Julkaistu: 11.6.2024

Keuda järjesti huhtikuussa 2024 #Murros-tapahtuman, jossa kuulimme monia mielenkiintoisia puheenvuoroja niin teknologia-alan kuin pedagogiikan asiantuntijoilta. Päivän aikana sukellettiin uudenlaiseen oppimiseen ja tulevaisuuden koulutusteknologioihin. Julkaisemme kevään aikana kirjoituksia tapahtumapäivän esityksistä inspiroituneina. Tällä kertaa kirjoituksemme käsittelee tekoälyä ja juridiikkaa.

Eversheds Asianajotoimisto Oy:n asianajaja ja osakas Ismo Kallioniemi johdatti yleisön ajankohtaisen juridisen aiheen äärelle. Hänen esityksensä kantoi nimeä Tekoäly ja laki Murroksessa.

Kallioniemi on työssään erikoistunut tekoälyn oikeudellisiin kysymyksiin ja vaativiin oikeudenkäynteihin. Juridiikan alan lisäksi hänellä on taustallaan parikymmentä vuotta koodaritaustaa sekä jonkin verran opintoja tietojenkäsittelytieteestä. Hän on myös kirjoittanut vuonna 2022 julkaistun teoksen Tekoälyoikeus.

Teemoina vastuukysymykset, immateriaalioikeudet ja yksityisyydensuoja

Puheenvuoronsa aikana Kallioniemi käsitteli tekoälyn tuomia uusia juridisia kysymyksiä ja haasteita. Esityksensä alussa Kallioniemi totesi, että varsin usein ihmiset ajattelevat, että tarvittaisiin erillistä tekoälyä koskevaa juridiikkaa, jotta näitä kysymyksiä voitaisiin ratkoa.

”Oma näkemykseni on kuitenkin, että voimassaoleva laki tarjoaa tähän varsin hyvän viitekehyksen.”

Hän korosti myös sitä, oikeudenkäynnin lähtökohta on se, että viime kädessä tuomioistuin päättää ja ratkaisee ihmisten väliset erimielisyydet – ja tuomioistuimella on ratkaisupakko.

Alustuksen jälkeen Kallioniemi listasi keskeisiä tekoälyn kanssa esiin tulevia seikkoja ja kertoi, mikä niiden vaikutus on juristin kannalta. Pääteemoiksi nousivat:

1. Vastuukysymykset: Kuka on vastuussa, jos tekoäly aiheuttaa vahinkoa tai tekee virheen? Miten vastuu määräytyy eri tilanteissa, kuten sopimussuhteissa tai sopimuksen ulkoisessa vastuussa?
2. Immateriaalioikeudet: Kuka omistaa tekoälyn tuottamat teokset ja miten immateriaalioikeudet soveltuvat tekoälyn luomiin sisältöihin?
3. Yksityisyydensuoja: Miten henkilötietojen suoja toteutuu tekoälyn käytön yhteydessä ja mitä juridisia vaatimuksia siihen liittyy?

Kallionemi kertoo havainneensa, että tekijänoikeuden puitteissa yleinen mielipide vaikuttaa olevan se, että tekoälyn tuottamiin tuotoksiin ei ole tekijänoikeutta. Kallioniemi jatkaa kertoen, että hänen näkemyksensä on päinvastainen.

”Jos inhimillistä työtä liittyy merkittävä määrä siihen tuotokseen mikä on saatu aikaan, niin kyllä se silloin voi nauttia tekijänoikeudellista suojaa.”

Kolmannen teeman osalta Kallioniemi totesi, että henkilötietojen suoja on kysymys, joka monia mietityttää. Hän kuitenkin jatkoi, että sen osalta oikeudellinen tilanne on äärimmäisen helppo.

”GDPR:ää ja muuta henkilötietojen suojaa koskevaa sääntelyä noudatetaan sellaisenaan. Se on teknologianeutraali”, Kallioniemi kiteytti.

Näiden lisäksi #Murros2024-yleisö pääsi kuulemaan lisää EU:n tekoälysäädöksestä.

Keuda, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja, joka räätälöi opiskelijoilleen innovatiivisia, yksilöllisiä koulutus- ja valmennuspalveluita. 10 toimipisteessään ympäri Keski-Uuttamaata se tarjoaa innostavan ja yhteisöllisen ympäristön yli 12 000 opiskelijalleen ja 850 työntekijälleen. Keuda tarjoaa laajan valikoiman ammatillisia tutkintoja ja koulutuksia, jotka valmistavat opiskelijoita menestymään työmarkkinoilla. Sitoutuneena vastuullisuuteen, kestävään ja digitaaliseen kehitykseen, Keuda vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin koulutuksen alalla. 

Digitaalinen

Keuda

Murros

Jaa sivu