Julkaistu: 22.6.2023

Nuoren tai aikuisen urasuunnittelu unelma-ammattiin alkaa usein koulutuksen hakeutumisvaiheessa. Ennen opintoja hakijan on hyvä pohtia, minkä koulutuksen hän valitsee ja mihin työtehtäviin hänellä on osaaminen koulutuksen suorittamisen jälkeen. Hakijalla on Keudassa mahdollisuus saada opinto- ja uraohjausta ennen hakeutumista omien koulutusvalintojen ja päätöksenteon tueksi. Ohjauskeskustelussa pohditaan hakijan toiveita, kartoitetaan eri ammatteja, etsitään sopivia koulutusvaihtoehtoja ja tulevaisuuden mahdollisuuksia työllistyä tai jatkaa edelleen jatko-opintoihin.

Mikäli hakijaa ei valita opintoihin, hänellä on mahdollisuus saada jälkiohjausta. Jälkiohjaus auttaa hakijaa miettimään uudelleen, mitä osaamista hän tarvitsee lisää onnistuakseen pääsemään toivomaansa koulutukseen. Jos esimerkiksi hakijan kielitaito ei vielä riitä opintoihin, on hyvä kartoittaa tutkintokoulutuksia edeltävien koulutusten tarjonta tai aloittaa opinnot tutkinnon osista. Ohjauksessa otetaan puheeksi myös yksilölliset vahvuudet sekä tuen tarpeet.

Kun opinnot ovat alkaneet, opiskelija ja vastuuopettaja laativat yhdessä heti opintojen aluksi henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS). Urasuunnitelman laatiminen ja päivittäminen kuuluu osaksi opiskelijan HOKSia. Opettaja, työpaikkaohjaaja ja kaikki henkilöstön jäsenet antavat opiskelijalle ohjausta opintojen aikana omasta tehtävästä käsin. Opiskelijan urasuunnitelman tavoitteena voi olla valmistumisen jälkeen esimerkiksi työelämään siirtyminen ja työllistyminen toisen palvelukseen tiettyyn ammattiin, eteneminen nykyisellä työuralla tai yrittäjäksi, ammatillisen osaamisen syventäminen tai jatko-opintoihin siirtyminen. Urasuunnitelma vaikuttaa opiskelijan koulutuksen sisällön ja toteutuksen suunnitteluun ja yksilöllisiin valintoihin.

Mielekkäät ammatilliset opinnot monipuolisissa ja vaihtelevissa opiskeluympäristöissä varmistaa urasuunnitelman etenemisen ja toteutumisen toivottuun suuntaan. Esimerkiksi opiskelijan työelämässä oppimisen jaksot varmistavat, että jokainen opiskelija saa kokemusta työyhteisössä toimimisesta ja tutkinnon osaan liittyvän osaamisen hankkimisesta aidoissa työelämän tilanteissa ja toimimisesta esimerkiksi asiakkaiden kanssa. Urasuunnitelman kannalta on tärkeä miettiä etukäteen, missä työtehtävissä ja yrityksissä on mahdollista hankkia toivottua osaamista. Opintojen aikana solmitut kontaktit eri yrityksiin parantavat opiskelijan laadullista työllistymistä valitulle alalle.

Karvin tuoreen selvityksen (2023) mukaan ammatillisen koulutuksen työelämässä painottuvassa näyttötoiminnassa on vielä parantamisen varaa.  Näyttöjen toteuttamisessa työpaikoilla on vielä kehitettävää ja koulutuksen järjestäjien, alojen ja tutkintojen välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka suuri osuus näytöistä toteutetaan aidoissa työelämän tilanteissa. Koronapandemialla ei ollut merkittäviä vaikutuksia näyttöympäristöihin ja näyttöjen arviointiin. Jopa noin neljännes kaikista näytöistä on toteutettu oppilaitosympäristöissä vuosina 2018–2022. Reilu neljännes perustutkintojen ja noin vajaa viidennes ammattitutkintojen näytöistä on toteutettu oppilaitosympäristöissä.

Näyttöympäristöissä on suurta vaihtelua koulutusalojen välillä sekä niiden sisällä eri tutkinnoissa. Lähes kaikki terveys- ja hyvinvointialojen sekä kaupan ja hallinnon alan näytöt järjestetään työpaikoilla tai työpaikkojen ja oppilaitosten yhdistelmänäyttöinä. Sen sijaan enemmistö humanististen ja taidealojen sekä suuri osa myös tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT) alan näytöistä toteutetaan oppilaitosympäristöissä. Oppilaitoksissa toteutettujen näyttöjen osuus vaihtelee myös koulutuksen järjestäjien välillä.

Opiskelijan oppivelvollisuus päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta tai suorittaa tätä ennen ammatillisen tutkinnon, ylioppilastutkinnon tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijaa ja valmistunutta ammatillisen koulutuksen yleisten periaatteiden mukaisesti myös oppivelvollisuuden suorittamisen jälkeen. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella, jonka tarkoituksena on hakeutua jatko-opintoihin, mutta joka ei ole vielä saanut opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada ohjausta urasuunnitelmiin ja jatko-opintoihin liittyvään hakeutumiseen tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana.

Hannu Seppänen, opinto-ohjaaja, Keudan Hakeutumispalvelut

Lähde: Hakamäki-Stylman, Veera & Kilpeläinen, Paula. Näyttötoiminnan laatu ja näytöissä osoitettu osaaminen 4:2023. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi.

Kuva: Pexels

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 850 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Keuda katsoo tulevaan vuoteen vastuullisesti, kestävästi ja digitaalisesti. 

Keuda

Keudalainen

Opiskelu

Jaa sivu