Yrittäjän ammattitutkinnon suorittanut Armi toteutti unelmansa omasta yrityksestä

Keudasta valmistui yli sata uutta ammattilaista syyskuussa 2021. Yksi heistä on yrittäjän ammattitutkinnon suorittanut Armi Haarala, joka valmistui Keudasta stipendin kera. Stipendi annettiin hänelle seuraavin perustein:

”Opiskelut ovat edenneet suunnitelmallisesti ja ripeästi. Armilla on vahva halu tehdä asiat hyvin ja se näkyy hänen työskentelyssään. Onnittelut valmistumisesta!” 

Jo ennen opintoihin hakeutumista, Armi oli haaveillut pitkään oman yrityksen perustamisesta. Kun hän oli vakituisesta työstään vanhempainvapaalla, hän päätti laittaa hakemuksen sisään yrittäjän ammattitutkinto-opintoihin Keudaan.  

”Keuda oli minulle ennestään tuttu paikka. Olen nimittäin aiemmin ollut työharjoittelussa Keudan terveydenhuollossa Järvenpään Paatelassa”, Armi kertoo.  

Armin opinnot alkoivat lokakuussa 2020 ja vanhempainvapaa muuttui opintovapaaksi. Armi toteaa, että opinnot lähtivät hyvin käyntiin. Hän on kiitollinen myös siitä, että hän ehti tavata opiskelukavereita kasvotusten ennen koronatilanteen pahentumista. 

”Opinnot vastasivat odotuksiani. Kun minulla ei ollut valmiiksi tietoa yrittäjyydestä, niin odotinkin saavani konkreettista tietoa siihen, että voisin perustaa yrityksen. Sain tarvittavat tiedot ja taidot. Verkostoiduin myös hyvin muiden kanssa.” 

Oppitunneilta saadun osaamisen lisäksi Armi korostaa myös työelämässä toteutettujen näyttöjen tärkeyttä. Siellä opitut asiat konkretisoituivat ja avautuivat jopa uudessa perspektiivissä.  

”Ne olivat todella antoisia tilanteita ja opettivat todella paljon.” 

Armi kehuu kovasti opettajiaan siitä, kuinka omistautuneita he ovat työlleen.  

”Opettajat olivat tosi aktiivisesti yhteydessä. Sain heiltä paljon tietoa ja apuja sekä halutessani ylimääräisiä harjoituksia.”  

Artikkeli jatkuu kuvan alla.

Mukana ekologisia lastenvaatteita valmistavassa yrityksessä 

Nyt Armi on päässyt toteuttamaan unelmansa, sillä hän on yksi Taini Clothingin yrittäjistä. Yritys valmistaa ekologisia lastenvaatteita kotiompelimolla Järvenpäässä. Yritys on juuri avannut oman verkkokaupan.  

”Olin pitkään harrastanut kirpputoritoimintaa ja vintage-vaatteita, joten haaveissani oli perustaa lastenvaatekirppis. Kun opin havaitsemaan koulutuksen myötä, mikä on kannattavaa ja mikä ei, idea kirpputorista muuttui ekologisten lastenvaatteiden valmistukseen ja myyntiin.” 

Armi toimii yrityksessä sivutoimisena yrittäjänä vastaten myynnistä ja markkinoinnista. Armin lisäksi yrityksessä toimii kaksi muuta henkilöä, jotka vastaavat myytävien lastenvaatteiden valmistuksesta.  

”Toiminta on lähtenyt kivasti liikkeelle. Myyntiä on jo tullut, vaikka avasimme verkkosivut vasta hiljattain. Yllätyinkin tästä, sillä emme ole vielä tunnettu brändi”, Armi iloitsee.  

Kolmikon seuraava työvaihe on valmistaa sesonkituotteita joulua varten. Tämä tietää Armille tuotteiden valokuvausta, markkinointia ja myyntiä. Mukavan työntäyteisiä päiviä yrittäjänä on siis tulossa! 


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.
Keudan yhtymävaltuusto, yhtymähallitus ja tarkastuslautakunta toimikaudella 2021–2025

Tiedote 20.10.2021

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto valitsi puheenjohtajiston, yhtymähallituksen ja tarkastuslautakunnan toimikaudelle 2021–2025.

Keskiviikkona, 20.10.2021 pidetyssä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhtymänvaltuuston kokouksessa, valittiin yhtymävaltuuston puheenjohtaja, ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja.  Kokouksessa valittiin lisäksi yhtymähallitus sekä tarkastuslautakunta toimikaudelle 2021–2025.

Yhtymävaltuuston kokoonpano ja tehtävät

Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula. Jokaisella; Järvenpään ja Keravan kaupungeilla sekä Tuusulan kunnalla on yhtymävaltuustossa neljä (4) edustajaa. Mäntsälän sekä Nurmijärven kunnilla on kummallakin kolme (3) edustajaa, Sipoon kunnalla kaksi (2) edustajaa ja Pornaisten kunnalla yksi (1) edustaja. Lisäksi kukin jäsenkunta valitsee kullekin jäsenelle henkilökohtaisen vara-jäsenen valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. 

Keudan_Valtuusto_Hnekilö_nimet
Keudan yhtymävaltuusto 2021 – 2025

Yhtymävaltuusto vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta, käyttää kuntayhtymän päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä.

Kuntayhtymän jäsenkunnat käyttävät yhtymävaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa kuntayhtymän asioissa. Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalain (410/2015) 14 §:ssä, jota noudatetaan soveltuvin osin. Tämän lisäksi yhtymävaltuuston on käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta, päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä yhtymähallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä yhtymävaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi (suunnitelmakausi).

Lisäksi yhtymävaltuusto valitsee yhtymähallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, asettaa tarkastuslautakunnan ja valitsee tilintarkastajat, hyväksyy kuntayhtymälle yhtymästrategian ja kuntayhtymän hallintosäännön, valitsee kuntayhtymän johtajan ja käsittelee muut yhtymähallituksen yhtymävaltuustolle esittämät asiat.

Yhtymähallituksen kokoonpano ja tehtävät

Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää, sen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä kuntayhtymän henkilöstöpolitiikasta ja huolehtii kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa yhtymää, käyttää kuntayhtymän puhevaltaa sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännössä ole toisin määrätty. Yhtymähallitus voi tarvittaessa muuttaa kuntayhtymän organisaatiota. Yhtymähallitus vastaa yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Yhtymähallituksen jäsenet ja varajäsenet yhtymävaltuusto valitsee yhtymävaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Yhtymävaltuusto nimeää jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhtymähallitukseen.

Keudan yhtymähallitus 2021 – 2025

Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja tehtävät

Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Kuntayhtymässä on perussopimuksen mukaan tarkastuslautakunta, johon yhtymävaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten kolme (3) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen sekä valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Tarkastuslautakunnassa vähintään puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla kuntayhtymän yhtymävaltuuston jäseniä.

Keudan tarkastuslautakunta 2021 – 2025

Lisätietoja:

vs. kuntayhtymän johtaja Tiina Halmevuo, tiina.halmevuo(at)keuda.fi

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta. Näistä syntyy vuosittain 10 000 tutkintoon johtavaa opintosuoritusta. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

laatupalkinto_logo_keuda_2021

Kolumni Keudasta: Opiskelijoiden osallistaminen Keudan eri toimintoihin

Syksy on tuonut paljon uusia tuulia ja erilaisia projekteja, joissa monet eri alan opiskelijat pääsevät mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Itse olen laittanut omat käteni moneen soppaan ja vedän kahta eri projektia projektipäällikön roolissa.

Teoriassa olen opiskellut projektinhallintaa ja projektin toteutusta, mutta pääsin Keudassa työskennellessäni tositoimiin. Olen työskennellyt Keudan viestinnän tiimissä tammikuusta 2021 ja olen oppinut paljon eri asioita ja tehnyt töitä eri alojen opiskelijoiden, ammattiohjaajien ja opettajien sekä muun henkilökunnan kanssa.

On ollut todella mahtavaa huomata, että miten uniikkia toimintaa Keudassa on ja miten innostuneita ja sitoutuneita monet opettajat ovat työhönsä.

Yksi projekteista, jossa olen vetovastuussa, on KeudaPoint, jossa opiskelijat valmistavat uudet aulakalusteet jokaiseen toimipisteeseen. Projektissa on ollut paljon haasteita koronan myötä, mutta toivon, että saamme tämän vuoden puolella ensimmäiset kalusteet Järvenpään Sibeliuksenväylälle sekä Wärtsilänkadulle. Suunnitelmissa on, että loput kalusteet valmistuvat ensi vuoden syksyyn mennessä. KeudaPointissa on mukana eri alojen opiskelijoita, ammattiohjaajia ja opettajia metalli-, puu-, automaalaus-, pintakäsittely- ja sisustajien alalta.

Toinen projekti, jossa olen projektipäällikkönä, on Parempi aamu -tapahtuma joka järjestetään verkkotapahtumana 27.10.2021 klo 9.00–10.30. Suunnittelutiimiimme kuuluu Kirsi Talikainen, Hanna Nyrönen, Jussi Kaatrasalo, Rita Simola, Päivi Ranto ja Elina Rantala.

Innostuimme mahdollisuudesta saada enemmän opiskelijoita mukaan tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen. Tällä hetkellä opiskelijoita on mukana muun muassa floristiikan, liiketoiminnan, logistiikan, sisustuksen, rakennus- ja media-alalta. Alun perin tapahtuma oli tarkoitus toteuttaa live-tapahtumana, mutta koronan vuoksi päätimme, että on parempi tehdä tapahtuman verkko toteutuksena.

Tapahtuman pääesiintyjänä on tänä vuonna Moneks-Siivous Oy:n toimitusjohtaja Kai Fagerlund. Hän kertoo kuulijoille oman mielenkiintoisen henkilö- ja uratarinansa. Pääsemme myös kuulemaan, miten hän toteutti omistajavaihdoksen ja mikä motivoi häntä eteenpäin työnteossa. Fagerlund on myös voittanut Selviytyjät Suomi -kilpailun vuonna 2019. Tapahtumassa palkitaan myös ansioituneita työpaikkaohjaajia, opiskelijoita sekä opettajia.

Lue lisää tapahtumasta  

Olen myös ollut mukana auttamassa Paatelan myymälä-kahvila suunnittelua ja avajaisia ja oli hieno huomata, miten hienosti yhteistyö eri alojen välillä sujui. Matkailualan opiskelijat ohjasivat hienosti asiakkaita oikeaan paikkaan ja varmistivat, että kahvilaan ei mene liikaa asiakkaita kerralla, koronaturvallisuus huomioiden. Elintarvikealan ja ravintola-alan opiskelijat olivat valmistaneet ison määrän herkullisia tuotteita. Myymälä-kahvila löytyy Paatelan takaosasta kellarikerroksesta ja on avoinna tiistaista perjantaihin klo 10–17.

Käy kurkkaamassa heidän Facebook sivuilta, mitä tuotteita on tarjolla milloinkin. 

Keravan Keskikadulle avattiin syyskuussa KeudaShop myymälä, jossa myydään opiskelijoiden valmistamia tuotteita.

KeudaShopin tarkoituksena on luoda käytännönläheinen oppimisympäristö (myymälä), jossa harjoitellaan pääosin liiketoiminnan alaan liittyviä työtehtäviä. Suunnittelu ja toteutus ovat osana liiketoiminnan opintoja. Yhteistyötä tehdään myös muiden toimialojen kanssa.​​​​​​

​​​​​​​Tarja Liimatainen otti minuun yhteyttä ja pyysi apuja myymälän avaukseen ja muuhun toimintaan. Myymälän budjetti ei ollut suuri ja mietimme, minkälaisia kalusteita myymälään voisi saada. Sain vinkin Harri Huhtalalta, Sibeliuksenväylän huoltomestarilta, että Järvenpään Sibeliuksenväylän Puistolan rakennuksen kellarikerroksesta saattaisi löytyä jotain hyödyllisiä kalusteita, joita voisi mahdollisesti käyttää myymälässä. Kävin tutustumassa paikkaan ja totesin, että sieltä löytyy paljon siistejä ja käyttökelpoisia kalusteita. Valitsin useamman kalusteen ja osan toimitin Järvenpään Wärtsilänkadun puusepille hiottavaksi ja maalattavaksi. Saimme siis vastuullisesti ja kestävästi uudenveroiset kalusteet ja sekä vielä opiskelijoiden kädenjäljen mukaan.

Marraskuussa aukeaa toinen KeudaShop Järvenpään Wärtsilänkadulle.

 ​​​​​​​​​​​​​​

Olen mukana kaikissa projekteissa innostuneena ja haluan saada oppia teiltä kaikilta mahtavilta ammattilaisilta, joiden kanssa olen tehnyt töitä. Toivon, että jatkossakin eri alojen välillä olisi näin hienoja yhteistyötä, mitä olen itse saanut kokea.

Kiira Lempinen

Markkinointi- ja myyntiassistentti, Viestintä

Keuda Point kalusteen prototyyppiä esittelee Joona, Arto ja Jouni. KeudaPoint-kalusteisiin tulee Aulis ovobot opastamaan asiakkaita.

Sibeliuksenväylän 55 B Paatelan myymäläkahvillan tuotteita.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.
Kolumni Keudasta: VAU mikä Kerava-sali

Kerava-sali valmistui vuonna 1999 Keravan kaupungin ja Keudan välisen sopimuksen mukaisesti palvelemaan niin koulutusta kuin alueen kulttuurielämää. Kahden vuosikymmenen aikana salin katsomossa on erilaisissa tilaisuuksissa viettänyt vuosittain aikaansa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tapahtumat ja koulutus ovat usein löytäneet toisensa, ja synergian kautta luoneet asiakkailleen uniikkeja palvelukokemuksia. Menneenä kesänä, varsin haastavalla aikataululla Kerava-salissa tehtiin katsomoremontti. Torstain turinoina pohdin, ”miten meni niin kuin omasta mielestä”, eli tehtiinkö strategian mukaisesti, asiakaslupaustemme toteutumista edistäen.

Uudistumme. Kerava-salin remontissa oli kyse ennenkaikkea asiakaslähtöisestä uudistamisesta. Kerava-sali valmistui aikanaan kamarimusiikkisaliksi. Sellaisella salilla ei Keravalla ole kysyntää, eivätkä kyseisen genren tilaisuudet tarjoa Keudan opiskelijoille monialaista oppimisympäristöä osaamisen hankkimiseen. Sen sijaan tilaisuuksia järjestävät asiakkaamme ja kumppanimme tarvitsevat tilaa ja palvelua erityyppisille teatteriesityksille, sähköiselle musiikille sekä elokuvanäytöksillä. Niinpä ketteränä kumppanina olemme jo aiemmin ryhtyneet priorisoimaan näiden tilaisuustyyppien tarpeita, ja näiden tilaisuuksien tarpeiden mukaisesti myös kesällä tehdyt uudistukset suunniteltiin.

Edellä mainitut tilaisuudet tarjoavat uniikkeja osaamisen hankkimismahdollisuuksia opiskelijoillemme edistäen asiakaslupaustamme innostavasta opiskelupaikasta.

Remontin yhteydessä katsomoon lisättiin AV-koulutukselle valmiita kamerakaapelointeja ja usein käytetyistä kamerapositioista penkit ovat yksittäin irrotettavissa kameroiden tieltä.

Lisäksi salin vanhaan tarkkaamoon saatiin tehtyä tila ohjaamolle, jotta enää ei tarvitse tehdä väliaikaisia ratkaisuja takatilojen käytäville. Ensimmäistä kertaa uudet ratkaisut ovat käytössä Keudan Parempi aamu -tilaisuudessa 27. lokakuuta. Joidenkin näyttämömekaniikkaan tehtyjen muutosten myötä myös tapahtumatekniikan osalta sali tarjoaa entistäkin paremmat olosuhteet alan koulutukselle. Tapahtumateollisuus on 2,35 miljardin euron arvoinen valtakunnallinen toimiala, joka normaaliin palattaessa tulee palaamaan myös ”normaaliin” kasvavan toimialan osaajapulaan. Tämän vuoksi Kerava-salissa, tapahtumateollisuuden ja koulutuksen risteyksessä, aktiivisesti edistämme alan koulutuksen kehittämistä.

Koska välitämme, uuden lattiapinnan päälle on asennettu aiempaa ergonomisemmat istuimet. Uusi induktiosilmukka kattaa koko katsomon alkuperäistä huomattavasti paremmin, ja uudet porrasaskelmiin sijoitetut valaisimet edistävät esteettömyyttä. Pyörätuolipaikat sijaitsevat edelleen oletuksena viimeisen penkkirivin takana, mutta tarvittaessa eturivistä voidaan siirtää penkkejä niiden positioon sijoittaen pyörätuolit eturiviin. Kerava-sali on entistäkin saavutettavampi.

Esimerkkinä vastuullisuudesta mainittakoon, että uudet valaisimet ovat LED-valaisimia, salista poistettiin toistasataa vanhaa (elinkaarensa päässä ollutta) halogen valaisinta. Kattokruunussa ja kulkuväylien yläpuolella on yhteensä 118 RGBWI valaisinta, joita kutakin voidaan ohjata yksilöllisesti. Yhteensä näiden valaisinten ohjaukseen käytetään 590 ohjauskanavaa. Valaisimet on kytketty salin esitystekniseen verkkoon, jonka kautta niiden ohjaus tapahtuu.

Kerava-salin kattokruunu on aina ollut uniikki, nyt sitä voisi sanoa myös digitaalisesti vaikuttavaksi.

Halutussa työpaikassa henkilökunnan asiantuntemus ja kokemus hyödynnetään suunnittelussa. Kun henkilökunta suunnittelee esimerkiksi edellä kuvatun digitaalisesti vaikuttavan yleisvalaistuksen tai kertoo suunnittelijoille mihin mitäkin kaapelien kytkentäpisteitä tulee asentaa, hyvän lopputuloksen lisäksi kartutetaan henkilöstön osaamista. Halutussa työpaikassa käyttäjät kertovat tarpeet, ja suunnittelijat muodostavat niiden pohjalta suunnitelmat. Näin saadaan kerralla valmista, eikä käyttäjälle luovutettua tilaa tarvitse heti ryhtyä muuttamaan. Kun halutussa työpaikassa kuunnellaan siivoushenkilöstön kokemukset vanhan katsomon siivouksesta ja teknisen henkilöstön näkemykset kulkuväyliin upotettavista kaapelikouruista, parannetaan sekä työergonomiaa että yleistä turvallisuutta. Halutussa työpaikassa pyritään maksimoimaan ergonomia ja minimoimaan riskit.

Mitä tulee taloudelliseen tehokkuuteen, voi edellisen kappaleen lukea uudestaan siten, että vaihtaa ”halutun työpaikan” tilalle määritelmän ”taloudellisesti tehokas työpaikka”.

Normaalioloissa Kerava-salissa järjestetään vuosittain noin 100 yleisötilaisuutta ja pari sataa elokuvanäytöstä. Pääsylipun maksavia asiakkaita saapuu salin ovista ohjelmistosta riippuen 25–35 000. Luvuissa eivät ole mukana erilaiset yksityistilaisuudet, kuten esimerkiksi Keudan omat sidosryhmätilaisuudet ja juhlat. Näyttämöllä esiintyy toki tunnettuja ammattilaisia, mutta paikallisesti on merkittävää, että lavalle nousee vuosittain satoja alle 18-vuotiaita taiteen harrastajia.

Tehtyjen uudistuten myötä olemme luoneet mahdollisuuksia seuraaville uudistuksille. Voimme olla ylpeitä, että Kerava-sali on jatkossakin saavutettava ja paikallinen, taloudellisesti tehokas, digitaalisesti vaikuttava tapahtumasali, jonka vastuulliset, kestävät ja uniikit ylläpito- ja palvelukonseptit nauttivat valtakunnallista arvostusta.

VAU mikä sali!

​​​​​​​Jussi Kaatrasalo
palvelupäällikkö, Keudan kokous- ja tapahtumapalvelut


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta. Näistä syntyy vuosittain 10 000 tutkintoon johtavaa opintosuoritusta. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.
Uusia liikeideoita NY Minicamp 2021 -yrittäjyysleirillä

Elokuussa Keravan Keskikadulla saatiin käyntiin peräti kaksi Nuori yrittäjyys -ryhmää, jotka suorittivat Yritystoiminnan suunnittelu -tutkinnon osaa pyörittämällä omia NY-yrityksiään. Tämä pohjusti hyvin syyskuussa pidettyä NY Minicamp 2021 -yrittäjyysleiriä.

”Jo ennen leiripäivää oli käsitelty mm. trendejä ja kiertotaloutta, joilla saadaan houkuteltua esiin orastavia liikeideoita”, Keudan liiketoiminnan opettajat Sanna Rinkinen ja Tiina Halonen pohjustivat.

NY Minicamp 2021 -leiripäivän aikana opiskelijat muodostivat NY-tiimit, joissa kartoitettiin jäsenten osaamista ja kiinnostuksen kohteita. Näissä ryhmissä kehitettiin omat liikeideat. Liikeideat perustuivat siis ryhmän osaamisen tuotteistamiseen.

”Tiimit käyttivät liikeidean työstämisessä ja visualisoinnissa apuna Business Model Canvasta ja valmistelivat myös hissipuheet, jotka esitettiin päivän päätteeksi tuomareille”, opettajat kertoivat.

Leiripäivän ohjelma oli monipuolinen ja sisälsi myös yritysvieraan. Tänä vuonna vieraaksi saapui Leo Rekola ReCafesta. Leo on valmistunut Keudasta keväällä 2021. Yritystoimintansa hän on aloittanut jo peruskouluaikana ja jatkanut toimintaa koko ammatillisten opintojen ajan.

Opiskelijat antoivat leiripäivästä hyvää palautetta. Erityisesti heitä inspiroikin Leon yrittäjätarina ja se, että oli mahdollisuus miettiä omia vahvuuksiaan ja tutustua paremmin opiskelutovereihin. Hyvä ruoka ja parempi mieli olivat olennainen osa leiripäivää ja kiitoksia satelikin kahvila Breikille.

”Leirin aikana oli hienoa nähdä, miten tiimien pohdinnat kehittyivät liikeideoiksi, joissakin tapauksissa lähes tyhjästä”, opettajat hehkuttivat lopuksi.

Tuomari Tiina Myrsky, tuomari ja yrittäjävieras ReCafe Leo Rekola, Konsta, Akseli, Eetu ja tuomari, toimialapäällikkö Annika Lönnqvist.
Topi, Santeri, Joonatan, Jani, Fanny ja Annika.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.
Esittelyssä keudalaisia: Erityisen tuen koordinaattori Marjo

Marjo Liete nauttii ihmisten parissa työskentelystä ja uusien ratkaisujen löytämisestä


Erityisen tuen koordinaattori Marjo Liete on monille tuttu keudalainen. Hän on työskennellyt Keudassa jo 16 vuoden ajan. Ensimmäiset 14 vuotta hän toimi erityispedagogiikan opettajana ja erityisopettajana sekä tutkintovastaavana Tuusulan Kirkkotien toimipisteellä. Viimeiset kaksi vuotta hän on koordinoinut erityistä tukea ja oppimisen tukea Järvenpään Sibeliuksenväylältä käsin.

”Työnkuvani muuttui, kun uusi opetus- ja koulutuspalvelujen johto näki kehittämistarpeita erityisessä tuessa ja opiskelijoiden tukipalveluissa yleensäkin. Pääsin toteuttamaan oppimisen tuen palveluita yksikkötasolta organisaatiotasolle 14 vuoden ammatillisen opettajuuden jälkeen”, Marjo kertoo.

Käytännössä Marjo huolehtii siitä, että oppimisen tuen järjestelyt toteutuvat Keudan kymmenessä toimipisteessä. Keudaattoreiden toiminta on jatkuvan kehittämisen kohteena. Lisäksi Marjo toimii useissa alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa.

”Toteutamme hanketoiminnan avulla ajantasaista kehittämistyötä opiskelijoiden oppimisen tuen laadun edistämiseksi useissa eri hankkeissa.”

Marjosta välittyy vahvasti se, että hän tekee tätä työtä suurella sydämellä. Hänestä on mahtavaa tehdä töitä ihmisten parissa ja löytää yhteisiä ajattelutapoja, joilla ratkaistaan erilaisia ongelmatilanteita.

Hänestä on myös merkityksellistä päästä edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Keudassa. Marjo on kehittänyt muun muassa Keudaattoritoiminnasta viisipäiväisen oppimisen tuen pajan yhteistyössä toimialapäälliköiden ja erityisopettajien kanssa.

”Olen utelias ja oppimishaluinen. Sama intohimo ammatillisen koulutuksen kehittämiseen on useissa kollegoissani. Se, että johto tukee ideoitamme, innostaa tietysti eteenpäin tässä työssä.”

Marjo näkeekin, että Keudassa on taitava pedagoginen johto, joka ei ole missään nimessä itsestäänselvyys.

”Meillä on avoin vaikuttamisilmapiiri, johon on kannustettu ihan ylintä johtoa myöten.”


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.
Riikka-Maria Yli-Suomu aloittaa pian kuntayhtymän johtajana

Uusi kuntayhtymän johtaja korostaa ihmisten hyvinvoinnin, digitalisaation ja vihreän siirtymän merkitystä.

Reilu kuukausi sitten yhtymävaltuusto istui Keuda-talon auditoriossa ja valitsi Riikka-Maria Yli-Suomun Keudan uudeksi kuntayhtymän johtajaksi. Haastattelussa Riikka-Maria kuvaili tuntevansa onnellisuutta ja kiitollisuutta saamastaan tuesta. Hän odotti innoissaan pääsevänsä työskentelemään Keski-Uudellamaalla.

Pian sekä Riikka-Marian että keudalaisten odotus palkitaan. Riikka-Mariasta tulee virallisesti #keudalainen maanantaina 1. marraskuuta 2021, jolloin hän aloittaa kuntayhtymän johtajana.

”Keudalaisten maine on positiivinen ja talo hyvässä taloudellisessa kunnossa. Aloitan työni Keudassa innostuneena ja uteliaana.”

Riikka-Marialla on kattava tausta koulutussektorilla työskentelystä. Tänä vuonna hänelle tulee täyteen tasan 25 vuotta siitä, kun hän aloitti uransa koulutuksen parissa.

”Muistan vuosimäärän niin tarkkaan, koska tänä vuonna juhlitaan ammattikorkeakoulujen 25-vuotisjuhlaa. Niin ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen, opiskelijakuntien liitto SAMOKin kuin monen ammattikorkeakoulun. Olin perustamassa opiskelijakuntien liitto SAMOKia.”

Ammatillisen koulutuksen puolelle Riikka-Maria siirtyi vuonna 2005. Ennen Keudaa Riikka-Maria on työskennellyt muun muassa koulutuspoliittisena sihteerinä, opintosihteerinä, koulutuksen edunvalvojana, rehtorina, liiketoimintajohtajana, työmarkkinaneuvottelijana sekä kansallisissa kehittämistehtävissä. Riikka-Maria kertoo saaneensa erilaisista työtehtävistä ennen kaikkea näkemyksellisyyttä.

”Minun on pitänyt ja olen saanut katsoa koulutus- ja työllisyyskysymyksiä eri näkökulmista. Se on antanut näkemyksellisyyttä siihen, että aina se minun tai meidän organisaatiomme näkökulma ei ole ainoa oikea totuus.”

Uudessa työssä kiteytyvät keskeiset osaamisalueet

Vuosien saatossa Riikka-Maria on tehnyt useampaankin otteeseen verkostoyhteistyötä Keudan kanssa. Näiden kokemusten pohjalta hänelle on jäänyt myönteinen kuva Keudasta.

”Kun mietin, minkälainen mielikuva minulla on Keudasta, niin mieleeni tulivat sanat varma, turvallinen, taattua laatua ja positiivinen.”

Kun Keudan kuntayhtymän johtajan paikka tuli hakuun, Riikka-Marian kiinnostus heräsi. Hän ei kuitenkaan laittanut heti hakemusta sisään. Hakuajan lyhentyessä, alkoi tehtävä pyöriä yhä enemmän Riikka-Marian mielessä.

”Päällimmäisin ajatukseni oli se, että tämä on tilaisuus, joka ei toistu. Lopulta muutamien keskustelujen ja perhekeskustelujen jälkeen totesin, että haetaan nyt ja pidetään pää kylmänä.”

Riikka-Maria toteaa, että kuntayhtymän johtajan työssä yhdistyvät häntä eniten kiinnostavat osa-alueet.

”Kuntahallinto, koulutus- ja työllisyyspolitiikka sekä henkilöstöjohtaminen – ne ovat minulle keskeiset osaamisalueet. Kuntayhtymän johtajan tehtävä on siihen luontainen.”

Riikka-Maria on luonteeltaan yhteiskunnallinen keskustelija, jolle verkostojen johtaminen on luontaista. Hän kokee, että yksi hänen tehtävistään on luoda Keudalle vankat ja vahvat yhteiskuntasuhteet – niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Lisäksi Riikka-Maria kokee äärimmäistä kiinnostusta ihmisten osallisuutta, hyvinvointia ja sivistystä kohtaan.

”Minulle on tärkeä arvo, että kaikista pidetään huolta. Tämä tahtotila on kaikissa Keudan koulutusmuodoissa; aikuisten perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja ammatillisessa koulutuksessa.”

Keskiössä digitaalisuus ja kestävä kehitys

Vuosien aikana ammatillisen koulutuksen kentälle on mahtunut monenlaisia käänteitä ja merkittäviä kehitysaskeleita. Riikka-Maria on päässyt näkemään näitä muutoksia läheltä. Tietyt teemat ovat nousseet hänelle suureen arvoon, jotka tulevat myös näkymään hänen työssään. Yksi niistä on digitalisaatio.

”Jos ajattelemme mitä tahansa koulutusalaa, niin kaikki ovat digitalisoitumassa sosiaali- ja terveysalasta lähtien. Kysymys ei ole siitä, että opettaminen ja oppiminen tapahtuisi verkossa. Kysymys on siitä, miten osaamme kouluttaa meiltä valmistuneita digitalisoituviin työtehtäviin ja muuttuvaan työelämään”, Riikka-Maria avaa.

Toinen tärkeä ja suuri asia on vihreä siirtymä sekä ilmastokysymykset. Riikka-Maria toteaa tämän olevan merkittävä asia Keudassa, joka sekä iso koulutustaho että työnantaja.  

Kestävästä kehityksestä puhuttaessa Riikka-Maria nostaa esiin myös sosiaalisen kestävyyden eli ihmisistä sekä heidän osaamisestaan, hyvinvoinnistaan, osallisuudestaan ja työllistymisestään huolehtimisen. Akuuttina ongelmana Riikka-Maria mainitsee työvoimapulan ja rakenteellisen työttömyyden eli kohtaanto-ongelman.

”Jotta tilanteeseen voidaan vaikuttaa, täytyy asiaan miettiä uusia lähestymistapoja. Kohtaanto-ongelman avain on aika usein osaaminen. Ja siitä päästään suoraan jatkuvaan oppimiseen eli työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen, jota on tarkasteltava omana haasteenaan.”

Teemoista välittyy vahvasti kehitys- ja uudistumismyönteisyys. Riikka-Maria painottaa ajattelutavan olevan keskeistä ammatillisen koulutuksen kentällä.

”Ammatillinen koulutus elää samaa tahtia työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Se edellyttää, että me uudistumme koko ajan. Meidän täytyy olla ennakoivia ja proaktiivisia. Kaikkea emme kuitenkaan osaa ennakoida. Silloin talomme on oltava riittävän ketterä, jotta pystymme reagoimaan nopeasti. ”

Keudan tulevaisuuden Riikka-Maria näkee valoisana ja positiivisena. Keuda on kasvanut viime vuosina paljon ja nopeasti. Uusi kuntayhtymän johtaja uskookin, että kasvun tietä on edelleen edessäpäin Uudenmaan alueen kasvaessa.


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.
Keuda haluaa muistuttaa yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta kansainvälisenä tyttöjen oikeuksien päivänä 11.10.2021

Suomessa tyttöjen oikeus opiskella on tärkeä asia. Opiskeluoikeuden takaaminen kaikilla opintoasteilla on tärkeä keino edistää tasa-arvoa. Koulutuksen mahdollisuus on myös ihmisoikeus.

Jokaisen maan tulee taata lapsille oikeudet opiskella. Tyttöjen opiskelu onkin huimasti lisääntynyt parissa kymmenessä vuodessa. Silti miljoonat tytöt eivät saa mahdollisuutta opiskella.

Suurin osa kirjoitus- ja lukutaidottomista on naisia ja tyttöjä.

Tyttöjen opiskelu jää yhä monissa maissa peruskoulun alatasolle ja syyt tähän ovat usein patriarkaalisen kulttuurin seurausta kuten lapsiavioliitot, teiniraskaudet ja tyttöjen velvollisuuksina nähdyt kotityöt. Köyhissä maissa usein tyttölapset jäävät kotiin poikien päästessä kouluun taloudellisista syistä. Monesti myös pitkät koulumatkat heikentävät tyttöjen mahdollisuuksia käydä koulua. Taustalla saattaa piillä pelko siitä, mitä kävelymatkan aikana voi tapahtua. Tyttöihin kohdistuva väkivalta on merkittävä globaali ongelma ja viestii vääristyneestä arvohierarkiasta, jossa naishenkilö nähdään vähempi arvoisena kuin mies. Tiedon puute on keskeisimpiä syitä sille miksi tytöt kohtaavat syrjintää ja mikseivät seksuaali-, lisääntymis- ja opiskeluoikeudet toteudu.

Suomalaisen koulujärjestelmän periaate on se, että jokainen lapsi saa opiskella perheen varallisuudesta, uskonnosta ja äidinkielestä riippumatta osallistua laadukkaaseen opetukseen.

Kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteisiin on kirjattu tyttöjen oikeus opiskeluun. Tehkäämme siis kaikkemme tasa-arvoisen maailman puolesta. Jokaisella tytöllä on oikeus opiskella, määrätä kehostaan ja tavoitella omia unelmiaan juuri sellaisena kuin on.

Kirjoittaja Jenna Kauppi, kestävän kehityksen koordinaattori


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta. Näistä syntyy vuosittain 10 000 tutkintoon johtavaa opintosuoritusta. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.
Podcastin kolmannella kaudella tulee tutuksi liuta uusia ammatteja

Keudan Kohti unelma-ammattia -podcast on edennyt jo kolmannelle tuotantokaudelle. Kolmatta kautta tuottaa ja juontaa monitoimimimmiksikin itseään tituleeraava Keudan media-alan opiskelija, pian valmistuva mediapalveluiden tuottaja, Kaisa Korkeamäki.

Avausjaksossa Kaisa puhuu alanvaihdosta, pohtii työelämää ja fiilistelee opintoja. Luvassa myös sneak peekiä tulevaan kauteen.

”Halusin tuoda tälle kaudelle esittelyyn vieraampia ammatteja. Sellaisia, mitä ei ehkä joka päivä tule vastaan”, toteaa Kaisa. Hän tähdentää kokevansa tärkeäksi tuoda etenkin nuorille kuuntelijoille tietoa siitä, mitä kaikkea on ylipäätään mahdollista tehdä.

”Itse olisin nuorempana kaivannut laajempaa tietoa eri ammatti- ja koulutusmahdollisuuksista sekä työnkuvista. Helposti saamme kuulla vain niistä niin sanotuista perinteisistä ammateista, jolloin alaa etsivälle voi tulla kokemus, ettei oikein ole sitä omaa paikkaa. Tämä voi vaikuttaa omaan pätevyyden kokemukseen, motivaatioon ja ammatillisen itsetunnon rakentumiseen, millä taas on suora vaikutus työelämässä viihtymiseen. Myös erikoisemmat työnkuvat jäävät harmillisen pimentoon ja sitä kautta niiden tuomat mahdollisuudet. Puhumattakaan nuoren potentiaalista”, Kaisa avaa kaudelle valitsemaansa teemaa.

Kaisa on itse alanvaihtaja. Hän on aiemmalta koulutukseltaan liikunnanohjaaja (AMK) ja urheiluvalmentaja. Alan töitä hän ehti tehdä 28-vuotiaaksi asti, kunnes huomasi seisovansa tienhaarassa.

”Jotain puuttui ja se jokin oli merkitys. Ala oli kiva ja urheilu ollut aina lähellä sydäntä, mutta se ei lopulta sytyttänyt minussa mitään mielenkiintoa kehittyä ammattilaisena. Ja se tunne oli syövyttävä. Oli tehtävä päätös uskallanko lähteä tavoittelemaan unelmiani vai jäänkö kokemaan hitaan lakastumisen. Päivääkään en ole katunut, että uskalsin”, summaa Kaisa.

Kuuntele kolmannen tuotantokauden ensimmäinen jakso Spotifysta tai SoundCloudista ja inspiroidu Kaisan mukana, millaista oli hypätä kohti tuntematonta ja mitä unelmia uudet opinnot ovat auttaneet luomaan todeksi!

Media-alan opiskelija Kaisa Korkeamäki juontaa ja tuottaa Kohti unelma-ammattia podcastin kolmatta tuotantokautta.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.
Kolumni Keudasta: Syksyn tullen -missä sinun mielesi lepää?

Niin on yksi lämmin kesä taas vietetty elämässämme. Toivottavasti kesästä jäi paljon hyviä muistoja kaikille, koska katseemme on kääntynyt väistämättä syksyyn ja pian ehkä saamme kokea ensimmäiset pakkasetkin. Se tunne on kohta läsnä, kun aamulla autolla töihin lähtiessäsi saat skrapata tuulilasia jäästä.

Tuo edellä kuvaamani hetki on käsin kosketeltava. Sitä hetkeä tavallaan odotetaan, talvi se tulee kuitenkin. Vähän eri aikaan Suomen eri kolkkiin. Halusimme tai emme. Ja ehkä nopeammin kuin ajattelemmekaan. Talvi yllättää aina.

Nyt käsillä on kuitenkin vielä sadonkorjuun aika. Luonto antaa parastaan, vaikka kesä oli todella lämmin ja kuiva. Metsässä on viimeisiä mustikoita, on puolukoita, suppilovahveroita, rouskuja, ehkä tattejakin. Unohtamatta maukkaita keltavahveroita, kanttarelleja, jotka loistavat vihreillä sammalmättäillä kirkkaan keltaisina. Odottaen poimijaansa.

Kasvimailta, parvekepuutarhoista saa kerätä satoa. Omalla kasvimaalla, parvekepuutarhassa on ehkä saanut kesän aikana itse kasvatettua omia ruoka-aineksia, joista saa olla ylpeä ja nauttia siitä kaikesta täysin siemauksin. Säilömällä omaa kasvattamaansa ruokaa saa talven kirpeisiin pakkaspäiviin tuulahduksena mukaan kesän muistoja ja aitoja, puhtaita makuja.

Missä sinun mielesi lepää näin syksyn tullen?

Luonnossa, perheessä, ystävissä, yhteisöllisyydessä vai jossain muussa?

Luonto vaikuttaa lähes aina positiivisesti terveyteen. Luontoympäristö tarjoaa useita mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämiseen. Osaammeko aina arvostaa näitä luonnon tarjoamia mahdollisuuksia hektisen kiireen keskellä? Olemmeko me jopa liian kiinni arkisessa kiireessä ja kuljemmeko laput silmillä näkemättä sitä kaunista ja hyvää mitä meillä on ympärillämme. Olemmeko väsyneitä ja emme löydä enää voimia huomataksemme asioita ympärillämme? Luonnon näkeminen, kokeminen ja aktiivinen luonnossa tekeminen lisäävät tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointia monella tapaa.

Olemme eläneet lähiajat aivan erityistä aikaa ja mieli on voinut olla koetuksella. Tänä erityisenä, ennenkokemattomana aikana ihmisten kanssa jutellessa tulee helposti esiin kritiikit, arvostelut ja esille nostetaan paljon negatiivista. Positiivisten asioiden esittäminen voi välillä tuntua jopa ylitsepääsemättömältä. Onko vallalle päässyt negatiivisuuden kierre? Näemmekö asioita enää aina positiivisuuden valossa?

Työn sekä arjen hektisyys ja kiire heijastuvat väistämättä ihmisiin. Usein törmää siihen, että saa vastauksen kysymykseen tai pyyntöön: en pysty, en kerkiä, ei ole resurssia. Onko muodikasta sanoa, että minulla on kiire? Mutta kuka minulle tekee kiireen? Hallitsenko kiirettä itse? Voisinko itse katkaista kiireen? Miten sinä hallitset elämässäsi kiirettä? Oletko kokeillut luonnon voimaa torjuaksesi kiireen tuntua.

Minä hallitsen omaa kiirettäni luonnosta; pelloista, järvistä ja metsistä. Luonto merkitsee minulle rauhoittumisen ja voimaantumisen paikkaa. Ne kaikki metsän elementit: kivet, kalliot, puut, kannot, kasvit ja eläimet. Useat asiat vaikuttavat siihen, millaisessa ympäristössä viihdymme ja millaisesta ympäristöstä saamme hyvinvointia. Luonnon voima on pelastanut minut monelta lähivuosien aikana. Luonnossa kiire pysähtyy ja ajatukset selkiytyvät. Silloin on läsnä vain luonto ja minä. Keskityn tähän hetkeen. Kuuntelen ja katselen. Pysähdyn hetkeksi.

”Luonto vastaa ja palkitsee heti. Se ei odota tai jää kantamaan kaunaa. Mitä enemmän kuljemme luonnossa ja näemme sen kauneutta, sen helpompi (siihen) on rakastua ja kiintyä.”

-Kaarina Davis-

Toinen asia, jossa mieleni lepää on yhteisöllisyys. Yhteisöllisyyden määritelmää tarkasteltaessa sillä tarkoitetaan sitä uutta, joka syntyy sujuvasta yhdessä tekemisestä ja toimimisesta. Yhteisöllisyys koostuu vuorovaikutuksesta, yhdessä olemisesta ja tekemisestä, henkilökohtaisesti merkittävistä suhteista, luottamuksesta ja yhteenkuuluvuudesta. Yhteisöllinen elämä ovat ihmisen olemassaololle ja toiminnalle välttämättömiä prosesseja ja rakenteita. Yhteisöllisyyden kantavia teemoja ovat etenkin luottamus, osallisuus, sitoutuminen, motivaatio ja läheisyys.

Haastan teidät kaikki tulevana viikonloppuna luontoon metsäretkelle perheen, läheisten tai ystävien kanssa. Tutkikaa uteliaasti ympärillänne olevaa luontoa, maisemaa. Tallettakaa muistin sopukoihin asioita luonnosta. Voit luonnossa, puistossa tai metsässä kävellessä perheesi, läheistesi tai ystäviesi kanssa miettiä mitä luonto merkitsee sinulle, mikä on sinun luontosuhteesi? Retkellä on myös hyvä pysähtyä yhdessä, vaikka nuotion äärelle juttelemaan kiirettömästi, nauttien toisten seurasta. Nyt jos koskaan suomalainen luonto tarjoaa parastaan.

Ihania yhteisöllisiä, levollisia ja kiirettömiä syyspäiviä toivottaen!

Jenni Päivähonka, asiakkuuspäällikkö


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta. Näistä syntyy vuosittain 10 000 tutkintoon johtavaa opintosuoritusta. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.