Julkaistu: 15.4.2024

Kuvassa: Työpaikkasuomen opiskelijat Han Jin (vas.), Abdullah Yagubi, Khodadad Nazari ja Venassio Uyaka yhdessä opettajansa Eva Lähteenmäen kanssa.

ISS:llä on enenevässä määrin töissä maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, ja työkielenä on usein englanti. ISS:n asiakkaat kuitenkin toivovat, että kohteissa voi kommunikoida suomen kielellä. ”On tärkeää, että pystytään esimerkiksi tervehtimään suomeksi” sanoo Elli Velling, L&D Manager, ISS Palvelut Oy.

Kielitaidolla on suuri merkitys sekä työllistämisen että liiketoiminnan näkökulmasta. ”Vahvistamalla henkilöstön kielitaitoa voidaan parantaa asiakkaiden tyytyväisyyttä, jolloin todennäköisemmin asiakkuus jatkuu. Siten pystytään turvaamaan ihmisille työpaikka myös tulevaisuudessa”, Velling sanoo.

Työyhteisössä yhteisellä kielellä on tärkeä rooli, ja sen vuoksi ISS:llä halutaan vahvistaa suomen osaamista. Tavoitteena on, että tiimipalavereissa yhteiseksi kieleksi voidaan ottaa suomi, ja että yhä useampi kykenee osallistumaan paremmin keskusteluun.

”Yksi merkittävä näkökulma on työturvallisuus. Kun henkilöt työskentelevät itsenäisesti omissa kohteissaan, on äärimmäisen tärkeää pystyä tarvittaessa kommunikoimaan asioista suomeksi asiakkuudessa esimerkiksi neuvoa kysyttäessä”, Velling muistuttaa.

Työpaikkasuomi-koulutus Turussa

ISS:llä on järjestetty useampia Työpaikkasuomi-koulutuksia. Keuda Koulutuspalvelut Oy toteutti elokuussa 2023 alkaneen koulutuksen, johon osallistui vajaa kymmenen ISS:n Turun yksikössä työskentelevää henkilöä.

”Kiinnostuin Työpaikkasuomi-koulutuksesta, koska sen avulla saadaan meidän henkilöstön kielitaitoa paremmaksi. Koulutus voi helpottaa työntekijöiden arkea, jolloin he voivat paremmin. Samalla he sitoutuvat paremmin työpaikkaan ja integroituvat yhteiskuntaan”, sanoo Riikka Haapalainen, aluepäällikkö, ISS Direct Suomi.

”Suosittelimme koulutusta henkilöille, joilla oli ollut haasteita suomen kielen ymmärtämisen ja kirjoittamisen kanssa. Osallistujat ovatkin alkaneet rohkeammin käyttää suomea”, Annamari Isotalo kertoo. Isotalo on toinen koulutukseen osallistuneiden henkilöiden esihenkilöistä.

”Johdonmukaisuus ja aktiivinen ohjausryhmä olivat koulutuksen onnistumisen kannalta tärkeässä roolissa. Toteutuksen etenemistä seurattiin koko ajan, ja tarvittaessa tehtiin muutoksia. Tämä oli hyvin hoidettu ja johdettu kokonaisuus sekä meidän esihenkilöiden että Keudan toimesta”, Velling toteaa.

Työkieltä opiskellaan tutuista dokumenteista

ISS:n Työpaikkasuomi-koulutuksessa painottuivat kielen ymmärtäminen, puhekieli sekä taito keskustella omasta työstä. Koulutuksessa keskityttiin työhön liittyvään sanastoon, ja materiaalina käytettiin muun muassa turvallisuusohjeita, palvelukuvauksia ja muita työkohteissa tyypillisesti käytettäviä dokumentteja.

”Oman työpaikan materiaalien ja ohjeiden hyödyntäminen opetuksessa kasvatti opiskelijoiden motivaatiota entisestään. Asioita oli helpompi sisäistää, kun ne liittyivät kiinteästi omiin työtehtäviin”, sanoo suomen kielen opettaja Eva Lähteenmäki. ”Opiskelijat oppivat kertomaan monipuolisemmin omasta työstään, jolloin esimerkiksi kommunikointi asiakkaiden ja lähiesimiehen kanssa helpottui. Myös ohjeiden ymmärtäminen ja tulkitseminen parani.”

Yhdessä opiskelu lisää yhteenkuuluvuutta ja antaa uskoa huomiseen

”Yhdessä opiskelu toi yhteenkuuluvuutta ja hyvää tekemisen meininkiä, vaikka kaikilla on omat työkohteet ja eri tehtävät, ja osalla myös eri esihenkilö. Samalla koulutus antoi monella tavalla uskoa huomiseen. Työpaikkasuomi on kaikkinensa ollut hyvä juttu. Olen saanut kuulla siitä pelkkää positiivista työntekijöiltä ja esihenkilöiltä”, Haapalainen sanoo.

”Olemme kertoneet koulutuksesta tiimipalavereissa, ja uusia maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä tällainen koulutus on alkanut kiinnostaa kovasti”, Annamari kertoo.”Oli tosi hieno juttu, että tämmöinen mahdollisuus järjestyi. Meidän työntekijät ovat olleet ilolla mukana”, Mirva Lunko, toinen kurssilaisten esihenkilöistä lisää.

Kielitaito on osa ammattitaitoa

Kielen opiskelu on yksi tapa kehittää ammattitaitoa, edistää yksilön työllistymistä ja vastata yritysten resurssihaasteeseen.

”Työntekijöille tarjotaan mahdollisuutta kielikoulutukseen, ja heitä kannustetaan osallistumaan. Kouluttautuminen on vapaaehtoista, ketään ei siihen pakoteta. Kielen opiskelu vaatii vahvaa motivaatiota ja halua lähteä oppimaan suomen kieltä”, Velling avaa ISS:n suhtautumista kielikoulutukseen.

”Työpaikkasuomi-koulutus laskee myös kynnystä palkata henkilöitä, joiden kielitaito on vielä heikko. Kun kielitaitoa voidaan parantaa työpaikan tarpeet huomioivassa kielikoulutuksessa, kaikki hyötyvät”, Lunko toteaa.

Kouluttaminen on tapa kantaa vastuuta omista työntekijöistä

”Meillä on totta kai vastuu henkilöstöstämme, heidän työturvallisuudestaan, osaamisestaan, pätevyyksistä ja sen tyyppisistä asioista. Meillä pyritään vahvistamaan työyhteisöä mahdollisimman tasa-arvoisesti. Jos emme pidä huolta ihmisistämme, ovat he sitten maahanmuuttajia tai kantaväestöä, emme menesty työnantajana. Meillä on erilaisia tapoja kouluttaa, on ammatillista koulutusta, verkkokoulutuksia ja kielikoulutusta. Kaikenlainen osaamisen vahvistaminen sitouttaa ihmisiä myös meihin työnantajana”, Velling kertoo.

Työnantaja ja yhteiskunta yhteisvastuussa maahanmuuttajien koulutuksesta ja yhteiskuntaan integroimisesta

”Kun työvoima palveluammateissa on entistä kansainvälisempää, meidän on pakko keksiä keinoja, joilla monikulttuurinen työyhteisö saadaan pyörimään. Ja se pitää hoitaa niin, että myös kaikki työturvallisuuteen ja asiakaspalveluun liittyvät asiat saadaan varmistettua. Työpaikkasuomi-koulutus on yksi niistä tavoista, joilla tulevaisuutta turvataan myös meille yrityksenä ja työnantajana”, Velling sanoo.

Vaikka Työpaikkasuomi-koulutuksissa opiskellaan ensisijaisesti työhön liittyvää kieltä, ovat hyödyt paljon laajemmat. Parantunut suomen kielen taito ja suomen aktiivisempi ja motivoituneempi käyttäminen edesauttavat myös muualla yhteiskunnassa toimimista. Esimerkiksi kaupassa käyminen sekä päiväkodin henkilökunnan ja koulun opettajien kanssa asioiminen helpottuvat.

”Työnantajan ja yhteiskunnan yhteisvastuullinen toiminta on merkityksellistä. Siksi soisin, että Työpaikkasuomi-koulutuksen tyyppinen rahoituksen mekanismi olisi tarjolla myös tulevaisuudessa. Suomen kieltä kehittämällä ehkäistään työttömyyttä, jolloin henkilön on helpompi integroitua suomalaiseen työelämään”, Velling sanoo.

”Työssä käyvä ihminen maksaa Suomeen veroja ja omalta osaltaan ylläpitää yhteiskuntaa. Yhteiskunta hyötyy aina siitä, kun ihminen on töissä. Siksikin on tärkeää miettiä, miten tulevaisuudessa varmistetaan suomen kielen kouluttaminen etenkin matalapalkka-aloilla”, Velling toteaa lopuksi.

Lisätietoa ISS:n koulutuksista

Elli Velling, L&D Manager, ISS Palvelut Oy
+358 40 765 6408
elli.velling@fi.issworld.com

Lisätietoa Työpaikkasuomi-koulutuksista

Työpaikkasuomea voidaan toteuttaa niin Täsmä-, Rekry- kuin MuutosKoulutuksena. Lue lisää Työpaikkasuomi – Keuda

Ota yhteyttä, ja keskustellaan tarpeistanne lisää!

Keuda Koulutuspalvelut Oy

Heidi Leskinen, Myynti- ja koulutuspäällikkö +358 40 190 2765 heidi.leskinen@keuda.fi
Heikki Kallunki, Toimitusjohtaja +358 40 190 6912 heikki.kallunki@keuda.fi

Teksti: Satu Lankinen, Saagacoms Oy.
Kuvat: Asm Mir ja Eva Lähteenmäki.

Keuda, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja, joka räätälöi opiskelijoilleen innovatiivisia, yksilöllisiä koulutus- ja valmennuspalveluita. 10 toimipisteessään ympäri Keski-Uuttamaata se tarjoaa innostavan ja yhteisöllisen ympäristön yli 12 000 opiskelijalleen ja 850 työntekijälleen. Keuda tarjoaa laajan valikoiman ammatillisia tutkintoja ja koulutuksia, jotka valmistavat opiskelijoita menestymään työmarkkinoilla. Sitoutuneena vastuullisuuteen, kestävään ja digitaaliseen kehitykseen, Keuda vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin koulutuksen alalla. 

Keuda

Työelämää varten

Jaa sivu