat 70 %.

Maailma on tänään kovin toisen näköinen, kuin 1900-luvulla rakennettu koulutusjärjestelmä, joka luotiin yhtenäiskulttuurin perustalle. Muutoksen ilmentymiä ovat yksilöllistyminen, monikulttuurisuus ja eriarvoistuminen.

Eriarvoistuminen on riski yhteiskunnalle

Eriarvoistumisen negatiivinen kehitys tulisi katkaista. Ongelma näkyy peruskoulusta lähtien eroina luku- ja kirjoitustaidossa, harrastuneisuudessa, koulutuksessa ja lopulta työllisyytenä tai työttömyytenä sekä sairastuvuutena. Jokainen syntymätön työura maksaa yhteiskunnalle kaksi miljoona euroa.

Opiskelijoiden hyvinvointiin tulee oppilaitosten, kuntien ja hyvinvointialueiden kesken kiinnittää huomiota. Opiskelijahuollon palveluita täytyy löytyä tai hintaa maksetaan monikertaisesti myöhemmin. Tälläkin hetkellä Keski-Uudellamaalla on tuhansia lapsia, nuoria ja opiskelijoita ilman riittäviä opiskelijahuollon palveluita. Nuorten lisääntyvät päihde-, ADHD- ja mielenterveysongelmat eivät voi olla kuormittuvien opettajien vastuulla.

Perustaitojen kehittämiseen tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota jo peruskoulussa. Maailma on täynnä tietoa ja virikkeitä. Uskaltaisimmeko lisätä tunteja, mutta vähentää sisältöjä ja sillä varmistaa matemaattisten ja kielellisten taitojen kehittyminen?

Ammatillisen koulutuksen täytyy selvittää syyt, miksi työllisyysaste ei ole korkeampi osaajapulassakaan. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö vaatii edelleen tiivistämistä ja kehittämistä.

Keski-Uudellamaalla on 19 000 aikuista, jotka ovat peruskoulun varassa. He voisivat helposti kasvattaa osaamistaan työn ohessa oppisopimuskoulutuksella. Tällä varmistuisi työllisyys, vaikka yritys joutuisi tulevaisuudessa rakennemuutoksen takia irtisanomaan työtekijänsä.

Koulutus Suomen menestyksen avain

Vaikka moni asia tuntuu ministeriön silmälasein olevan huonosti, moni asia on myös hyvin. Suuri osa nuorista ja opiskelijoista ovat hyvinvoivia, oppimistulokset hyviä ja koulutus laadukasta. Koulutukseen täytyy kuitenkin panostaa nyt ja tulevaisuudessa.

Koulutuksella varmistamme Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittiset työtehtävät. Muun muassa energiahuolto, logistiikka, terveydenhuolto, luonnonvara-alat, elintarvikehuolto ja teollisuus ovat Keudan keskeisiä koulutusaloja ja samalla huoltovarmuuden kannalta akuutteja toimintoja.

TE-palvelut siirtyvät valtiolta kunnille vuonna 2025. Samalla vastuu korkeasta työllisyydestä siirtyy kunnille. Uudistus tarkoittaa tiivistyvää yhteistyötä kuntien elinkeinotoiminnan, työllisyyspalveluiden ja ammatillisen koulutuksen kesken. Työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välinen kohtaanto-ongelma ratkaistaan useimmiten koulutuksella.

Ja osaajapula – merkittävä tekijä yhteiskunnan taloudellisen tilanteen tervehdyttämisessä. Monipuolisella koulutusjärjestelmällä varmistetaan nuorten koulutustaso, aikuisten työkyky, Suomessa jo olevien ja tänne tulevien maahanmuuttajien osaaminen.

Tuleva hallitus osaa varmasti tehdä korjausliikkeitä ja tilkitä rikkoutuneita kohtia. Samaan aikaan tulisi kuitenkin osata katsoa kauas ja miettiä, miten suomalaista koulutusjärjestelmää tulisi uudistaa pitkällä aikavälillä. Nyt syntyvät lapset aloittavat koulun vuonna 2030 ja siirtyvät ammatilliseen koulutukseen ja työelämän kynnykselle vuonna 2040. Koulutuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä.

Tänä keväänä tilanne Keski-Uudellamaalla on kuitenkin hyvä. Opiskelupaikka tarjotaan jokaiselle sitä hakevalle, tekeville löytyy töitä ja jos jotakin ei ole koulussa oppinut, niin työ tekijäänsä opettaa.

Riikka-Maria Yli-Suomu, kuntayhtymän johtaja

Keski-Uusimaa lehden artikkeliin (lehden tilaajille)

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 850 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Keuda katsoo tulevaan vuoteen vastuullisesti, kestävästi ja digitaalisesti. 

Keuda

Jaa sivu