Paljon on mahtunut vuoteen! – Katso Keudan uutiskatsaus vuodelta 2021

Vuosi 2022 on pian täällä! Ennen vuodenvaihdetta on mukava tehdä pieni katsaus ja muistella, mitä kaikkea on mahtunut vuoteen 2021.

Vuoden 2021 aikana opiskelijat ovat edistäneet hienosti opintojaan ja monet opiskelijat ovat valmistuneet eri ammatteihin, joista olemme saaneet uutisoida kuukausittain. Lisäksi inspiroivat opiskelutarinat ja Kohti unelma-ammattia -podcast ovat olleet osa vuoden 2021 uutisvirtaa. Niitä on voinut bongata somesta #OpiskelijanÄäni-aihetunnisteella.

Vuoden aikana koko henkilöstö on vienyt Keudaa upeasti eteenpäin. Keuda pitää sisällään lukuisia henkilöstötarinoita, joista osaa on voinut lukea #keudalainen-aihetunnisteella sekä ”Esittelyssä keudalaisia” -palstan muodossa.

Yhteistyö työelämän kanssa on myös vahvistunut vuoden 2021 aikana. Lue Keudan uutiskatsaus työelämäyhteistyöstä vuodelta 2021 täältä! 

Vallitseva korona-aika on vaikuttanut meihin kaikkiin. Myös Keudassa se on haastanut, mutta myös saanut etsimään ja kokeilemaan uudenlaisia toimintatapoja. Digitaalisuus, joka tukee ajasta ja paikasta riippumatonta oppimista ja toimintaa, on vahvistanut asemaansa ja mahdollistanut paljon. Digitaalisuus on merkittävä osa Keudan strategiaa, kuten myös vastuullinen ja kestävä toiminta. Nämä teemat ovat näkyneet Keudan vuoden 2021 uutisvirrassa.

Vuoteen on mahtunut monia mieleenpainuneita uniikkeja hetkiä, kehitysaskeleita, oppimista sekä onnistumisia. Katso alapuolelta vuoden 2021 uutiskatsausta otsikoilla Uutispoimintoja Keudasta, Vastuullinen ja kestävä, Digitaalisesti vaikuttava, Tunnelmaa tapahtumista sekä Keudalaista kisameininkiä.

Uutiskatsauksen myötä kiitämme keudalaisia opiskelijoita ja henkilöstöä sekä lukuisia yhteistyötahojamme ja sidosryhmiämme vuodesta 2021 ja  toivotamme teille kaikille upeaa uutta vuotta 2022!

Nyt alkaakin juhlavuosi, kun vuonna 2022 Keudalle tulee täyteen pyöreät 60 vuotta.

Uutispoimintoja Keudasta

Vuoden 2021 alussa astui voimaan laajennettu oppivelvollisuus, joka vaikutti myös Keudan toimintaan.

Vuoden aikana jatkuvan haun merkitys kasvoi, mutta myös yhteishaussa hakijoiden määrä nousi selvästi.

Alkuvuodesta koirahotelli Haukkula avasi ovensa Saaren kartanolla. 

Myös oppimisympäristö Sun Median toiminta käynnistyi ja keväällä alkoivat Keuda Uutiset -lähetykset.

Keudan Gastrobiilin toiminta lähti hyvin liikkeelle vuoden 2021 alkaen. Vierailimme heinäkuussa Gastrobiilillä.

Kesällä 2021 Keuda lahjoitti opiskelijoiden valmistamat ulkoliikuntalaitteet Keravan avovankilalle.

Vuoden aikana Keudassa järjestettiin myös useita erilaisia yrittäjyysleirejä. Uutisoimme hius- ja kauneusalan yrittäjyysleiristä sekä liiketoiminnan yrittäjyysleiristä.

Monet projektit, kuten esimerkiksi KeudaPoint, KeudaShop sekä Paatelan myymälä-kahvila, edistyivät yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa.

Lisäksi Keuda on ollut vahvasti mukana Jatkuvan oppimisen hankkeessa vuoden 2021 aikana.

Vuoden 2021 kruunasi Riikka-Maria Yli-Suomun aloitus Keudan kuntayhtymän uutena johtajana.

Artikkeli jatkuu kuvien alla.

Keudan Gastrobiili (ruokarekka) talvisessa maisemassa.
Keudan Gastrobiili matkasi useammassa kohteessa vuoden 2021 aikana.
Kolme henkilöä vilkuttaa kauneusalan oppimisympäristössä. He piileskelevät kauneudenhoitotuolien takana vaalessa tilassa. Taustalla olevissa hyllyissä on viikattu siististi vaalean vihreitä pyyhkeitä.
Hius- ja kauneusalan yrittäjyysleiriä toteuttivat Tiina Myrsky, Jenna Oravakangas ja Sari Männistö-Ojainmaa.
Riikka-Maria Yli-Suomu syksyisten puiden edessä hymyillen.
Riikka-Maria Yli-Suomu aloitti kuntayhtymän johtajana.

Vastuullinen ja kestävä

Vastuullisuus ja kestävyys näkyivät vahvasti vuoden 2021 toiminnassa Keudassa. Vastuullinen ja kestävä Keuda -sivustolle koottiin tietoa vastuullisesta toiminnasta ja kestävästä kehityksestä Keudasta. Toimintaa on nyt myös helppo seurata sivustolta löytyvästä KeudaVilkku-ThingLinkistä.

Keudassa otettiin myös käyttöön biojätevaa’at, joiden tarkoituksena on vähentää ruokahävikkiä.

Lisäksi Keudan eri toimipisteisiin rakennettiin omat yrttipuutarhat.

Upeaa oli myös se, että Keudan ravintoloille myönnettiin käyttöön Sydänmerkki lokakuussa 2021.

Vastuullinen ja kestävä vuosi 2021 huipentui EkoKompassi-sertifikaattiin, joka myönnettiin Keudalle ympäristövastuullisesta työstä.

Artikkeli jatkuu kuvien alla. 

Vastuullinen ja kestävä Keuda puutarhakuva,
Kestävän kehityksen koordinaattori Jenna Kauppi ja vastaava puutarhuri Risto Kononen Keudan Saaren kartanon toimipisteen kasvihuoneessa.
Peltinen biojätevaaka, jonka yläpuolella on näyttö. Näytössä näkyy vihreän värinen hymynaama.
Keudassa otettiin käyttöön biojätevaa’at.

Digitaalisesti vaikuttava

Vuonna 2021 Keuda oli monella tapaa digitaalisesti vaikuttava. Vuoden alussa Keudalla myönnettiin rahoitus VR-ympäristössä toteutettavaan opetuksen kehittämiseen.

Keväällä järjestettiin tutuksi tullut #Murros2021-tapahtuma näyttävästi kahtena eri lähetyksenä: toinen lähetys oli suora lähetys lavalta ja toinen virtuaalimaailmasta.

Keuda oli myös tiiviisti mukana ViSu-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää uudenlaisia oppimistapoja, jotka ovat riippumattomia ajasta ja paikasta.

Keudan opiskelijat menestyivät myös digiaiheisessa kilpailussa, jossa piti ideoita virtuaalimatkailuidea ja toteuttaa idean pohjalta video. Matkailu- ja media-alan opiskelijoista koostunut ryhmä sijoittui Nord Bridge -kilpailussa ensimmäiselle sijalle!

Keudassa tehtiin myös merkittävä digiharppaus uudistamalla keuda.fi-sivusto.fi saavutettavammaksi ja selkeämmäksi.

Artikkeli jatkuu kuvien alla. 

Hanna Nyrönen ja Kari Honkonen seisovat green screenin edessä.
#Murros2021-tapahtuman juontajina toimivat Hanna Nyrönen ja Kari Honkonen.
Keuda on ollut aktiivisesti mukana ViSu-hankkeessa.

Tunnelmaa tapahtumista

Tapahtumavuosi 2021 lähti liikkeelle perinteisellä Keuda-päivällä. Tuttu tapahtuma sai kuitenkin aivan uudenlaisen virtuaalisen toteutuksen. Henkilöstö sai seurata päivän ohjelmaa ja palkitsemisia mukavasti kotisohvalta.

Vuoden alkuun juhlan tuntua toi myös Tuusulan Asuntomessujen järjestämä Asuntomessugaala, jossa jaettiin Tuusulan Asuntomessujen palkinnot. Vuoden talo -äänestyksen voitti opiskelijatyönä toteutettu Keuda-Talo. Keuda-Talo palkittiin myös ensimmäisellä sijalla parhaasta sisustuksesta ja toisella sijalla parhaasta pihasta. Lue raportti tapahtumasta!

Tapahtumavuotta elävöitti myös Keuda Saaren kartanolla järjestetty Jättikasvisten SM-kisat, jotka toteutettiin yhteistyössä Suomen Jättikasvisyhdistyksen ja Keudan kanssa.

Alkusyksystä Keudan Pekka Halosen akatemia osallistui Tuusulan Taiteiden Yöhön uudella tavalla. Tänä vuonna Pekka Halosen akatemia oli ensimmäistä kertaa yksi tapahtumapisteistä.

Lokakuun loppupuolella järjestettiin Parempi aamu -tapahtuma. Verkkotapahtuma tarjosi inspiroivia puheenvuoroja ja yhdessä tekemistä. Tärkeä osa tapahtumaa oli myös palkitut työpaikkaohjaajat, opiskelijat ja opettajat.

Artikkeli jatkuu kuvien alla. 

Keuda-Talo palkittiin useammassa sarjassa Asuntomessugaalassa.
Parempi aamu -tapahtumassa kuultiin inspiroivia puheenvuoroja ja palkittiin väkeä.

Keudalaista kisameininkiä

Vuoteen 2021 mahtui myös erilaisia kisoja. Esimerkiksi vuoden 2021 Taitaja-kisoissa nähtiin hienoa kisahenkeä ja itsensä ylittämistä! Taitaja-semifinaalit käytiin oppilaitoksissa ja Keudasta pääsikin 10 opiskelijaa Taitaja-finaaleihin. Finalisteilta nähtiin upeita suorituksia ja kolme Keudan opiskelijaa pääsivät mitalisijoillekin.

SAKUstars-kisoissa palkittiin keudalaisia niin ennakkosarjoissa kuin livesarjoissa. Tapahtuman päätteeksi vaihdettiin kisakapula, sillä Keuda järjestää vuoden 2022 SAKUstars-kilpailut! Kisajärjestelyt ovatkin edenneet vauhdikkaasti vuoden 2021 aikana.

Loppuvuodesta kilpailtiin myös kansainvälisissä merkeissä. Keudasta valmistunut ja Suomen MasterChef-kilpailusta tunnetuksi tullut huippukokki Dani Hänninen suuntasi opettaja Elina Karvisen ja Keudasta valmistuneen Janyarat Sinlapakaenin kanssa kokkikilpailuun Ranskaan. Hänninen sijoittui kilpailussa upeasti toiseksi.

Keudalaiset pääsivät mitalisijoille kolmessa eri lajissa Taitaja-finaaleissa.
Ryhmä ihmisiä seisoo kahden maskotin ympärillä. Katosta roikkuu eri värisiä sateenvarjoja.
Keudan väkeä kävi seuraamassa SAKUstars2021-kisoja Iisalmessa.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

laatupalkinnon oikeuttava logo

After #Murros2021: Oppiminen ja hyvinvointi uuden normaalin kynnyksellä

Professori Kirsti Lonka kertoi keväisessä #Murros2021-tapahtumassa key note-esityksessään oppimisesta ja hyvinvoinnista uuden normaalin kynnyksellä.

Hän herätteli kuulijoitaan pohtimaan; Miten tämä poikkeusaika vaikuttaa meidän oppimiseemme sekä opettamiseen ja erityisesti opiskelijoiden hyvinvointiin? Mikä on suurimpia haasteita työssä juuri nyt? Onko se esimerkiksi kontaktin saaminen opiskelijoihin, hyvän työyhteisön ja/tai hyvän fiiliksen ylläpitäminen?  Hän kuvasi tämän hetken opettaja olevan toisaalta kuin chatti-ohjelman juontaja, joka höpöttää siellä yksin ympyrän muotoisille kuville ilman suurempia reaktioita.

Onko tämä nyt sitten oikeasti tulevaisuuden tapa opettaa ja opiskella?

Kirsti kuvasi osuvasti, kuinka suurin osa meistä on tottunut kuvan näyttämään ns. perinteiseen maailmaan, jossa istutaan luentosalissa ja kopeissa. Tämän vuosituhannen nuoret ovat taas tottuneet toisenlaiseen kulttuuriin, kuten Starbucks-kahvilassa juomaan kahviaan ja opiskelemaan samalla luontevasti tietokoneella ja/tai mobiilisti. Tavallaan he ovat tottuneet olemaan samaan aikaan sekä fyysisesti että virtuaalisesti läsnä.  Myös nuorille kuitenkin jatkuva, pelkästään virtuaalinen läsnäolo on yhtälailla haastavaa. Kirsti kiitti esityksessään ammatillisia oppilaitoksia edelläkävijyydestä digitaalisissa oppimisasioissa, verrattuna yliopistojen pölyisiin luentosaleihin. Onneksi yliopistoissakin on alkanut näkymään kasvavassa määrin digiloikkia, kun aiemmat toimintamallit eivät enää yksinkertaisesti sellaisenaan toimi. Suomalaiset opettajat ovat kaikkinensa olleet valtavan innovatiivisia koronan ajan. He ovat ohjanneet ja kannustaneet opiskelijoita kuuntelemaan podcast lenkiltä, pesemään kodin ikkunoita osana kotitaloustunteja sekä kuvaamaan vuodenajan vaihteluista videoita biologian tunneille. Vaihtamaan aktiivisesti ympäristöjä ja liikkumaan, jotta aivotkin saa happea ja virtaa. Vastaavaa, kun saisi enemmänkin tulevaisuudessa myös työpaikoille. Työpaikalla ei juurikaan tunneta välitunteja ja oppilaitoksissakin saattaa olla katkeamattomia opiskelusessioita ja teams-palaveriputkia. Miten oppimisen psykologiaa voisi hyödyntää aiempaa vahvemmin?

Kirsti kertoi taksimatkastaan, jossa taksikuljettaja kertoi osallistuneensa koulutukseen, missä oli pitänyt pelkästään katsoa tuntikausia jotain videoita. Tämä ei ollut kovin toimivaa ja motivoivaa. Aivomme eivät kuitenkaan toimi kuten tietokone tai kovalevy, johon tallennetaan asioita. Eikä se, että joku paasaa tuntikausia luentosalissa tai netissä, ole tehokasta opetusta.

Oppilaitostenkin voi olla vaikeaa muuttaa käytäntöjä, koska niin koulujen kuin yliopistojen toimintakulttuuri koostuu pitkälti rutiineista, kuten seminaareista, luennoista ja tenteistä ja niiden siirtäminen digitaaliseen muotoon ei muuta yhtään mitään. Tällöin ei myöskään tapahdu sosiaalista verkostoälykkyyttä, eli toimintaa missä ihmiset ja heidän apuvälineet toimii saumattomasti yhteen.

Tietokäytännöt muuttuvat ja elävät koko ajan, jokaisella sukupolvella on omat tietokäytänteet. Ensimmäisiä apuvälineitä oli sulkakynä, jota seurasi kirja ja tietokonepääte, joka kulkee tänään mukanamme taskussa. Kun yritetään kehittää opetusta ja toimintamalleja, ne kaatuvat usein vielä instituution rutiineihin, kuten koeviikko, lukujärjestyksiä sekä fyysisiä tiloja.

Hieman on ehkä päästy eteenpäin siitä, kun Kirsti 20 vuotta sitten kirjoitti kirjoituksen otsikolla, että opiskelijoita käytetään kopiokoneina. Mutta kuinka paljon?

Unohtuuko digiloikka, kun oppilaitokset avaavat ovensa ja luentosalit täyttyvät ihmisistä, kun palataan poikkeustilan jälkeiseen aikaan?

Digitaalisia välineitä on käytetty paljon uusintamaan vanhoja käytäntöjä. Tulevaisuudessa pitäisi kehittää sellaista pedagogiikkaa missä opiskelijat aidosti työskentelevät yhdessä jonkun digitaalisen välineen kanssa. Tämä tukee mielenterveyttä ja samalla ryhmäytetään ihmisiä. Teknologia sinänsä ei muuta mitään, jos pedagogiikka ei aidosti kehity.  Digitaalisten välineiden hyöty jää marginaaliseksi, mikäli ajatukset oppimisesta eivät muutu. Oppiminen on tiedon kehittelyä yhdessä eikä vanhan ajatusmallin mukaisesti tiedon siirtämistä opettajalta opiskelijalle.

Ilmiölähtöistä ajattelua on tuotu kouluihin, joskin se on Kirstin mukaan usein tehty kaavamaisesti ja vähän yhdistellään jotain pintapuolista.

Joustavat ajattelun taidot ja uusien mahdollisuuksien näkeminen sekä rakentava vuorovaikutus ja epävarmuuden tunteiden hallinta ovat vaikeita oppia aikuisena, mutta silti niitä pitää jatkuvasti kehittää, erityisesti vaikeina aikoina.

Tämän takia on erittäin tärkeää, että ajattelu ja oppimaan oppimisen taito on se kuningastaito mitä lasten pitää koulussa oppia.  Nykyään ei riitä, että lapsi oppii vaan sisältöjä eri tunneilla eri asioista, vaan hänen tulee oppia kokonaisvaltaista ajattelun taitoa. Kokonaisvaltaiseen ajatteluun liittyy olennaisesti monilukutaito sekä se, että osaa esimerkiksi erottaa, mikä on järkevää keskustelua ja mihin kannattaa osallistua. Toisin sanoen esim. somessa, mikä on botin tuottamaa viestiä ja mikä oikean ihmisen.  

Mitä meidän ei nyt kannata oppilaitoksissa ja työpaikoilla tehdä?

Vanhoja tietokäytäntöjä, luentosaleja, seminaareja ja tenttejä sellaisenaan ei kannata siirtää uuteen ympäristöön. Tai digitalisoida pitkiä luentoja ja oppitunteja, jotka pistävät ihmiset kohtuuttomasti istumaan ruudun äärellä niin, että heidän koko kroppa on hajalla 30-vuotiaana. Ei edetä pelkästään asiakeskeisesti, vaan oppiminen edellä.  Motivoidaan ihmisiä, herätetään heidän kiinnostustansa ja muistetaan tukea heidän oppimistansa edistäviä tunteita, kuten uteliaisuutta, kiinnostusta ja hämmennystä. Lisäksi rajataan pakkotahtisia, jatkuvia onlinekokouksia, joissa ei pidetä edes kunnon välitaukoja.

Mitä sen sijaan kannattaisi tehdä?

Kirsti kuvasi, kuinka koko rakenteen uudistaminen auttaisi toimimaan tuloksellisesti, tehokkaasti ja ennen kaikkea hyvinvoivasti. Yksi suuri asia olisi ottaa laajemmin käyttöön käänteistä oppimista, jossa jaetaan ja tutustutaan ennalta materiaaleihin, joista sen jälkeen kokoonnutaan keskustelemaan.  


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

After #Murros 2021: Teknologian ja tekoälyn lisääntyessä tarvitaan ihmisiä ideoimaan, innostumaan ja kyseenalaistamaan sekä näkemään kokonaisuus

Mihin ihmisiä tarvitaan teknologian kehittymisen myötä? Tästä asiasta puhui johtamisen valmentaja ja tekniikan tohtori Susanna Rahkamo #Murros2021-tapahtumassa.

Rahkamo tunnetaan myös jäätanssin Euroopan mestarina, Maailman Mestaruuden hopeamitalistina sekä myös innovatiivisista ohjelmistaan. Rahkamon erityisala on luovuuden, uudistumisen ja johtamisen kehittäminen. Hänen työtään kuvastavat trendien ennakointi uteliaisuus ja olemassa olevan kyseenalaistaminen.

 

 

Rahkamo esitteli esityksessään tekemäänsä väitöskirjaa, joka käsittelee kuutta kriittistä elementtiä, joita tarvitaan, jotta tulisi huippuasiantuntijaksi. Hän tarkasteli esityksessään tätä mallia ja jokaista elementtiä varten tarvitaan ihmistä. Näitä elementtejä ovat sisäinen palo, periksiantamaton työ, kysymysten ja ajatusten pallottelu, näkemys, soveltaminen ja rohkeus.

 

Rahkamo kertoo, että teknologian ja tekoälyn lisääntymisen myötä tarvitaan paljon ihmisiä ideoimaan, suunnittelemaan, innostumaan, luomaan elämyksiä, käyttämään luovuutta sekä luomaan kokonaisuuksia. Tekoäly ei pysty tuntemaan, innostumaan tai esittämään kysymyksiä ja epäilemään. Se suorittaa vain sille annetut käskyt, jotka ihminen on sille antanut.

”Teknologia pystyy siis vastaamaan yksittäisiin kysymyksiin tai kysymysten ryppäisiin, mutta komplekseja asioita se ei oikein pysty hahmottamaan ainakaan niin, että se ottaisi huomioon monenlaiset asiat”, toteaa Rahkamo.

Ihmisillä on taito ajatella ja pallotella eri ideoita ja kyseenalaistamaan asioita. Teknologia ratkaisee niitä kysymyksiä, jotka ovat jo olemassa ja jotka joku on jo kysynyt. Tekoäly ei osaa kyseenalaistaa asioita, se ei osaa hakea uutta, eikä se osaa ideoita tai innovoida, niin kuin ihminen osaa. Se ei osaa myöskään havainnoida ympäristöä sillä tavalla, että se osaisi yhdistellä asioita. Teknologia ei pysty luomaan kokonaisuutta ja yhdistämään asioita koko meidän elämänkaareltamme. Tekoäly suorittaa vain niitä asioita, jotka ovat jo sille tuttuja.

”Ihminen on äärimmäisen hyvä ajattelemaan ja havainnoimaan jotakin aivan uutta. Teknologiasta on meille hyötyä ja se auttaa keräämään tietoa, mutta sen kokonaisuuden luominen on kuitenkin ihmisen kädessä”, kertoo Rahkamo.

 

Teknologiaa voidaan hyödyntää paljon, mutta se vaatii paljon perehtymistä ja opiskelua. Sekä ymmärryksen kasvattamista ja jatkuvaa kehittämistä. Teknologia auttaa meitä löytämään tietoa ja tekee periksiantamatonta työtä.

”Kun tekoäly auttaa ihmisiä työssä, voimme me keskittyä siihen missä olemme parhaimmillamme”, Rahkamo toteaa lopuksi.


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.

After #Murros2021: Lisätyssä todellisuudessa sähköajoneuvo turvallisesti tutuksi

Lisätty todellisuus tuo opetukseen paljon hienoja mahdollisuuksia. Yksi mainio esimerkki on erilaisten virtuaalisten työkalujen hyödyntäminen uuden oppimisessa, josta puhuivat Dirk Goyvaerts ja Charline Van Osselaer #Murros2021-tapahtumassa. Heidän esityksensä kantoi nimeä Working safely on electric vehicles – EV´nAR.

”Haluamme esitellä teille lisätyn todellisuuden työkalumme nimeltä EV’nAR. Olemme ottaneet tämän työkalun käyttöön vuonna 2020. Tällä työkalulla tavoitteemme on tehdä sähköajoneuvojen parissa työskentelystä turvallista”, Charline aloitti.

EV’nAR-työkalua käytetään HoloLensien avulla. Turvallisen työskentelyn lisäksi tämä mahdollistaa monille kouluille ylipäätään sähköajoneuvoihin tutustumisen, sillä kaikissa kouluissa ei ole varaa hankkia sähköajoneuvoa opetukseen. Sen lisäksi, että työkalu antaa tietoa sähköajoneuvon eri osista, opiskelija voi HoloLensien avulla testata ja tutustua turvallisesti sähköiseen ajoneuvoon.

”Käytimme Nissan Leafia prototyyppinä. Ensimmäinen asia, jonka haluamme tehdä, on saada opiskelijat käymään sähköisen ajoneuvon läpi. Sen voi tehdä kahdella eri tavalla: automaattisesti tai vaiheittain”, Dirk avasi.

Automaattisessa läpikäynnissä taustalla kuuluu aina ääni, joka käy läpi ja kertoo sähköisen ajoneuvon osat. Osiin pääsee tutustumaan hyvin yksityiskohtaisesti. Vaiheittaisessa läpikäynnissä voi aina valita yhden osan ja saada siitä yksityiskohtaisempaa tietoa.

Toinen vaihe on saada ajoneuvosta turvallinen, johon liittyy kaksi vaihetta: oppiminen ja testaaminen. Oppimisosassa kerrotaan jokainen askel, joka sinun on suoritettava Nissanin ohjeiden mukaan. Tämän jälkeen tulee testiosa, jossa käyt nämä vaiheet itsenäisesti läpi ilman taustalta kuuluvaa ohjeistusta.  

Charline ja Dirk näyttivät lyhyen videoesityksen EV’nAR:n toiminnasta. He kertovat, että seuraavaksi heidän tarkoituksenaan on kääntää ohjelma englannin ja ranskan kielelle. Tarkoituksena on myös kehittää järjestelmä tabletille tai älypuhelimelle.

Näyttökuva mies- ja naisoletetuista henkilöistä.
Dirk Goyvaerts ja Charline Van Osselaer kertoivat EV’nAR-työkalusta #Murros2021-tapahtumassa.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.
After #Murros2021: Digitaalinen saavutettavuus on kehittämistä kaikille

Teknologian nopea edistyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia oppia, kehittyä ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Vauhdissa on pidettävä huolta siitä, että kaikki pysyvät mukana. Digitaalisessa saavutettavuudessa huomioidaan, että tulevaisuutta rakennetaan siten, että sitä kehitetään meille kaikille.

”Digitaalinen saavutettavuus tarkoittaa pääpiirteissään sitä, että toteutetaan palvelut niin, että jokainen voi niitä käyttää. Meillä on suomeksi kaksikin oikein hyvää termiä tähän. Saavutettavuus, silloin kun puhutaan digitaalisesta maailmasta ja esteettömyys, silloin kun puhutaan fyysisestä maailmasta.”

Näin pohjusti Pulse Drive Oy Ltd:n toimitusjohtaja ja oikeustieteen tohtorikoulutettava Sari Korhonen. Hän puhui digitaalisesti saavutettavuudesta #Murros2021-tapahtumassa.

Tällä hetkellä lähes koko yhteiskunta toimii verkossa. Palvelut ovat verkkosivuilla tai mobiilisovelluksissa. Tällä hetkellä noin 15 prosenttia ihmisistä ei kuitenkaan pysty käyttämään verkkopalveluita, koska niitä ei ole suunniteltu saavutettaviksi.

”Tämä saavutettavuus ei ole pelkästään näkö- ja kuulovammaisten asia. Suomessa on noin 1,2 miljoonaa ihmistä, jotka hyötyvät saavutettavuudesta. Miljardi ihmistä maailmanlaajuisesti”, Korhonen avasi.

Saavutettavuus koskee monia muitakin. Käyttäjillä voi olla esimerkiksi iän mukanaan tuomia haasteita, kuten näön tai kuulon alenemaa tai muistivaikeuksia. Sitten voi myös olla tilapäisiä rajoitteita, kuten tapaturmissa tai onnettomuuksissa loukkaantumista.

”Meidän pitää, jos meillä ei ole suuria rajoitteita, ymmärtää tämä jokseenkin etuoikeutettu asemamme ja pitää huolta siitä, että kaikki otetaan mukaan.”

Korhonen toteaa vielä, ettei usko, että ketään on tahallaan jätettä ulkopuolelle. Onhan yhdenvertaisuus perustuslaissakin.

”Mutta jostain syystä käytännössä kävi niin, että iso osa ihmisistä ei pysty nyt käyttämään näitä palveluita. Eikä tämä ole enää digitalisaation kehityksestä kiinni. Siellä on koko ajan parempia tapoja huomioida palveluiden käyttäjät.”

 

Saavutettavuusdirektiivi tukee yhdenvertaisen digitaalisen yhteiskunnan tavoittelua

”Tällaisessa tilanteessa, missä on tosi tärkeät arvot kyseessä, mutta käytäntö ei vastaa niitä, niin demokraattisella yhteiskunnalla on vielä keinoja käytettävänään ja sellaista esimerkiksi pakottava lainsäädäntö”, Korhonen jatkoi.

EU on julkaissutkin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Kyseessä on siis tutummin saavutettavuusdirektiivi. Suomessa tämä pantiin käytäntöön digipalvelulailla, joka sisältää noudatettavat saavutettavuuskriteerit.

Korhonen kertoo kriteereitä olevan yhteensä 49 kappaletta. Ne voidaan jakaa neljään perusperiaatteeseen eli saavutettavan palvelun pitää olla havaittava, hallittava, ymmärrettävä ja toimintavarma.

”Havaittava tarkoittaa sitä, että käyttäjä voi havaita sen tiedon. Tähän auttaa esimerkiksi videoiden tekstitys, mikä on erityisen tärkeää, jos ei kuule kunnolla. Mutta se on tosi kätevää myös esimerkiksi työmatkalla. Jos menet bussissa tai metrossa ja haluat katsoa jotain videota ilman kuulokkeita ilman, että häiritset vierustoveria.”

Hallittava tarkoittaa sitä, että sisällönkäyttö on hallittavissa, navigoitavissa ja sitä pystyy käyttämään myös esimerkiksi näppäimistöllä. Ymmärrettävyys tarkoittaa sisällön luettavuutta ja sitä, että sen ymmärtää. Tähän auttaa esimerkiksi selkeä kieli. Toimintavarma tarkoittaa sitä, että erilaiset asiakassovellukset, esimerkiksi avustavat teknologiat, toimivat luotettavasti.

Korhonen toteaa ymmärtävänsä, ettei paremman maailman rakentaminen ole aina helppoa. Uuteen asiaan perehtyminen vie aikaa. Välillä on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään, miksi nämä ovat tärkeitä asioita tavoitella. 

”Me ollaan edistämässä kaikkien mahdollisuutta toimia yhdenvertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa. Parantamassa palveluiden laatua niin, että kuka tahansa voi käyttää niitä verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia ja ymmärtää ne sisällöt. Nämä ovat aika hyviä tavoitteita, niitä kannattaa tavoitella.”


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.2020 laatupalkinto intra196

After #Murros2021: Hololens 2 -älylasien ja Power BI -raporttien hyödyntäminen opetuksen tueksi

Miten Hololens 2 -älylaseja ja Power BI -raportointia voidaan käyttää Keudassa eri alojen opetuksen tukena?

Näistä asioista puhui #Murros2021-tapahtumassa Solution Sales, Mikko Luukkonen, Softability yrityksestä.

Softability on konsultointitalo Vantaalta, jossa työskentelee noin 60 teknistä huippuasiantuntijaa, joista 10 työntekijää keskittyy Luukkosen päivän aiheisiin eli lisättyyn todellisuuteen ja virtuaalitodellisuuteen.

Softabilityssä kehitetään räätälöityä softaa, tarjotaan laadunvarmistuspalveluita sekä heillä on myös oma XR-studio, joka keskittyy kehittämään lisätyn ja virtuaalitodellisuuden räätälöityjä projekteja.

”XR-studion kautta yritys on laajentunut tämän niin sanotun perinteisen asiakasjoukon ulkopuolelle ja olemme löytäneet asiakkuuksia erityisesti koulutusorganisaatioista, ja siitä hyvä esimerkki on Keuda,” kertoo Luukkonen.

 

Naeyttoekuva 2021 04 29 140025

 

Microsoft Dynamics 365 Guides -työohjeiden käyttöönotto Keudassa

Keudassa valittiin Guides-sovellus Microsoftilta, jota aloitettiin kehittämään työohjeiden käyttöönottoon. Liikkeelle lähdettiin neljällä eri käyttötapauksella ja aloja olivat autoala, tietotekniikka ja koneistus.

”Keudassa aloitettiin työohjeiden visualisointi älylaseilla, jolloin käyttäjällä on kädet vapaina itse työhön. Sen hyötyihin kuuluu tuottavuuden kasvu sekä virheiden väheneminen”, kertoo Luukkonen.

Softability toteutti ensin kaksi käyttötapaa. Ensimmäisessä käyttötavassa Keudan opettajat luovat ohjeen sisällön sekä siihen liittyen käyttötapauksiin. Eli miten se prosessi menee? Miten joku opiskelija suorittaa esimerkiksi tietokoneen kasaamisen.  Sekä siihen liittyy myös valokuvien ottaminen, mahdollisesti videoiden ottaminen eri vaiheista. Kun sisältö oli luotu, niin Softability siirsi sisällön Guides-sovellukseen.

Toisessa käyttötapauksessa opettajia koulutettiin luomaan itse ohjeita. Ohjeet olivat muun muassa auton maalin ruiskun kasaaminen, peseminen ja purku sekä koneistuskoneen (HAAS VF- 2) käyttäminen.

”Me koulutetaan henkilökuntaa luomaan itse näitä ohjeita ja sillä on suuri merkitys, koska silloin Softabilityä ei tarvita enää siihen välikätenä, ja Keuda voi käyttää tätä ratkaisua tästä eteenpäin tukemaan omia moderneja opetusmenetelmiään”, toteaa Luukkonen.

 

Naeyttoekuva 2021 04 29 140240

 

Miten Microsoftin Power BI -raportointia voidaan toteuttaa?

Kaikki on linkittynyt automaattisesti tähän Microsoftin Power BI -raportointityökaluun. Siellä on mahdollista seurata joltain aikaväliltä tai ehkä tietyltä päivältä, miten Guidesia on käytetty. Esimerkiksi kuinka usein sovellusta on käytetty sekä kuinka kauan niihin käytetään aikaa. Raportti auttaa kehittämään tätä ratkaisua paremmaksi niin, että ohjeet ovat aina selvemmät ja yksinkertaisemmat per tehtävä ja tukevat paremmin sitä oppilaan suoriutumista”, toteaa Luukkonen.

Lopuksi Luukkonen kertoo, että Microsoft on äärimmäisen mielenkiintoinen teknologia, joka siirtää nämä Hololens-maailmat jaettuihin kokemuksiin sen sijaan, että niitä käytetään vaan yksin eli sinne voidaan tulla avatar muodossa. Sitten muutkin pystyvät olemaan läsnä, siitä puhutaan myös etäläsnäolosta.

 

 


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

 

2020 laatupalkinto intra191

After #Murros2021: Pelillisyys osana opiskelijoiden aktivointia

Melko usein pelillisyyteen ja peleihin liitetään se ajatus, että pelit passivoivat ihmisiä. Tämän väitteen kumoaa Seppo.io:n toimitusjohtaja Riku Alkio, joka puhui pelillisyyden merkityksestä opiskelijoiden aktivoinnissa #Murros2021-tapahtumassa.

”Meidän tehtävänä on itseasiassa näyttää, että pelit nimenomaan aktivoivat ihmisiä. Ne saavat ihmisten kehot liikkeelle ja sitä kautta myös aivot liikkeelle”, Alkio avasi yrityksensä merkitystä.

Alkio toteaa, että perinteinen frontaaliopetus ei toimii enää tänä päivänä. On yhä tärkeämpää saada ihmisiä mukaan oppimisprosessiin ja tehdä oppimisesta kiinnostavaa ja motivoivaa. Korona-aika on nopeuttanut merkittävästi muutosta, joka on ollut jo meneillään. 

”Jos ajatellaan, mitä tästä viimeisestä vuodesta jää käteen on varmaan se, että oppiminen tulee muuttumaan yhä eri tyyppisiin tiloihin.”

Hybridimallit tulevat yleistymään ja oppimista voidaan toteuttaa muun muassa virtuaalimaailmassa. Alkio kuitenkin jatkaa, että opetusta tulee edelleen tapahtua myös fyysisissä paikoissa.

Mobiililaitteet tulevat myös yleistymään oppimisvälineinä. Niiden merkitys kasvaa siinä, että materiaalin tulee olla entistä helpommin saavutettavissa. Alkio toteaa, että oppimismateriaalin tulee olla monikanavaista, joka tukee kiinnostavuutta. Oppimisprosessin kiinnostavuutta tukee myös se, että opiskelijat voivat osoittaa osaamistaan digitaalisesti.

”Oppimista tapahtuu koko ajan. Ei pelkästään virallisissa opinnoissa, vaan sitä tapahtuu yhä enemmän siellä epävirallisessa maailmassa. Ja tämä kaikki oppiminen näytetään tekemällä videoita, audioita ja postaamalla erityyppisiä digitaalisia sisältöjä. Tämä on tosia tärkeä asia tulevaisuuden oppimisessa. Eli teknologiat, mitä käytetään kouluissa ja opiskelussa. Niiden tulee vastata huutoon, mitä tulee sieltä kentältä.”

Alkio korostaa myös, että opetusteknologioiden on tärkeää olla helppokäyttöisiä opettajille, joiden aika on rajallista. 

 

Peleistä löytyy oppimista ja motivaatiota tukevia elementtejä

Oppiminen on tehokkaampaa, jos opiskelijoille voidaan tarjota positiivisia oppimiskokemuksia. Alkio kertoo, että pelillisyydessä on paljon yhtymäkohtia motivaatioteorioihin ja että on kolme asiaa, mitkä saavat ihmiset motivoituneeseen tilaan.

Ensimmäinen on se, että opiskelija kokee hänellä olevan autonomia tehdä itsenäisiä valintoja. Ettei kyseessä ole vain ulkoa tuleva määräys siitä, mitä hänen pitää tehdä. Tällaisia omia valintoja voidaan tehdä juurikin peleissä.

”Peleissä sä saat tehdä omia valintoja, kokeilla, epäonnistua ja kokeilla uudestaan. Sitten kun onnistut, tulee se fiilis, että ”Jes, hei mä olen hyvä!”

Toinen motivoiva asia on merkityksellisyys. Monissa peleissä on esimerkiksi jokin ongelma, jota lähdetään ratkaisemaan ja tehdään hyvin konkreettisia asioita, jotta pelissä päästään eteenpäin.

Alkion mukaan kolmas hyvin keskeinen tekijä motivaatioteoriassa on se, että opiskelija saa hyödyntää omaa kompetenssiaan, että hän saa kokea olevansa hyvä.

”Entisenä opettajana tiedän, että koulussa meillä on joskus taipumuksena merkitä virheet punakynällä alleviivaten. Peleissä sen sijaan koetaan, kehutaan, annetaan haasteita ja visualisoidaan se eteenpäin pyrkimys. Motivaatio syntyy, kun me pystytään tukemaan sitä opiskelijaa eteenpäin.”

Seppoa on hyödynnetty monin eri tavoin esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa. Kyseessä on alusta, jossa kaikki pelit pelataan reaalimaailmassa. Niissä voidaan hyödyntää esimerkiksi paikkatietoa, 360-teknologiaa ja konkretisoida hyvinkin helposti reaalimaailman ilmiöitä.

Seppo-alustalle voidaan rakentaa tunnin tai päivän mittainen peli, jossa ihmiset saadaan toimimaan aktiivisesti. Sillä voidaan myös pelillistää pidempi jakso, kuten esimerkiksi työharjoittelu.

”Pelillisyys ei ole mikään paikallinen eikä Länsi-Euroopan juttu – se on globaali ilmiö. Meillä on tällä hetkellä asiakkaita 40 maassa. Minusta tärkeä pointti, miksi me olemme päässeet näin pitkälle, on se, että Seppo on nimenomaan alustatuote. Sinne voidaan rakentaa lokaalia sisältöä ja se toimii niin ala- ja yläkouluissa, yliopistoissa, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä yrityskoulutuksessa.”


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriönvalitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra186

After #Murros2021: Humanoidirobotti opetuksen ja lääketeollisuuden käyttöön

Robotit pystyvät olemaan apuna opetuksessa tai muistuttamaan lääkityksen ottamisessa. Sekä olemaan mukana tanssin, pelin tai lyhyen keskustelun tekemisessä.

Smartrobot.solutionsin omistaja Richard Kuijpers kertoi #Murros2021- tapahtumassa, minkälaisia robotteja heidän yrityksensä voivat tuoda opetuksen, sairaaloiden ja hoitoalan käyttöön. Heillä on valikoimissaan yli 70 robottia erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Tapahtumassa Kuijpers esitteli Maatje humanoidirobottia, joka on luotu 1,5 vuotta sitten erityisesti koulujen opetukseen, mutta myös muistisairaiden käyttöön.

Maatjen hoitorobotti pystyy tukemaan henkilöitä, jotka elävät esimerkiksi dementian, autismin ja lievän kehitysvamman kanssa. Se pystyy myös toimimaan terapeuttisena apuvälineenä esimerkiksi nuorisohoidossa, sairaaloissa, klinikoissa, fysioterapiassa ja diabeteksen hoidossa. Sekä avustaa opettajaa opetuksessa.

 

Naeyttoekuva 2021 08 09 133716

Kuvassa Kuijpers näyttää, miten Maatje robotti ilmaisee, että pitää jostain.

Maatjen robotista tehtiin helppokäyttöinen ja kestävä. Jos se esimerkiksi kaatuu, niin se pystyy nousemaan itse ylös. Siinä on myös 4G-kortti, joten sitä pystytään liikuttamaan helposti paikasta toiseen. Se osaa tehdä erilaisia ilmeitä, liikkeitä ja puhua vuoropuheluita.  

 

Naeyttoekuva 2021 08 09 133749

Ohjelmistoalusta helpottaa robotin käyttöä

Ohjelmistoalustan avulla robottia on helppo käyttää. Sen avulla voidaan tehdä erilaisia muistutuksia, kuten esimerkiksi, milloin lääke pitää ottaa. Muistutukseen voi lisätä ajan lisäksi vielä toiminnon, kuten aivastuksen, jotta robotista tulisi ihmismäisempi.

Lisäksi alustan avulla voidaan luoda erilaisia keskusteluja ja pelejä, joita voidaan hyödyntää opetuksessa. Sekä erilaisia toimintoja, kuten saada robotti liikuttamaan eri ruumiinosia tai tekemään erilaisia jumppaliikkeitä.

 

Lue lisää huhtikuussa pidetyn #Murros2021 -tapahtuman sisällöstä!


 

 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra161

After #Murros2021: Kansainvälinen taidenäyttely lisätyssä todellisuudessa

3DBearin toimitusjohtaja ja perustaja Jussi Kajala ja Keudan Pekka Halosen akatemian graafisen suunnittelun opettaja Teija Lehtola pitivät esityksen #Murros2021-tapahtumassa. He kertoivat, kuinka lisättyä todellisuutta voidaan hyödyntää taidealalla. 

 

AR- ja VR-ympäristöjä voidaan hyödyntää monipuolisesti ja näyttävästi myös taidealalla. Jopa kokonaisia taidenäyttelyitä on siirretty virtuaalimaailmaan, joka tekee näyttelyihin osallistumisesta aikaan ja paikkaan sitoutumatonta.

Tästä aiheesta kuultiin mielenkiintoinen esitys #Murros2021-tapahtumassa. Keudan Pekka Halosen akatemiassa graafista suunnittelua opettava Teija Lehtola sekä 3DBearin toimitusjohtaja ja perustaja Jussi Kajala kertoivat yhteistyöstään sekä käytännön esimerkkejä siitä, kuinka lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus ovat olleet oivallisia työkaluja taidenäyttelyjen järjestämisessä.

3DBear tarjoaa virtuaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja. Nämä ratkaisut mahdollistavat erilaisten taitojen harjoittelun hyödyntäen 3D-teknologioita eli lisättyä todellisuutta, virtuaalitodellisuutta, 3D-tulostusta, 360-kuvausta ja skannausta. Yritys on tehnyt paljon yhteistyötä Keudan kanssa.

”Tänään kuulemme todella jännittävästä taidenäyttelyprojektista, jonka Teija ja hänen kollegansa Virosta ja Suomesta loivat lisättyyn todellisuuteen meidän avullamme”, Kajala pohjusti.

 

Lisätty todellisuus on mahdollistanut paljon

Pekka Halosen akatemiassa, jossa voi opiskella graafista suunnittelua, valokuvausta ja kuvataidetta, on ollut tapana järjestää taidenäyttely Helsingin Kaapelitehtaalle joka kevät. Lehtola totesi, että hänellä on kertoa useampikin esimerkki siitä, miten 3DBear on tukenut osaamisellaan taidenäyttelyjen järjestämistä.

Yksi tapaus oli vuonna 2018, kun eräs opiskelija oli suunnitellut kolme auton ulkoasua. Niitä ei kuitenkaan voinut tuoda todellisina näyttelytilaan. Ratkaisuksi keksittiin järjestää näyttelypiste, jossa autoihin voisi tutustua lisätyssä todellisuudessa HoloLens -lasien avulla. Lisäksi autot saatiin lisättyä 3DBearin sovellukseen.

”Toteutus oli aikamoinen menestys näyttelyssä. Vieraat pitivät siitä, että he pystyivät näkemään autot todellisessa koossaan ja jopa katsomaan autojen sisälle”, Lehtola kertoo.

Pekka Halosen akatemiassa on hyödynnetty myös 3D-skannusta. Opiskelijat ovat skannanneet omia taideteoksiaan digitaaliseen muotoon, jotka he ovat voineet siirtää lisättyyn todellisuuteen. Näin pystyttiin järjestämään myös Pekka Halosen akatemian perinteinen kevätnäyttely vuonna 2019, jolloin korona esti avoimen taidenäyttelyn järjestämisen Helsingin Kaapelitehtaalla.

Artikkeli jatkuu kuvan alla. 
JussiJaTeija kuva2

Pekka Halosen akatemian opiskelijan suunnittelemiin auton ilmeisiin oli mahdollisuus tutustua niin 3DBear-sovelluksessa kuin HoloLens-lasien avulla.

 

Seuraava askel oli kansainvälinen projekti

Näiden esimerkkien jälkeen Lehtola kertoi #Murros2021-tapahtuman seuraajille kansainvälisestä taidenäyttelystä, josta Kajala mainitsi esityksen alussa.

Keudassa on hyödynnetty virtuaalisuutta myös kansainvälisissä projekteissa. Tämän pohjalta syntyikin idea hyödyntää 3DBearin sovellusta kansainvälisessä vaihdossa. Lehtola otti yhteyttä Tartu taidekouluun, joka sijaitsee Virossa, ja nosti esiin ajatuksen yhteisestä taidenäyttelystä.

”Aloitimme projektin opiskelijoiden kanssa tammikuussa 2021. Meillä oli neljä työpajaa, joissa opiskelijat saivat esitellä taideteokseen ja tuottaa ideoita näyttelyyn”, Lehtola kuvaili.

Tässäkin projektissa hyödynnettiin 3D-skannausta, jonka avulla niin Pekka Halosen akatemian kuin Tartu taidekoulun opiskelijoiden teokset tuotiin lisättyyn todellisuuteen. Virtuaalinen näyttely mahdollisti sen, että jokainen saattoi tuoda taideteoksia katseltavaksi olohuoneeseensa käyttämällä mobiililaitetta. Lisättyyn todellisuuteen rakennettu taidenäyttely kantoi nimeä Unidentified Sculptured Objects.

”Meillä on ollut hauskaa, mutta tärkeämpää on, että opiskelijat pystyivät käyttämään ammattitaitoaan sekä englannin kieltä. He pystyivät tekemään taidetta yhdessä ja keskustelemaan siitä”, Lehtola kiteytti.

Lue lisää huhtikuussa pidetyn #Murros2021 -tapahtuman sisällöstä!

JussiJaTeija kuva3
Pekka Halosen akatemian opiskelijat 3D-skannasivat taideoteoksiaan ja toivat ne lisättyyn todellisuuteen.



Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra154

 

After #Murros2021: Robottilaboratorion rakentaminen koulutuksen käyttöön

Robotteja käytetään nykyään moniin eri tarkoituksiin eri yrityksissä sekä työtehtävissä. Robotit ovat vuorovaikutuksessa työtovereidensa ja sen ympäristön kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vice President, Roskilde Technical VET Collegesta Vibeke Pakkenberg, oli puhumassa #Murros2021-tapahtumassa. Hän kertoi muun muassa robottien käyttöönoton, opettajien sisällyttämisen kehitysprosesseihin perustavista haasteista ja siitä, miten he ovat rakentaneet ja käyttäneet Robolabia opiskelijoiden kanssa.

Roskilde Technical VET College on ammatillinen tekninen oppilaitos ja se sijaitsee Tanskassa. Se on toiminut vuodesta 1840 asti ja ensimmäisenä vuotena oppilaita oli vain 23. Tällä hetkellä kouluja on neljässä eri toimipisteessä ja opiskelijoiden määrä on noin 12 000.

Naeyttoekuva 2021 07 20 112206

Robottien käytön ja rakentamisen kouluttaminen

Robottien käyttö on lisääntynyt monissa yrityksissä ja moni yritys on alkanut siirtämään tuotantoaan takaisin Tanskaan. Sen vuoksi Roskilde Technical VET Collegessa haluttiin päästä opettamaan robottien käyttöä ja rakentamista. He päättivät perustaa globaalin laboratorion vuonna 2017, koska he huomasivat, että uudelle teknologialle oli suuri tarve. He halusivat myös antaa opiskelijoille lisää kilpailukykyä ja taitoja. Heidän opetukseensa hankittiin samanlainen valikoima robotteja kuin yritykset käyttävät teollisuudessa. 

”Olemme tekninen oppilaitos ja yhteistyöyrityksemme ovat viimeisen viiden vuoden aikana sijoittaneet kovasti kaikenlaisiin automaatioihin sekä tietenkin robotteihin. Yritykset käyttävät robotteja kahdesta eri syystä. Ensinnäkin robotteja käytetään ratkaisemaan tuotannon ongelmia sekä kasvattamaan tuotantokapasiteettia”, toteaa Viveke.

”Opetuksessamme käytetään muun muassa teollisuudessa käytettyjä robotteja, hitsauksessa käytettäviä robotteja sekä robottikäsiä”, jatkaa Vivike.

 Naeyttoekuva 2021 07 20 112352 2

 

Erilaiset haasteet robottien käyttöönoton kanssa

 Robottien käyttöönotto opetuksessa ei ollut niin helppoa kuin luultiin. Se loi monia haasteita, jonka takia koulutuksen kehityksessä ja suunnitellussa meni enemmän aikaa ja rahaa kuin oli aluksi ajateltu.

”Robottiteknologia on aika tuntematon ala, joten jouduimme tekemään itseopiskelua ja tutkimusta asioista. Onneksi meidän lähellämme oli EPICENTER, josta saimme lisää tietoa. Myös osa opettajista pelkäsivät uutta teknologiaa. Koska se oli heille vierasta ja he pelkäsivät, etteivät kykene oppimaan ja ymmärtämään tarvittavaa teknologiaa. Sekä se oli myös hyvin kaukana heidän nykyisistä taidoistaan ja työstään”, kertoo Vivike.

 Naeyttoekuva 2021 07 20 112426

 

”Meillä on erilaista ammattitaitoa ja asiantuntemusta, mutta aina ei ollut riittävää teknistä osaamista ja pätevyyttä. Varsinkin kun aina tuli uusia laitteita ja ohjelmia. Meillä oli myös liian suuri kunnianhimo suhteessa aikaan ja rahaan. Varsinkin aikaan, koska kehittäminen vei enemmän aikaa kuin kuvittelimme”, Viveke kertoo.

Tänä päivänä Roskilde Technical VET Collegessa keskitytään teollisuusrobotteihin niiden tuotantolinjojen rakentamiseen ja käsittelyyn. Sekä erillisiin robotteihin ja niiden integroitiin. He ovat myös keskittyneet robottien rakentamiseen ja turvallisuus vaatimuksiin.

”Kaiken kaikkiaan mielestäni meillä on erittäin hyvä robolaboratorio. Se on edelleen kehityksessä ja niin tulee olemaan vielä monien vuosien ajan”, Viveke kertoo lopuksi. 

 

Lue lisää huhtikuussa pidetyn #Murros2021 -tapahtuman sisällöstä!


 

 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra150