Kolumni Keudasta: Digiä viime vuosituhannelta, jotain tähän päivään asti

Erityisopetusta, opiskelua ja pikkulapsia (1999 – )

Vuonna 1999 aloitin opettajana ammatillisessa oppilaitoksessa Keskuspuiston ammattiopistossa. Opiskelijani olivat ammatillisia opiskelijoita nuoremmista vanhempiin. Muistan joskus 2006 aikoihin, kun oli erityisoppilaitoksesta kyse, niin jokaisella opiskelijalla piti olla jokin erityisopetuksen vaade ja se muutti opetustyötä jollain tavoin haastavammaksi.

Aloin lukea samaan aikaan erityisopettajaksi Hämeenlinnassa, mikä antoi eväitä ja auttoi haasteisiin. Lopputyön tein työn ohessa digitaalisista oppimisalustoista ja oli pikkulapsiakin kotona samaan aikaan eli vauhtia riitti.

​​​​​​​Muita digikoulutuksia oli monenlaisilla nimillä Tikas-, Tiety-, DigiPro-, A-ajokorttikoulutukset, Ope.fi ym. Oppina jäi ehkä mieleen, että ”positiivinen uteliaisuus ja opiskelu kannattavat aina”. Pysyy mieli virkeänä.

OPE.FI-hanketta Juhan kanssa (joskus 2000-luvun alkupuolilla)

Ope.fi-kouluttajana vedin kolmiportaisen digikoulutuspaketin koko isolle oppilaitokselle Tvt-lehtori Juha Niirasen kanssa joskus 2000-luvun alkupuolella. Koko henkilöstö sai Ope.fi-koulutuksen, sen ajan tehosisällön digitaalisuudesta, minkä jälkeen kaikki olivat periaatteessa ”samalla viivalla”. Noina aikoina digitaalisuus oli niin vierasta, että saattoipa joku ehkä leikillään tokaista ”Sähköposti on ihan turha enkä tule sitä koskaan käyttämään”. Ajat muuttuivat. Pian.

Ope.fi-hankkeessa strategiakaudella (2000–2004) tavoitteena oli, että yli puolella opetustoimen henkilöistä on hyvät valmiudet tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen ja huomattavalla osalla opettajista vähintään perusvalmiudet.

Esimiehenämme toimi Keudassakin esimiehenä toiminut Anu Raudasoja. Pirautin hänelle muutama päivä sitten ja hänkin oli heti torstain turinassa mukana ja lähetti Keudaan terveisiä ja kannustusta yhdellä lempilauseellaan ”Kaikki se mikä ei ole kiellettyä, niin se on sallittua kokeilla!” ​​​​​​​

Verkkoviestinnästä innostusta (2004-  )

Vuosituhannen alussa aloin pitää ”Verkkoviestintä” opintokokonaisuutta, jossa käsittelimme opiskelijoiden kanssa lukuisia eri aiheita digitaalisuudesta ja TVT:stä (tieto- ja viestintäteknologiasta) …liittyi se sitten tietoturvaan tai uusiin teknologioihin, erilaisiin sovelluksiin tai robotteihin tms. Aina, kun tuli jotain uutta digitaalista, pyrimme käsittelemään sitä.

Tunneille osallistui opiskelijana myös Anne Himberg, joka myöhemmin valitsikin digitaalisten aineiden kouluttajan uran. Anne koulutti pitkään mm. Laureassa, AEL:ssä ja myös Keudassa!

Anne lähettää terveisiä Keudaan: ”Sain opiskellessani innostavia kuvankäsittely- ja digijuttuja ym. eväitä kouluttajuuteen. Koin innostavia tunteja, syttyi into tietokoneen ja TVT:n käyttöön”. Anne lisää vielä: ”Kun ihminen innostuu, niin hyvää yleensä seuraa!”

Tarina jatkuu… Anne Himberg lopetti digihommat ja vaihtoi kokonaan alaa, kun pari vuotta sitten hän alkoi tarjota oman yrityksen palveluja ”stressinhallintaa ja jaksamista hieronnasta” Lapinlahden Lähteellä. Myös tietotyöläisille!

Harjoitusyritystoiminnalla monialaisuutta ja luovia toteutuksia (n. 2006-  )

Opetin useita aineita matematiikasta yritystoimintaan, tietotekniikasta yhteiskunta- ja työelämätietoon sekä fysiikkaa ja kemiaa, kuvankäsittelyä, harjoitusyritystoimintaa ja erilaista digiä esim. ”multimediaa” vapaavalintaisina lähes 15 vuotta. Vaikka opetin opintokokonaisuuksia omina tunteinaan, niin harjoitusyritystoiminnassa pystyi luovemmin yhdistämään niitä.

Harjoitusyritystoiminnassa oli myös mukana muita opettajia kuten kieltenopettaja (kävimme ulkomailla, niin englannin kieli oli tärkeä), äidinkielenopettaja tarjouspyynnöissä, tarjouksissa ym. Tällainen poikkialainen opetus toimi oikein hyvin ja oli mukavaa.

Tämä harjoitusyritystoiminta oli FINPEC:n järjestämää, josta kiinnostuneet saavat lisätietoa täältä: http://www10.edu.fi/ammattipeda/?sivu=finpec

Kaikkea tätä edellistä seurasi läheltä vuosikymmenien kokemuksella kollegani Keskuspuiston ammattiopiston media- ja av-puolen vetäjä Ilmari Koskimies, joka lähettää TERVEISIÄ TAAS KEUDAAN!

Soitin hänelle tämän turinan takia ja tässä hänen terveiset. – ”Matkustimme opiskelijoiden kanssa vuosittain ympäri Suomea ja Eurooppaa harjoitusyritystemme kanssa, kohteina mm. Dresden, Basel, Latvia tai Barcelona, niin opiskelijat oppivat monia taitoja, joita harjoitusyritystoiminnassa voi oppia yritystoiminnasta yleisesti, projekteista ym. Lisäksi opittiin erilaisia digitaitoja käytännössä kun harjoitusyrityksemme tarjosi isolla kosketusnäytöillä messuvieraille kuvankäsittely- ja muita digipalveluita monilla tavoilla. Se oli innostavaa.”

Mies seisoo messuosastolla
Ilmari Koskimies, Keukuspuisto / media- ja av-ala

Digitaalisuutta kuvina vuodelta 2014

Joskus 2014 minulta kysyttiin ihan täällä meillä Keudassa ”miten digitaalisuus oikein liittyy käsillä tekemiseen?” Ihan vilpitön kysymys ja halu tietää tarkemmin. Löytyi kymmeniä asioita, miten digitaalisuus voisi liittyä käsillä tekemiseen. Juttelimme niistä silloisten toimialojen digihenkilöiden ym. kanssa eri yhteyksissä.

Toteutimme Anne Himbergin kanssa niistä myös kuvakokonaisuuksia eri tilaisuuksiin (kuva Annen tekemä). Löysinpä nekin äsken, niin laitetaan jakoon! Huom. ajat ovat muuttuneet! Nuo kuvat ja jutut edustavat vanhaa aikaa, joka ei koskaan palaa (laulun sanoin). Kuva: puhekuplakuva

​​​​​​​Mihin sinä haluat vaikuttaa 2030-luvulla

Tänä päivänä elämme yhä suuremmassa digimurroksessa. Yhteiskunta muuttuu. Millainen maailmamme on 10 vuoden päästä? Se, joka näkee sen, kokee sitten joskus sen. Hmm, aika lailla varmaan … erilainen maailma? Millä tavoin?

Onko muututtava ehkä hieman itsekin, jos maailma ympärillä muuttuu? Toisaalta, jos ei halua, niin ainahan voi jollain lailla vetäytyä yhteiskunnasta. Ehkä muuttaa jonnekin syrjemmäs, niin muutos ei tule olemaan niin näkyvä.

Töitä häviää, uusia syntyy. Kaikki, mikä voidaan digitoida tulevaisuudessa, tullaan digitoimaan. Millainen on huominen toimintaympäristömme? Vaikutetaan siihen fiksuilla positiivisilla valinnoilla. Laitetaan koneet ja meitä valvovat algoritmit palvelemaan ihmistä eikä päinvastoin.

Millaisen tulevaisuuden sinä näet nurkan takana? Mihin Sinä tai opiskelijasi haluaisitte vaikuttaa ensi vuosikymmenellä?

Keudan tämän päivän antiin ja tulevaisuuteen voit tutustua Digitaaliset oppimisympäristöt.

Tsemppiä ja innostusta syksyyn!
Kari Honkonen

Kirjoittaja Kari Honkonen työskentelee Keudassa verkkopedagogiikan kehittäjänä. ”Kokeilemme ja luomme uusia innovaatioita ja toteutamme rohkeasti. Menemme Keudassa digimurroksessa yhdessä eteenpäin. Asiantuntijana pääsen kohtaamaan Keudan eri alojen asiantuntijoita ja vaihdamme mielipiteitä avoimesti. Myös yritysyhteistyö digitaalisuuden alalla on vahvaa” Kari kertoo.
Kevään Murros2022-tapahtumassa 5.5.2022 vieraaksemme tulee mm. Microsoft Innovative Educator (MIE) ihmisiä ja paljon muita kumppaneita – tule Sinäkin!”


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Digitaalisesti vaikuttava Keuda

Digitaalisesti vaikuttavan Keudan toimintaa ohjaavat strategiset kehittämisen teemat ja tavoitteet: Keuda on innostava opiskelupaikka, haluttu työpaikka ja ketterä kumppani. Keudan strategia 2020-2024 (thinglink)

Tekemisemme pohjautuu strategiaamme; toimimme tehokkaasti ja taloudellisesti sekä digitaalisesti vaikuttavasti, olemme saavutettava ja paikallinen sekä vastuullinen ja kestävä.

Digitaalisesti vaikuttavan Keudan toiminnan pohjana on toimiva IT-infra, johon kohdistamme kehitystoimenpiteitä. Vaikka digitaalisuuden perustana ovat toimivat laitteet, ohjelmistot ja järjestelmät, tärkeää on henkilöstön osaaminen. Tavoitteena on koko henkilöstön digiosaamisen vahvistaminen, digikäytön helpottaminen, digitaalisuuden hyödyntäminen ja edistäminen erityisesti opetuskäytössä.

Henkilöstölle tarjoamme tukea sekä pedagogisissa menetelmissä että laiteinfrastruktuurin toimivuuden osalta. Järjestelmähankinnoilla ja palveluilla tuotamme käyttäjälähtöisiä ratkaisuja helpottamaan arjen työtä. Johto ja esihenkilöt saavat tietoa johtamisen ja päätöksenteon tueksi sekä opettajat opiskelijoiden opintojen seuraamisen tueksi.  Tavoitteenamme on erilaisten digitaalisten ratkaisujen tuominen koko henkilöstön työn tueksi. Toimimme edelläkävijöinä uusien digitaalisten opetusratkaisujen kehittämisessä (mm. AR, VR sekä robotiikka).

Uskomme, että digitaalinen osallisuus on yhteydessä hyvinvointiimme. Kun osaamista kehitetään samaan aikaan kun digitaalisia palveluita kehitetään saavutettaviksi ja osallisuutta tukeviksi, hyvinvointi lisääntyy. Koronan tuoman digiloikan jälkeen digitaalinen vuorovaikutus jää osaksi vuorovaikutustamme. Tiettyä livekohtaamisiin liittyvää inhimillisyyttä ja empatiaa keinoäly ei ainakaan vielä ole pystynyt korvaamaan. Tärkeää on oppia tuottamaan mahdollisimman inhimillisiä palveluita eri kanavissa ja samalla oppia digitalisoimaan kaikki se, mikä on digitalisoitavissa.

Haluatko lisätietoa digitaalisesti vaikuttavasta Keudasta?

Ota yhteyttä rehtori Anna Mari Leinonen, 040-174 4523, annamari.leinonen(at)keuda.fi

Keuda on ollut vahvasti mukana ViSu-hankkeessa – Tavoitteena kehittää uudenlaisia oppimistapoja

ViSu-hankkeessa on mukana 12 ammatillista oppilaitosta. Kuvakaappaus hankkeen verkkosivuilta. Pääset sinne täältä!

 

Ammatillisen koulutuksen kentällä otetaan jatkuvasti merkittäviä digiharppauksia. Digitaalisuutta ei kuitenkaan kehitetä digitaalisuuden vuoksi. Kehitystyöhön kiteytyy tärkeä tavoite: kehittää uudenlaisia ja innostavia tapoja oppia ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskelutapojen halutaan vastaavan tätä päivää ja tulevaisuutta.

Tämän ajatusmallin ympärille kietoutuvat myös ViSu-hankkeen tavoitteet. ViSu eli Virtuaaliset ja simuloidut oppimisympäristöt ammatillisessa koulutuksessa sai alkunsa vuonna 2019. Kyseessä on 12 ammatillisen oppilaitoksen hanke, jolla halutaan edistää paikasta riippumatonta oppimista uudella tavalla.

Ensimmäisenä tavoitteena on rakentaa ja jatkokehittää avoimia virtuaalisia oppimisympäristöjä (AR ja VR). Tämä sisältää myös niiden oppimateriaalien ja muiden sisältöjen kehittämisen.

Toisena tavoitteena on ottaa käyttöön simulaatio-oppimisympäristöjä sekä kehittää ja hyödyntää niitä uusilla aloilla. Tähän kuuluu myös simulaattoreiden etäkäytön mahdollistaminen.

Kolmantena tavoitteena on tuoda pedagogisia malleja virtuaalisten ja simuloitujen oppimisympäristöjen käyttöön ammatillisessa koulutuksessa.

”Hanke on merkittävä muun muassa siksi, tämän tyyppiselle hankkeelle on koko ajan lisääntyvää tarvetta ja on syytä lähteä liikkeelle nyt jos ei ole vielä sitä tehnyt. Merkittävää on myös se, että voidaan toimia yhdessä ja rakentaa kaikille avointa ja innostavaa digiratkaisujen kokemuspohjaista ”ViSu-taloa” esimerkkeineen. Kokonaisuutta, joka sisältää uudenlaisia tapoja oppia ja koostuu kaikista näistä yhdessä opituista ja koostetuista asioista. Haluamme toimia yhdessä ja jakaa kaikille tietoa uusista mahdollisuuksista edistää paikasta riippumatonta oppimista. Jo nyt on mahdollista tehdä paljon ja oppia paremmin asioita, joita on jo työelämässä vastassa”, kertoo Keudan verkkopedagogiikan kehittäjä Kari Honkonen. Hän on aktiivinen toimija ViSu-hankkeessa.

 

Uusien oppimisympäristöjen käyttöönottoa, kehittämistä ja ideoiden jakamista

Kahden vuoden aikana ViSu-hankkeen nimissä on otettu käyttöön uusia sekä kehitetty jo käytössä olevia virtuaalisia ja simuloituja oppimisympäristöjä. On kehitetty esimerkiksi virtuaalista oppimisympäristöä puhdistuspalvelualalle, toteutettu digitaalisen ja painetun oppimateriaalin yhdistämistä, otettu simulaatio-opetus osaksi sosiaali- ja terveysalan opintoja, yhdistetty hologrammeja reaalimaailmaan sekä vahvistettu virtuaalista todellisuutta osana tilasuunnittelun opintoja. Nämä ovat vain osa kehitysaskeleista, jotka on otettu hankkeen nimissä. Voit tutustua tuotoksiin paremmin täältä!

Keuda on kehittänyt erityisesti Digipajatoimintaansa ViSu-hankkeen aikana.

”Sen puitteissa esimerkiksi uuden teknologian digipolut ovat tuoneet lisää osaamista opettajille ja opiskelijoille. Mainittakoon esimerkiksi lisätty- ja virtuaalitodellisuus (AR ja VR) sekä 3D-mallinnus ja -tulostus, robotiikka, tekoäly ja uuden digimedia sekä Office365-palvelujen monipuolinen hyödyntäminen opetuksessa ovat olleet suosittuja ja varmastikin hyödyllisiä askeleita tulevaisuuteen”, Honkonen toteaa.

ViSu-hankkeen aikana on toteutettu myös miniwebinaareja, jotka ovat saavuttaneet suuren suosion. Webinaarit ovat mahdollistaneet verkostoitumista, ideoiden jakamista sekä ideoiden jatkojalostusta. Webinaareissa on esitelty muun muassa simulaatioita, VR- ja AR-toteutuksia, HoloLens-sovellusta sekä pelillisyyttä osana opintoja.

Keuda oli vahvasti mukana VR- ja AR-toteutuksia esittelevässä webinaarissa. Tällöin avattiin, kuinka AR- ja VR-maailmojen hyödynnetään esimerkiksi taide- ja metsäalan opetuksessa. Osallistujat pääsivät myös kuulemaan #Murros-tapahtuman konseptista.

 

Uusien oppimistapojen kehitystyö jatkuu

ViSu-hanke alkaa lähestyä loppuaan, sillä toiminnan on määritelty kestävän vuoden 2021 joulukuuhun saakka. Nyt eletäänkin jännittäviä aikoja, sillä hankkeen lopputulokset julkistetaan viimeisessä seminaarissa, joka pidetään 24. marraskuuta.

Vaikka vuosi 2021 tietää mahdollisesti ViSu-hankkeen loppua, on selvää, ettei kehitystyö tule loppumaan – päinvastoin! ViSu alkaa saavuttaa tehtäväänsä: se on innostanut oppilaitoksia jatkamaan uusien oppimistapojen kehitystyötä.

”Elämme teknologisessa murroksessa, jossa myös oppiminen muuttuu nopeammin kuin aiemmin. Tulevaisuudessa mahdollisesti opitaan paremmin uusilla teknologioilla. Otetaan esimerkiksi tekoälyä yhä enemmän avuksi oppimisen. Lisäksi voidaan hyödyntää big dataa, virtuaalista ja lisättyä todellisuutta sekä robotiikkaa ja simulaatiota. Oppimista voidaan rikastuttaa myös esimerkiksi pelillisyydellä ja pelillistämisellä, mobiilioppimisella, esineiden internetillä ja videoiden monipuolisella käytöllä. Monet teknologiat ja oppimisympäristöt tulevat liittymään yhä vahvemmin toisiinsa”, Honkonen sanoo lopuksi.

Lue myös VISUn artikkeli Keudan Digipajatoiminnasta täältä!

 

ViSu-hankkeessa ovat mukana: Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, Perho Liiketalousopisto, Koulutuskuntayhtymä OSAO, Koulutuskeskus Salpaus, Salon seudun ammattiopisto, Turun ammatti-instituutti, Turun AKK, Tampereen seudun ammattiopisto, Varalan Urheiluopisto, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami.


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra201

After #Murros2021: Digitaalinen saavutettavuus on kehittämistä kaikille

Teknologian nopea edistyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia oppia, kehittyä ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Vauhdissa on pidettävä huolta siitä, että kaikki pysyvät mukana. Digitaalisessa saavutettavuudessa huomioidaan, että tulevaisuutta rakennetaan siten, että sitä kehitetään meille kaikille.

”Digitaalinen saavutettavuus tarkoittaa pääpiirteissään sitä, että toteutetaan palvelut niin, että jokainen voi niitä käyttää. Meillä on suomeksi kaksikin oikein hyvää termiä tähän. Saavutettavuus, silloin kun puhutaan digitaalisesta maailmasta ja esteettömyys, silloin kun puhutaan fyysisestä maailmasta.”

Näin pohjusti Pulse Drive Oy Ltd:n toimitusjohtaja ja oikeustieteen tohtorikoulutettava Sari Korhonen. Hän puhui digitaalisesti saavutettavuudesta #Murros2021-tapahtumassa.

Tällä hetkellä lähes koko yhteiskunta toimii verkossa. Palvelut ovat verkkosivuilla tai mobiilisovelluksissa. Tällä hetkellä noin 15 prosenttia ihmisistä ei kuitenkaan pysty käyttämään verkkopalveluita, koska niitä ei ole suunniteltu saavutettaviksi.

”Tämä saavutettavuus ei ole pelkästään näkö- ja kuulovammaisten asia. Suomessa on noin 1,2 miljoonaa ihmistä, jotka hyötyvät saavutettavuudesta. Miljardi ihmistä maailmanlaajuisesti”, Korhonen avasi.

Saavutettavuus koskee monia muitakin. Käyttäjillä voi olla esimerkiksi iän mukanaan tuomia haasteita, kuten näön tai kuulon alenemaa tai muistivaikeuksia. Sitten voi myös olla tilapäisiä rajoitteita, kuten tapaturmissa tai onnettomuuksissa loukkaantumista.

”Meidän pitää, jos meillä ei ole suuria rajoitteita, ymmärtää tämä jokseenkin etuoikeutettu asemamme ja pitää huolta siitä, että kaikki otetaan mukaan.”

Korhonen toteaa vielä, ettei usko, että ketään on tahallaan jätettä ulkopuolelle. Onhan yhdenvertaisuus perustuslaissakin.

”Mutta jostain syystä käytännössä kävi niin, että iso osa ihmisistä ei pysty nyt käyttämään näitä palveluita. Eikä tämä ole enää digitalisaation kehityksestä kiinni. Siellä on koko ajan parempia tapoja huomioida palveluiden käyttäjät.”

 

Saavutettavuusdirektiivi tukee yhdenvertaisen digitaalisen yhteiskunnan tavoittelua

”Tällaisessa tilanteessa, missä on tosi tärkeät arvot kyseessä, mutta käytäntö ei vastaa niitä, niin demokraattisella yhteiskunnalla on vielä keinoja käytettävänään ja sellaista esimerkiksi pakottava lainsäädäntö”, Korhonen jatkoi.

EU on julkaissutkin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Kyseessä on siis tutummin saavutettavuusdirektiivi. Suomessa tämä pantiin käytäntöön digipalvelulailla, joka sisältää noudatettavat saavutettavuuskriteerit.

Korhonen kertoo kriteereitä olevan yhteensä 49 kappaletta. Ne voidaan jakaa neljään perusperiaatteeseen eli saavutettavan palvelun pitää olla havaittava, hallittava, ymmärrettävä ja toimintavarma.

”Havaittava tarkoittaa sitä, että käyttäjä voi havaita sen tiedon. Tähän auttaa esimerkiksi videoiden tekstitys, mikä on erityisen tärkeää, jos ei kuule kunnolla. Mutta se on tosi kätevää myös esimerkiksi työmatkalla. Jos menet bussissa tai metrossa ja haluat katsoa jotain videota ilman kuulokkeita ilman, että häiritset vierustoveria.”

Hallittava tarkoittaa sitä, että sisällönkäyttö on hallittavissa, navigoitavissa ja sitä pystyy käyttämään myös esimerkiksi näppäimistöllä. Ymmärrettävyys tarkoittaa sisällön luettavuutta ja sitä, että sen ymmärtää. Tähän auttaa esimerkiksi selkeä kieli. Toimintavarma tarkoittaa sitä, että erilaiset asiakassovellukset, esimerkiksi avustavat teknologiat, toimivat luotettavasti.

Korhonen toteaa ymmärtävänsä, ettei paremman maailman rakentaminen ole aina helppoa. Uuteen asiaan perehtyminen vie aikaa. Välillä on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään, miksi nämä ovat tärkeitä asioita tavoitella. 

”Me ollaan edistämässä kaikkien mahdollisuutta toimia yhdenvertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa. Parantamassa palveluiden laatua niin, että kuka tahansa voi käyttää niitä verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia ja ymmärtää ne sisällöt. Nämä ovat aika hyviä tavoitteita, niitä kannattaa tavoitella.”


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.2020 laatupalkinto intra196

After #Murros2021: Hololens 2 -älylasien ja Power BI -raporttien hyödyntäminen opetuksen tueksi

Miten Hololens 2 -älylaseja ja Power BI -raportointia voidaan käyttää Keudassa eri alojen opetuksen tukena?

Näistä asioista puhui #Murros2021-tapahtumassa Solution Sales, Mikko Luukkonen, Softability yrityksestä.

Softability on konsultointitalo Vantaalta, jossa työskentelee noin 60 teknistä huippuasiantuntijaa, joista 10 työntekijää keskittyy Luukkosen päivän aiheisiin eli lisättyyn todellisuuteen ja virtuaalitodellisuuteen.

Softabilityssä kehitetään räätälöityä softaa, tarjotaan laadunvarmistuspalveluita sekä heillä on myös oma XR-studio, joka keskittyy kehittämään lisätyn ja virtuaalitodellisuuden räätälöityjä projekteja.

”XR-studion kautta yritys on laajentunut tämän niin sanotun perinteisen asiakasjoukon ulkopuolelle ja olemme löytäneet asiakkuuksia erityisesti koulutusorganisaatioista, ja siitä hyvä esimerkki on Keuda,” kertoo Luukkonen.

 

Naeyttoekuva 2021 04 29 140025

 

Microsoft Dynamics 365 Guides -työohjeiden käyttöönotto Keudassa

Keudassa valittiin Guides-sovellus Microsoftilta, jota aloitettiin kehittämään työohjeiden käyttöönottoon. Liikkeelle lähdettiin neljällä eri käyttötapauksella ja aloja olivat autoala, tietotekniikka ja koneistus.

”Keudassa aloitettiin työohjeiden visualisointi älylaseilla, jolloin käyttäjällä on kädet vapaina itse työhön. Sen hyötyihin kuuluu tuottavuuden kasvu sekä virheiden väheneminen”, kertoo Luukkonen.

Softability toteutti ensin kaksi käyttötapaa. Ensimmäisessä käyttötavassa Keudan opettajat luovat ohjeen sisällön sekä siihen liittyen käyttötapauksiin. Eli miten se prosessi menee? Miten joku opiskelija suorittaa esimerkiksi tietokoneen kasaamisen.  Sekä siihen liittyy myös valokuvien ottaminen, mahdollisesti videoiden ottaminen eri vaiheista. Kun sisältö oli luotu, niin Softability siirsi sisällön Guides-sovellukseen.

Toisessa käyttötapauksessa opettajia koulutettiin luomaan itse ohjeita. Ohjeet olivat muun muassa auton maalin ruiskun kasaaminen, peseminen ja purku sekä koneistuskoneen (HAAS VF- 2) käyttäminen.

”Me koulutetaan henkilökuntaa luomaan itse näitä ohjeita ja sillä on suuri merkitys, koska silloin Softabilityä ei tarvita enää siihen välikätenä, ja Keuda voi käyttää tätä ratkaisua tästä eteenpäin tukemaan omia moderneja opetusmenetelmiään”, toteaa Luukkonen.

 

Naeyttoekuva 2021 04 29 140240

 

Miten Microsoftin Power BI -raportointia voidaan toteuttaa?

Kaikki on linkittynyt automaattisesti tähän Microsoftin Power BI -raportointityökaluun. Siellä on mahdollista seurata joltain aikaväliltä tai ehkä tietyltä päivältä, miten Guidesia on käytetty. Esimerkiksi kuinka usein sovellusta on käytetty sekä kuinka kauan niihin käytetään aikaa. Raportti auttaa kehittämään tätä ratkaisua paremmaksi niin, että ohjeet ovat aina selvemmät ja yksinkertaisemmat per tehtävä ja tukevat paremmin sitä oppilaan suoriutumista”, toteaa Luukkonen.

Lopuksi Luukkonen kertoo, että Microsoft on äärimmäisen mielenkiintoinen teknologia, joka siirtää nämä Hololens-maailmat jaettuihin kokemuksiin sen sijaan, että niitä käytetään vaan yksin eli sinne voidaan tulla avatar muodossa. Sitten muutkin pystyvät olemaan läsnä, siitä puhutaan myös etäläsnäolosta.

 

 


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

 

2020 laatupalkinto intra191

After #Murros2021: Pelillisyys osana opiskelijoiden aktivointia

Melko usein pelillisyyteen ja peleihin liitetään se ajatus, että pelit passivoivat ihmisiä. Tämän väitteen kumoaa Seppo.io:n toimitusjohtaja Riku Alkio, joka puhui pelillisyyden merkityksestä opiskelijoiden aktivoinnissa #Murros2021-tapahtumassa.

”Meidän tehtävänä on itseasiassa näyttää, että pelit nimenomaan aktivoivat ihmisiä. Ne saavat ihmisten kehot liikkeelle ja sitä kautta myös aivot liikkeelle”, Alkio avasi yrityksensä merkitystä.

Alkio toteaa, että perinteinen frontaaliopetus ei toimii enää tänä päivänä. On yhä tärkeämpää saada ihmisiä mukaan oppimisprosessiin ja tehdä oppimisesta kiinnostavaa ja motivoivaa. Korona-aika on nopeuttanut merkittävästi muutosta, joka on ollut jo meneillään. 

”Jos ajatellaan, mitä tästä viimeisestä vuodesta jää käteen on varmaan se, että oppiminen tulee muuttumaan yhä eri tyyppisiin tiloihin.”

Hybridimallit tulevat yleistymään ja oppimista voidaan toteuttaa muun muassa virtuaalimaailmassa. Alkio kuitenkin jatkaa, että opetusta tulee edelleen tapahtua myös fyysisissä paikoissa.

Mobiililaitteet tulevat myös yleistymään oppimisvälineinä. Niiden merkitys kasvaa siinä, että materiaalin tulee olla entistä helpommin saavutettavissa. Alkio toteaa, että oppimismateriaalin tulee olla monikanavaista, joka tukee kiinnostavuutta. Oppimisprosessin kiinnostavuutta tukee myös se, että opiskelijat voivat osoittaa osaamistaan digitaalisesti.

”Oppimista tapahtuu koko ajan. Ei pelkästään virallisissa opinnoissa, vaan sitä tapahtuu yhä enemmän siellä epävirallisessa maailmassa. Ja tämä kaikki oppiminen näytetään tekemällä videoita, audioita ja postaamalla erityyppisiä digitaalisia sisältöjä. Tämä on tosia tärkeä asia tulevaisuuden oppimisessa. Eli teknologiat, mitä käytetään kouluissa ja opiskelussa. Niiden tulee vastata huutoon, mitä tulee sieltä kentältä.”

Alkio korostaa myös, että opetusteknologioiden on tärkeää olla helppokäyttöisiä opettajille, joiden aika on rajallista. 

 

Peleistä löytyy oppimista ja motivaatiota tukevia elementtejä

Oppiminen on tehokkaampaa, jos opiskelijoille voidaan tarjota positiivisia oppimiskokemuksia. Alkio kertoo, että pelillisyydessä on paljon yhtymäkohtia motivaatioteorioihin ja että on kolme asiaa, mitkä saavat ihmiset motivoituneeseen tilaan.

Ensimmäinen on se, että opiskelija kokee hänellä olevan autonomia tehdä itsenäisiä valintoja. Ettei kyseessä ole vain ulkoa tuleva määräys siitä, mitä hänen pitää tehdä. Tällaisia omia valintoja voidaan tehdä juurikin peleissä.

”Peleissä sä saat tehdä omia valintoja, kokeilla, epäonnistua ja kokeilla uudestaan. Sitten kun onnistut, tulee se fiilis, että ”Jes, hei mä olen hyvä!”

Toinen motivoiva asia on merkityksellisyys. Monissa peleissä on esimerkiksi jokin ongelma, jota lähdetään ratkaisemaan ja tehdään hyvin konkreettisia asioita, jotta pelissä päästään eteenpäin.

Alkion mukaan kolmas hyvin keskeinen tekijä motivaatioteoriassa on se, että opiskelija saa hyödyntää omaa kompetenssiaan, että hän saa kokea olevansa hyvä.

”Entisenä opettajana tiedän, että koulussa meillä on joskus taipumuksena merkitä virheet punakynällä alleviivaten. Peleissä sen sijaan koetaan, kehutaan, annetaan haasteita ja visualisoidaan se eteenpäin pyrkimys. Motivaatio syntyy, kun me pystytään tukemaan sitä opiskelijaa eteenpäin.”

Seppoa on hyödynnetty monin eri tavoin esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa. Kyseessä on alusta, jossa kaikki pelit pelataan reaalimaailmassa. Niissä voidaan hyödyntää esimerkiksi paikkatietoa, 360-teknologiaa ja konkretisoida hyvinkin helposti reaalimaailman ilmiöitä.

Seppo-alustalle voidaan rakentaa tunnin tai päivän mittainen peli, jossa ihmiset saadaan toimimaan aktiivisesti. Sillä voidaan myös pelillistää pidempi jakso, kuten esimerkiksi työharjoittelu.

”Pelillisyys ei ole mikään paikallinen eikä Länsi-Euroopan juttu – se on globaali ilmiö. Meillä on tällä hetkellä asiakkaita 40 maassa. Minusta tärkeä pointti, miksi me olemme päässeet näin pitkälle, on se, että Seppo on nimenomaan alustatuote. Sinne voidaan rakentaa lokaalia sisältöä ja se toimii niin ala- ja yläkouluissa, yliopistoissa, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä yrityskoulutuksessa.”


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriönvalitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra186