Julkaistu: 20.2.2024

Vuosi 2023 oli mittaushistorian lämpimin, raportoi Euroopan unionin Copernicus-palvelu. Ennustettavissa on, että vuodesta 2024 on tulossa vielä kuumempi.

Tämä ihmiskuntaa uhkaava nopea ilmaston lämpeneminen on teollisen aikakauden, ja antroposeenin käynnistämä ilmiö. Ihmistoiminnasta syntyvät päästöt ovat lämmittäneet ilmakehäämme yhä kiihkeämmin viimeiset vuosikymmenet. Kestävän kehityksen globaalit tavoitteet Agenda 2030 ohjaavat maiden toimintaa kestävässä kehityksessä ja muun muassa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Agendan Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteutuminen on silti kaukana, mutta tavoite köyhyyden vähentämisestä on onnistunut. Talous on kasvanut ja globaali köyhyys vähentynyt, mutta millä hinnalla?

Vuoden luonnonvarat kulutetaan Suomessa jo kolmessa kuukaudessa, ja nykyisen länsimaisen hyvinvointikäsityksemme turvaaminen aiheuttaa mittavia vahinkoja jo nyt ihmiselämän ja muiden lajien elinolosuhteille. Ilmasto on lämmennyt 1,1 astetta esiteollisesta ajasta. Pariisin ilmastosopimuksen mukainen tavoite on 1,5. Nykyään puhutaan paljon valtioiden velasta, mutta suurin velkamme on planeetallemme. Agenda 2030 tavoitteita onkin syytä tarkastella Tukholman Resilience Center -tutkimuslaitoksen kehittämän kakkumalli-hierarkian mukaisesti, jossa kestävyyden perustana on ekologinen kestävyys ja sitä tukevat tavoitteet. Sen päällä sosiaalinen kestävyys. Vasta kirsikkana kakun päällä talouden kestävyys. Toisin sanoen, kestävä biosfääri kannattelee hyvinvointia ja taloutta. Tutustu tästä linkistä Agenda 2030 kakkumalliin.

Uhkakuvat planeettamme tilasta ovat kuitenkin yhä, ainakin osittain, korjattavissa. Korjattiinhan sitä otsoniaukkokin. Voidaan ajatella, että vastuu on valtioilla ja hallituksilla, tai kenties vain rikkailla sellaisilla? Samalla kun maailman valtiot väittelevät fossiilisesta polttoaineesta luopumisesta, yritysmaailmassa ratkaisuja ja uusia innovaatioita kehitetään jo täyttä häkää. Vihreä on uusi musta. Maailma muuttuu väistämättä ja myös koulutusalalla voidaan vaikuttaa sen suuntaan.

Keudassa on paljon mahdollisuuksia luoda tulevaisuutta. Meillä on lähes kaikki mahdolliset alat ja järkevä organisaatiorakenne tukemaan kestävää hyvinvointia ja uudistumista. Meillä on fiksuja ihmisiä töissä, joilla on paljon hyviä näkemyksiä, kuten syksyn tulevaisuusfoorumitkin osoittivat. Tukemalla toinen toisiamme voimme päästä pitkälle koulutuksen kentällä ja tukea tulevien ammattilaisten osaamisen kehittymistä.

Vihreä siirtymä on määritelty kestäväksi muutokseksi, joka turvaa luonnonvarojen kestävän käytön ja joka ei perustu fossiilisiin polttoaineisiin. Vihreä siirtymä on väistämätön, jos tuleville sukupolville halutaan turvata kelvolliset elinolosuhteet. Siirtymässä olennaista on energiasektorin muutos vähähiiliseksi, koska ilmakehää lämmittävistä päästöistä suurin osa syntyy hiilidioksidina energiantuotannosta, liikenteestä ja teollisuudesta. Meillä Keudassa energiantuotannon muutos koskettaa tulevia osaajia osaamistarpeiden muuttuessa erityisesti teknisillä aloilla. Energiatuotannon murros koskettaa myös muita aloja vähintään epäsuorasti. Tulevaisuuden osaamistarpeista puhuttaessa, on nostettava monialainen ja monipuolinen osaaminen keskiöön. Vihreä siirtymä ja ilmastovastuullisuus vaativat laajempaa näkemystä ja ymmärrystä siitä, kuinka eri toiminnot (ja alat) ovat yhteen kietoutuneita. Kuinka toinen vaikuttaa toiseen.

Vähähiilisyys ei ole uusi keksintö. Jo 1800-luvulla valmistui ensimmäinen sähköauto, jonka kehitti englantilainen Thomas Parker Wolferhampton. Tuolloin sai englannissa ajaa kaupungeissa 3km tunnissa ja maanteillä 6km tunnissa. Sähköauton innostus laantui, kun tilalle tulivat edullisemmat polttomoottoriautot. 1970-luvulla innostuttiin uudelleen sähköautoista, mutta öljyteollisuus yhä dominoi markkinoita. Nyt 2020-luvulla ladattavien hybridien ja täyssähköautojen osuus ensirekisteröidyistä autoista on noin 30 %. (Helen 2022.). Myös vähähiilinen lentäminen on ollut alalla kielenpäällä jo vuosikymmeniä sitten, kun keksittiin vedyn mahdollisuudet lennättää koneita. Nyt vetytalous on todella tulossa energiasektorille, ja yritykset kehittävät ratkaisuja vihreään vetyteknologiaan. Vetyä syntyy lähes kaikissa prosesseissa sivuvirtana, ja tässä onkin tärkeää korostaa niitä ratkaisuja, jotka toteutetaan vähähiilisten prosessien avulla, eli esimerkiksi tuuli- tai vesienergialla tuotetun sähkön rinnalla syntyvistä sivuaineista.

Vähähiiliset ratkaisut ovat kannattavia ja yhä enemmän kaikkien käsissä. Säästökeinoina omakotitaloon hankitaan aurinkopaneelit tai maalämpö, ehkä sähköauto ja sen latauspiste. Ehkä myös kokeillaan siirtyä kasvisruokaan, vaikka osittain. Oppilaitoksen voi olla pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattavampaa investoida maalämpöön tai aurinkopaneeleihin. Ammattilaisten tarve vähähiilisten ratkaisujen toteuttajina kasvaa.

Onkin kiinnostavaa huomata, kuinka monilla Keudan aloilla on paljon yhteiskehittämisen potentiaalia ja synenergioita esimerkiksi vähähiilisen kiertotalouden ratkaisuissa.

• Taideala hyödynsi vanhentuneita kasvomaskeja taiteessa ja sisustajat sähköalan ”romua” Kestävän elämäntavan messuilla.
• Hiusala kokeili kiertotaloutta keräämällä talteen ylijäämähiukset, joista yhteistyökumppani valmisti öljyntorjuntamattoja.
• Puutarhajätettä hyödynnetään luonnonvara-alalla kompostin kautta maanparannusaineena. Ehkä myös ruokahävikkiä voisi itse kompostoida tulevaisuudessa. Keudalaiset juovat myös paljon kahvia, ja kahvinpuruilla voisi lannoittaa.
• Autoala ja sähkö voisivat tehdä yhteistyötä osaamisen hankkimisessa, esimerkiksi muuntamalla vanhan polttomoottoriauton sähköautoksi.

Mahdollisuuksia on monia! jos pystymme jakaa alojen arvokasta osaamista, voimme tarjota opiskelijoille erittäin monipuolista osaamista ja näkökulmaa.

Tänä vuonna sparraillaan teknisten alojen kanssa ja mietitään mitä kaikkea yhteistä aloilta löytyy, samalla kun tutustutaan vihreän siirtymän ratkaisuihin neljässä eri koulutuspäivässä. Helmikuussa paneudutaan uusiutuvaan aurinkosähköön keksijä ja tietokirjailija Janne Käpylehdon kanssa, huhtikuussa katsastetaan vähähiiliset lämpöpumput, syyskuussa messuillaan yhdessä yritysten kanssa Keuda Build -tapahtumassa ja marraskuussa kurkataan vedyn tulevaisuuteen. Luvassa myöhemmin myös tuulivoimapäivä.

Kuten mainittua, vähähiiliset ratkaisut liittyvät moniin aloihin, ja jos kiinnostus koulutuspäiviin tai muuhun heräsi, ota yhteys minuun Jenna Kauppiin, Keudan kestävän kehityksen koordinaattori.

Mukaan mahtuu!

Kirjoittaja Jenna Kauppi työskentelee Keudassa kestävän kehityksen koordinaattorina. ”Kestävä kehitys näkyy Keudassa kolmella tasolla: vastuullisessa opetuksessa, toimintakulttuurissa ja johtamisessa. Tärkein tavoitteemme on kouluttaa opiskelijoistamme vastuullisia ammattilaisia ja kestävän tulevaisuuden tekijöitä. Haluamme myös parantaa ja kehittää toimintaympäristöjämme palvelemaan hiilineutraalin kiertotalouden periaatteita. Vähennämme ympäristövaikutuksia monissa toiminnoissamme ja olemme laskeneet hiilijalanjälkemme. Uudistavilla ratkaisuilla ja rohkeilla kokeiluilla rakennamme yhdessä kestävää tulevaisuutta.”

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 850 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Keuda katsoo tulevaan vuoteen vastuullisesti, kestävästi ja digitaalisesti. 

Humanistiset ja taidealat

Keuda

Keudalainen

Maa- ja metsätalousalat (myös puutarha-ala)

Palvelualat

Tekniikan alat

Uncategorized

Vastuullinen ja kestävä

Yhteisöllinen

Jaa sivu