Kolumni Keudasta: Opiskelijoiden osallistaminen Keudan eri toimintoihin

Syksy on tuonut paljon uusia tuulia ja erilaisia projekteja, joissa monet eri alan opiskelijat pääsevät mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Itse olen laittanut omat käteni moneen soppaan ja vedän kahta eri projektia projektipäällikön roolissa.

Teoriassa olen opiskellut projektinhallintaa ja projektin toteutusta, mutta pääsin Keudassa työskennellessäni tositoimiin. Olen työskennellyt Keudan viestinnän tiimissä tammikuusta 2021 ja olen oppinut paljon eri asioita ja tehnyt töitä eri alojen opiskelijoiden, ammattiohjaajien ja opettajien sekä muun henkilökunnan kanssa.

On ollut todella mahtavaa huomata, että miten uniikkia toimintaa Keudassa on ja miten innostuneita ja sitoutuneita monet opettajat ovat työhönsä.

Yksi projekteista, jossa olen vetovastuussa, on KeudaPoint, jossa opiskelijat valmistavat uudet aulakalusteet jokaiseen toimipisteeseen. Projektissa on ollut paljon haasteita koronan myötä, mutta toivon, että saamme tämän vuoden puolella ensimmäiset kalusteet Järvenpään Sibeliuksenväylälle sekä Wärtsilänkadulle. Suunnitelmissa on, että loput kalusteet valmistuvat ensi vuoden syksyyn mennessä. KeudaPointissa on mukana eri alojen opiskelijoita, ammattiohjaajia ja opettajia metalli-, puu-, automaalaus-, pintakäsittely- ja sisustajien alalta.

Toinen projekti, jossa olen projektipäällikkönä, on Parempi aamu -tapahtuma joka järjestetään verkkotapahtumana 27.10.2021 klo 9.00–10.30. Suunnittelutiimiimme kuuluu Kirsi Talikainen, Hanna Nyrönen, Jussi Kaatrasalo, Rita Simola, Päivi Ranto ja Elina Rantala.

Innostuimme mahdollisuudesta saada enemmän opiskelijoita mukaan tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen. Tällä hetkellä opiskelijoita on mukana muun muassa floristiikan, liiketoiminnan, logistiikan, sisustuksen, rakennus- ja media-alalta. Alun perin tapahtuma oli tarkoitus toteuttaa live-tapahtumana, mutta koronan vuoksi päätimme, että on parempi tehdä tapahtuman verkko toteutuksena.

Tapahtuman pääesiintyjänä on tänä vuonna Moneks-Siivous Oy:n toimitusjohtaja Kai Fagerlund. Hän kertoo kuulijoille oman mielenkiintoisen henkilö- ja uratarinansa. Pääsemme myös kuulemaan, miten hän toteutti omistajavaihdoksen ja mikä motivoi häntä eteenpäin työnteossa. Fagerlund on myös voittanut Selviytyjät Suomi -kilpailun vuonna 2019. Tapahtumassa palkitaan myös ansioituneita työpaikkaohjaajia, opiskelijoita sekä opettajia.

Lue lisää tapahtumasta  

Olen myös ollut mukana auttamassa Paatelan myymälä-kahvila suunnittelua ja avajaisia ja oli hieno huomata, miten hienosti yhteistyö eri alojen välillä sujui. Matkailualan opiskelijat ohjasivat hienosti asiakkaita oikeaan paikkaan ja varmistivat, että kahvilaan ei mene liikaa asiakkaita kerralla, koronaturvallisuus huomioiden. Elintarvikealan ja ravintola-alan opiskelijat olivat valmistaneet ison määrän herkullisia tuotteita. Myymälä-kahvila löytyy Paatelan takaosasta kellarikerroksesta ja on avoinna tiistaista perjantaihin klo 10–17.

Käy kurkkaamassa heidän Facebook sivuilta, mitä tuotteita on tarjolla milloinkin. 

Keravan Keskikadulle avattiin syyskuussa KeudaShop myymälä, jossa myydään opiskelijoiden valmistamia tuotteita.

KeudaShopin tarkoituksena on luoda käytännönläheinen oppimisympäristö (myymälä), jossa harjoitellaan pääosin liiketoiminnan alaan liittyviä työtehtäviä. Suunnittelu ja toteutus ovat osana liiketoiminnan opintoja. Yhteistyötä tehdään myös muiden toimialojen kanssa.​​​​​​

​​​​​​​Tarja Liimatainen otti minuun yhteyttä ja pyysi apuja myymälän avaukseen ja muuhun toimintaan. Myymälän budjetti ei ollut suuri ja mietimme, minkälaisia kalusteita myymälään voisi saada. Sain vinkin Harri Huhtalalta, Sibeliuksenväylän huoltomestarilta, että Järvenpään Sibeliuksenväylän Puistolan rakennuksen kellarikerroksesta saattaisi löytyä jotain hyödyllisiä kalusteita, joita voisi mahdollisesti käyttää myymälässä. Kävin tutustumassa paikkaan ja totesin, että sieltä löytyy paljon siistejä ja käyttökelpoisia kalusteita. Valitsin useamman kalusteen ja osan toimitin Järvenpään Wärtsilänkadun puusepille hiottavaksi ja maalattavaksi. Saimme siis vastuullisesti ja kestävästi uudenveroiset kalusteet ja sekä vielä opiskelijoiden kädenjäljen mukaan.

Marraskuussa aukeaa toinen KeudaShop Järvenpään Wärtsilänkadulle.

 ​​​​​​​​​​​​​​

Olen mukana kaikissa projekteissa innostuneena ja haluan saada oppia teiltä kaikilta mahtavilta ammattilaisilta, joiden kanssa olen tehnyt töitä. Toivon, että jatkossakin eri alojen välillä olisi näin hienoja yhteistyötä, mitä olen itse saanut kokea.

Kiira Lempinen

Markkinointi- ja myyntiassistentti, Viestintä

Keuda Point kalusteen prototyyppiä esittelee Joona, Arto ja Jouni. KeudaPoint-kalusteisiin tulee Aulis ovobot opastamaan asiakkaita.

Sibeliuksenväylän 55 B Paatelan myymäläkahvillan tuotteita.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.
Kolumni Keudasta: VAU mikä Kerava-sali

Kerava-sali valmistui vuonna 1999 Keravan kaupungin ja Keudan välisen sopimuksen mukaisesti palvelemaan niin koulutusta kuin alueen kulttuurielämää. Kahden vuosikymmenen aikana salin katsomossa on erilaisissa tilaisuuksissa viettänyt vuosittain aikaansa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tapahtumat ja koulutus ovat usein löytäneet toisensa, ja synergian kautta luoneet asiakkailleen uniikkeja palvelukokemuksia. Menneenä kesänä, varsin haastavalla aikataululla Kerava-salissa tehtiin katsomoremontti. Torstain turinoina pohdin, ”miten meni niin kuin omasta mielestä”, eli tehtiinkö strategian mukaisesti, asiakaslupaustemme toteutumista edistäen.

Uudistumme. Kerava-salin remontissa oli kyse ennenkaikkea asiakaslähtöisestä uudistamisesta. Kerava-sali valmistui aikanaan kamarimusiikkisaliksi. Sellaisella salilla ei Keravalla ole kysyntää, eivätkä kyseisen genren tilaisuudet tarjoa Keudan opiskelijoille monialaista oppimisympäristöä osaamisen hankkimiseen. Sen sijaan tilaisuuksia järjestävät asiakkaamme ja kumppanimme tarvitsevat tilaa ja palvelua erityyppisille teatteriesityksille, sähköiselle musiikille sekä elokuvanäytöksillä. Niinpä ketteränä kumppanina olemme jo aiemmin ryhtyneet priorisoimaan näiden tilaisuustyyppien tarpeita, ja näiden tilaisuuksien tarpeiden mukaisesti myös kesällä tehdyt uudistukset suunniteltiin.

Edellä mainitut tilaisuudet tarjoavat uniikkeja osaamisen hankkimismahdollisuuksia opiskelijoillemme edistäen asiakaslupaustamme innostavasta opiskelupaikasta.

Remontin yhteydessä katsomoon lisättiin AV-koulutukselle valmiita kamerakaapelointeja ja usein käytetyistä kamerapositioista penkit ovat yksittäin irrotettavissa kameroiden tieltä.

Lisäksi salin vanhaan tarkkaamoon saatiin tehtyä tila ohjaamolle, jotta enää ei tarvitse tehdä väliaikaisia ratkaisuja takatilojen käytäville. Ensimmäistä kertaa uudet ratkaisut ovat käytössä Keudan Parempi aamu -tilaisuudessa 27. lokakuuta. Joidenkin näyttämömekaniikkaan tehtyjen muutosten myötä myös tapahtumatekniikan osalta sali tarjoaa entistäkin paremmat olosuhteet alan koulutukselle. Tapahtumateollisuus on 2,35 miljardin euron arvoinen valtakunnallinen toimiala, joka normaaliin palattaessa tulee palaamaan myös ”normaaliin” kasvavan toimialan osaajapulaan. Tämän vuoksi Kerava-salissa, tapahtumateollisuuden ja koulutuksen risteyksessä, aktiivisesti edistämme alan koulutuksen kehittämistä.

Koska välitämme, uuden lattiapinnan päälle on asennettu aiempaa ergonomisemmat istuimet. Uusi induktiosilmukka kattaa koko katsomon alkuperäistä huomattavasti paremmin, ja uudet porrasaskelmiin sijoitetut valaisimet edistävät esteettömyyttä. Pyörätuolipaikat sijaitsevat edelleen oletuksena viimeisen penkkirivin takana, mutta tarvittaessa eturivistä voidaan siirtää penkkejä niiden positioon sijoittaen pyörätuolit eturiviin. Kerava-sali on entistäkin saavutettavampi.

Esimerkkinä vastuullisuudesta mainittakoon, että uudet valaisimet ovat LED-valaisimia, salista poistettiin toistasataa vanhaa (elinkaarensa päässä ollutta) halogen valaisinta. Kattokruunussa ja kulkuväylien yläpuolella on yhteensä 118 RGBWI valaisinta, joita kutakin voidaan ohjata yksilöllisesti. Yhteensä näiden valaisinten ohjaukseen käytetään 590 ohjauskanavaa. Valaisimet on kytketty salin esitystekniseen verkkoon, jonka kautta niiden ohjaus tapahtuu.

Kerava-salin kattokruunu on aina ollut uniikki, nyt sitä voisi sanoa myös digitaalisesti vaikuttavaksi.

Halutussa työpaikassa henkilökunnan asiantuntemus ja kokemus hyödynnetään suunnittelussa. Kun henkilökunta suunnittelee esimerkiksi edellä kuvatun digitaalisesti vaikuttavan yleisvalaistuksen tai kertoo suunnittelijoille mihin mitäkin kaapelien kytkentäpisteitä tulee asentaa, hyvän lopputuloksen lisäksi kartutetaan henkilöstön osaamista. Halutussa työpaikassa käyttäjät kertovat tarpeet, ja suunnittelijat muodostavat niiden pohjalta suunnitelmat. Näin saadaan kerralla valmista, eikä käyttäjälle luovutettua tilaa tarvitse heti ryhtyä muuttamaan. Kun halutussa työpaikassa kuunnellaan siivoushenkilöstön kokemukset vanhan katsomon siivouksesta ja teknisen henkilöstön näkemykset kulkuväyliin upotettavista kaapelikouruista, parannetaan sekä työergonomiaa että yleistä turvallisuutta. Halutussa työpaikassa pyritään maksimoimaan ergonomia ja minimoimaan riskit.

Mitä tulee taloudelliseen tehokkuuteen, voi edellisen kappaleen lukea uudestaan siten, että vaihtaa ”halutun työpaikan” tilalle määritelmän ”taloudellisesti tehokas työpaikka”.

Normaalioloissa Kerava-salissa järjestetään vuosittain noin 100 yleisötilaisuutta ja pari sataa elokuvanäytöstä. Pääsylipun maksavia asiakkaita saapuu salin ovista ohjelmistosta riippuen 25–35 000. Luvuissa eivät ole mukana erilaiset yksityistilaisuudet, kuten esimerkiksi Keudan omat sidosryhmätilaisuudet ja juhlat. Näyttämöllä esiintyy toki tunnettuja ammattilaisia, mutta paikallisesti on merkittävää, että lavalle nousee vuosittain satoja alle 18-vuotiaita taiteen harrastajia.

Tehtyjen uudistuten myötä olemme luoneet mahdollisuuksia seuraaville uudistuksille. Voimme olla ylpeitä, että Kerava-sali on jatkossakin saavutettava ja paikallinen, taloudellisesti tehokas, digitaalisesti vaikuttava tapahtumasali, jonka vastuulliset, kestävät ja uniikit ylläpito- ja palvelukonseptit nauttivat valtakunnallista arvostusta.

VAU mikä sali!

​​​​​​​Jussi Kaatrasalo
palvelupäällikkö, Keudan kokous- ja tapahtumapalvelut


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta. Näistä syntyy vuosittain 10 000 tutkintoon johtavaa opintosuoritusta. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.
Esittelyssä keudalaisia: Erityisen tuen koordinaattori Marjo

Marjo Liete nauttii ihmisten parissa työskentelystä ja uusien ratkaisujen löytämisestä


Erityisen tuen koordinaattori Marjo Liete on monille tuttu keudalainen. Hän on työskennellyt Keudassa jo 16 vuoden ajan. Ensimmäiset 14 vuotta hän toimi erityispedagogiikan opettajana ja erityisopettajana sekä tutkintovastaavana Tuusulan Kirkkotien toimipisteellä. Viimeiset kaksi vuotta hän on koordinoinut erityistä tukea ja oppimisen tukea Järvenpään Sibeliuksenväylältä käsin.

”Työnkuvani muuttui, kun uusi opetus- ja koulutuspalvelujen johto näki kehittämistarpeita erityisessä tuessa ja opiskelijoiden tukipalveluissa yleensäkin. Pääsin toteuttamaan oppimisen tuen palveluita yksikkötasolta organisaatiotasolle 14 vuoden ammatillisen opettajuuden jälkeen”, Marjo kertoo.

Käytännössä Marjo huolehtii siitä, että oppimisen tuen järjestelyt toteutuvat Keudan kymmenessä toimipisteessä. Keudaattoreiden toiminta on jatkuvan kehittämisen kohteena. Lisäksi Marjo toimii useissa alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa.

”Toteutamme hanketoiminnan avulla ajantasaista kehittämistyötä opiskelijoiden oppimisen tuen laadun edistämiseksi useissa eri hankkeissa.”

Marjosta välittyy vahvasti se, että hän tekee tätä työtä suurella sydämellä. Hänestä on mahtavaa tehdä töitä ihmisten parissa ja löytää yhteisiä ajattelutapoja, joilla ratkaistaan erilaisia ongelmatilanteita.

Hänestä on myös merkityksellistä päästä edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Keudassa. Marjo on kehittänyt muun muassa Keudaattoritoiminnasta viisipäiväisen oppimisen tuen pajan yhteistyössä toimialapäälliköiden ja erityisopettajien kanssa.

”Olen utelias ja oppimishaluinen. Sama intohimo ammatillisen koulutuksen kehittämiseen on useissa kollegoissani. Se, että johto tukee ideoitamme, innostaa tietysti eteenpäin tässä työssä.”

Marjo näkeekin, että Keudassa on taitava pedagoginen johto, joka ei ole missään nimessä itsestäänselvyys.

”Meillä on avoin vaikuttamisilmapiiri, johon on kannustettu ihan ylintä johtoa myöten.”


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.
Riikka-Maria Yli-Suomu aloittaa pian kuntayhtymän johtajana

Uusi kuntayhtymän johtaja korostaa ihmisten hyvinvoinnin, digitalisaation ja vihreän siirtymän merkitystä.

Reilu kuukausi sitten yhtymävaltuusto istui Keuda-talon auditoriossa ja valitsi Riikka-Maria Yli-Suomun Keudan uudeksi kuntayhtymän johtajaksi. Haastattelussa Riikka-Maria kuvaili tuntevansa onnellisuutta ja kiitollisuutta saamastaan tuesta. Hän odotti innoissaan pääsevänsä työskentelemään Keski-Uudellamaalla.

Pian sekä Riikka-Marian että keudalaisten odotus palkitaan. Riikka-Mariasta tulee virallisesti #keudalainen maanantaina 1. marraskuuta 2021, jolloin hän aloittaa kuntayhtymän johtajana.

”Keudalaisten maine on positiivinen ja talo hyvässä taloudellisessa kunnossa. Aloitan työni Keudassa innostuneena ja uteliaana.”

Riikka-Marialla on kattava tausta koulutussektorilla työskentelystä. Tänä vuonna hänelle tulee täyteen tasan 25 vuotta siitä, kun hän aloitti uransa koulutuksen parissa.

”Muistan vuosimäärän niin tarkkaan, koska tänä vuonna juhlitaan ammattikorkeakoulujen 25-vuotisjuhlaa. Niin ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen, opiskelijakuntien liitto SAMOKin kuin monen ammattikorkeakoulun. Olin perustamassa opiskelijakuntien liitto SAMOKia.”

Ammatillisen koulutuksen puolelle Riikka-Maria siirtyi vuonna 2005. Ennen Keudaa Riikka-Maria on työskennellyt muun muassa koulutuspoliittisena sihteerinä, opintosihteerinä, koulutuksen edunvalvojana, rehtorina, liiketoimintajohtajana, työmarkkinaneuvottelijana sekä kansallisissa kehittämistehtävissä. Riikka-Maria kertoo saaneensa erilaisista työtehtävistä ennen kaikkea näkemyksellisyyttä.

”Minun on pitänyt ja olen saanut katsoa koulutus- ja työllisyyskysymyksiä eri näkökulmista. Se on antanut näkemyksellisyyttä siihen, että aina se minun tai meidän organisaatiomme näkökulma ei ole ainoa oikea totuus.”

Uudessa työssä kiteytyvät keskeiset osaamisalueet

Vuosien saatossa Riikka-Maria on tehnyt useampaankin otteeseen verkostoyhteistyötä Keudan kanssa. Näiden kokemusten pohjalta hänelle on jäänyt myönteinen kuva Keudasta.

”Kun mietin, minkälainen mielikuva minulla on Keudasta, niin mieleeni tulivat sanat varma, turvallinen, taattua laatua ja positiivinen.”

Kun Keudan kuntayhtymän johtajan paikka tuli hakuun, Riikka-Marian kiinnostus heräsi. Hän ei kuitenkaan laittanut heti hakemusta sisään. Hakuajan lyhentyessä, alkoi tehtävä pyöriä yhä enemmän Riikka-Marian mielessä.

”Päällimmäisin ajatukseni oli se, että tämä on tilaisuus, joka ei toistu. Lopulta muutamien keskustelujen ja perhekeskustelujen jälkeen totesin, että haetaan nyt ja pidetään pää kylmänä.”

Riikka-Maria toteaa, että kuntayhtymän johtajan työssä yhdistyvät häntä eniten kiinnostavat osa-alueet.

”Kuntahallinto, koulutus- ja työllisyyspolitiikka sekä henkilöstöjohtaminen – ne ovat minulle keskeiset osaamisalueet. Kuntayhtymän johtajan tehtävä on siihen luontainen.”

Riikka-Maria on luonteeltaan yhteiskunnallinen keskustelija, jolle verkostojen johtaminen on luontaista. Hän kokee, että yksi hänen tehtävistään on luoda Keudalle vankat ja vahvat yhteiskuntasuhteet – niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Lisäksi Riikka-Maria kokee äärimmäistä kiinnostusta ihmisten osallisuutta, hyvinvointia ja sivistystä kohtaan.

”Minulle on tärkeä arvo, että kaikista pidetään huolta. Tämä tahtotila on kaikissa Keudan koulutusmuodoissa; aikuisten perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja ammatillisessa koulutuksessa.”

Keskiössä digitaalisuus ja kestävä kehitys

Vuosien aikana ammatillisen koulutuksen kentälle on mahtunut monenlaisia käänteitä ja merkittäviä kehitysaskeleita. Riikka-Maria on päässyt näkemään näitä muutoksia läheltä. Tietyt teemat ovat nousseet hänelle suureen arvoon, jotka tulevat myös näkymään hänen työssään. Yksi niistä on digitalisaatio.

”Jos ajattelemme mitä tahansa koulutusalaa, niin kaikki ovat digitalisoitumassa sosiaali- ja terveysalasta lähtien. Kysymys ei ole siitä, että opettaminen ja oppiminen tapahtuisi verkossa. Kysymys on siitä, miten osaamme kouluttaa meiltä valmistuneita digitalisoituviin työtehtäviin ja muuttuvaan työelämään”, Riikka-Maria avaa.

Toinen tärkeä ja suuri asia on vihreä siirtymä sekä ilmastokysymykset. Riikka-Maria toteaa tämän olevan merkittävä asia Keudassa, joka sekä iso koulutustaho että työnantaja.  

Kestävästä kehityksestä puhuttaessa Riikka-Maria nostaa esiin myös sosiaalisen kestävyyden eli ihmisistä sekä heidän osaamisestaan, hyvinvoinnistaan, osallisuudestaan ja työllistymisestään huolehtimisen. Akuuttina ongelmana Riikka-Maria mainitsee työvoimapulan ja rakenteellisen työttömyyden eli kohtaanto-ongelman.

”Jotta tilanteeseen voidaan vaikuttaa, täytyy asiaan miettiä uusia lähestymistapoja. Kohtaanto-ongelman avain on aika usein osaaminen. Ja siitä päästään suoraan jatkuvaan oppimiseen eli työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen, jota on tarkasteltava omana haasteenaan.”

Teemoista välittyy vahvasti kehitys- ja uudistumismyönteisyys. Riikka-Maria painottaa ajattelutavan olevan keskeistä ammatillisen koulutuksen kentällä.

”Ammatillinen koulutus elää samaa tahtia työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Se edellyttää, että me uudistumme koko ajan. Meidän täytyy olla ennakoivia ja proaktiivisia. Kaikkea emme kuitenkaan osaa ennakoida. Silloin talomme on oltava riittävän ketterä, jotta pystymme reagoimaan nopeasti. ”

Keudan tulevaisuuden Riikka-Maria näkee valoisana ja positiivisena. Keuda on kasvanut viime vuosina paljon ja nopeasti. Uusi kuntayhtymän johtaja uskookin, että kasvun tietä on edelleen edessäpäin Uudenmaan alueen kasvaessa.


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.
Kolumni Keudasta: Syksyn tullen -missä sinun mielesi lepää?

Niin on yksi lämmin kesä taas vietetty elämässämme. Toivottavasti kesästä jäi paljon hyviä muistoja kaikille, koska katseemme on kääntynyt väistämättä syksyyn ja pian ehkä saamme kokea ensimmäiset pakkasetkin. Se tunne on kohta läsnä, kun aamulla autolla töihin lähtiessäsi saat skrapata tuulilasia jäästä.

Tuo edellä kuvaamani hetki on käsin kosketeltava. Sitä hetkeä tavallaan odotetaan, talvi se tulee kuitenkin. Vähän eri aikaan Suomen eri kolkkiin. Halusimme tai emme. Ja ehkä nopeammin kuin ajattelemmekaan. Talvi yllättää aina.

Nyt käsillä on kuitenkin vielä sadonkorjuun aika. Luonto antaa parastaan, vaikka kesä oli todella lämmin ja kuiva. Metsässä on viimeisiä mustikoita, on puolukoita, suppilovahveroita, rouskuja, ehkä tattejakin. Unohtamatta maukkaita keltavahveroita, kanttarelleja, jotka loistavat vihreillä sammalmättäillä kirkkaan keltaisina. Odottaen poimijaansa.

Kasvimailta, parvekepuutarhoista saa kerätä satoa. Omalla kasvimaalla, parvekepuutarhassa on ehkä saanut kesän aikana itse kasvatettua omia ruoka-aineksia, joista saa olla ylpeä ja nauttia siitä kaikesta täysin siemauksin. Säilömällä omaa kasvattamaansa ruokaa saa talven kirpeisiin pakkaspäiviin tuulahduksena mukaan kesän muistoja ja aitoja, puhtaita makuja.

Missä sinun mielesi lepää näin syksyn tullen?

Luonnossa, perheessä, ystävissä, yhteisöllisyydessä vai jossain muussa?

Luonto vaikuttaa lähes aina positiivisesti terveyteen. Luontoympäristö tarjoaa useita mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämiseen. Osaammeko aina arvostaa näitä luonnon tarjoamia mahdollisuuksia hektisen kiireen keskellä? Olemmeko me jopa liian kiinni arkisessa kiireessä ja kuljemmeko laput silmillä näkemättä sitä kaunista ja hyvää mitä meillä on ympärillämme. Olemmeko väsyneitä ja emme löydä enää voimia huomataksemme asioita ympärillämme? Luonnon näkeminen, kokeminen ja aktiivinen luonnossa tekeminen lisäävät tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointia monella tapaa.

Olemme eläneet lähiajat aivan erityistä aikaa ja mieli on voinut olla koetuksella. Tänä erityisenä, ennenkokemattomana aikana ihmisten kanssa jutellessa tulee helposti esiin kritiikit, arvostelut ja esille nostetaan paljon negatiivista. Positiivisten asioiden esittäminen voi välillä tuntua jopa ylitsepääsemättömältä. Onko vallalle päässyt negatiivisuuden kierre? Näemmekö asioita enää aina positiivisuuden valossa?

Työn sekä arjen hektisyys ja kiire heijastuvat väistämättä ihmisiin. Usein törmää siihen, että saa vastauksen kysymykseen tai pyyntöön: en pysty, en kerkiä, ei ole resurssia. Onko muodikasta sanoa, että minulla on kiire? Mutta kuka minulle tekee kiireen? Hallitsenko kiirettä itse? Voisinko itse katkaista kiireen? Miten sinä hallitset elämässäsi kiirettä? Oletko kokeillut luonnon voimaa torjuaksesi kiireen tuntua.

Minä hallitsen omaa kiirettäni luonnosta; pelloista, järvistä ja metsistä. Luonto merkitsee minulle rauhoittumisen ja voimaantumisen paikkaa. Ne kaikki metsän elementit: kivet, kalliot, puut, kannot, kasvit ja eläimet. Useat asiat vaikuttavat siihen, millaisessa ympäristössä viihdymme ja millaisesta ympäristöstä saamme hyvinvointia. Luonnon voima on pelastanut minut monelta lähivuosien aikana. Luonnossa kiire pysähtyy ja ajatukset selkiytyvät. Silloin on läsnä vain luonto ja minä. Keskityn tähän hetkeen. Kuuntelen ja katselen. Pysähdyn hetkeksi.

”Luonto vastaa ja palkitsee heti. Se ei odota tai jää kantamaan kaunaa. Mitä enemmän kuljemme luonnossa ja näemme sen kauneutta, sen helpompi (siihen) on rakastua ja kiintyä.”

-Kaarina Davis-

Toinen asia, jossa mieleni lepää on yhteisöllisyys. Yhteisöllisyyden määritelmää tarkasteltaessa sillä tarkoitetaan sitä uutta, joka syntyy sujuvasta yhdessä tekemisestä ja toimimisesta. Yhteisöllisyys koostuu vuorovaikutuksesta, yhdessä olemisesta ja tekemisestä, henkilökohtaisesti merkittävistä suhteista, luottamuksesta ja yhteenkuuluvuudesta. Yhteisöllinen elämä ovat ihmisen olemassaololle ja toiminnalle välttämättömiä prosesseja ja rakenteita. Yhteisöllisyyden kantavia teemoja ovat etenkin luottamus, osallisuus, sitoutuminen, motivaatio ja läheisyys.

Haastan teidät kaikki tulevana viikonloppuna luontoon metsäretkelle perheen, läheisten tai ystävien kanssa. Tutkikaa uteliaasti ympärillänne olevaa luontoa, maisemaa. Tallettakaa muistin sopukoihin asioita luonnosta. Voit luonnossa, puistossa tai metsässä kävellessä perheesi, läheistesi tai ystäviesi kanssa miettiä mitä luonto merkitsee sinulle, mikä on sinun luontosuhteesi? Retkellä on myös hyvä pysähtyä yhdessä, vaikka nuotion äärelle juttelemaan kiirettömästi, nauttien toisten seurasta. Nyt jos koskaan suomalainen luonto tarjoaa parastaan.

Ihania yhteisöllisiä, levollisia ja kiirettömiä syyspäiviä toivottaen!

Jenni Päivähonka, asiakkuuspäällikkö


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta. Näistä syntyy vuosittain 10 000 tutkintoon johtavaa opintosuoritusta. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.
Esittelyssä keudalaisia: Koulutusassistentti Johanna

Johanna toimii kilpailusihteerinä

vuoden 2022 SAKUstars-tiimissä


Keudassa reilu kuusi vuotta työskennellyt Johanna Heikkinen on hyvin aurinkoinen persoona. Hänestä huokuu aito innostus työtään ja uuden oppimista kohtaan.

”Keuda on tosi kiva työnantaja. Jos jossain on hyvä opetella uusi ammatti, niin ehdottomasti täällä”, Johanna toteaa. Hän viittaa vaihtuneisiin työtehtäviinsä Keudassa.

Johannan matka Keudassa alkoi ruokapalveluissa, jossa hän työskenteli ravitsemustyöntekijänä. Sen jälkeen hän toimi Keuda-talon salivastaavana kolmen vuoden ajan. Tällä hetkellä hän työskentelee koulutusassistenttina.

”Siirryin assarihommiin reilu vuosi sitten. Jo ennen koronaa rupesin miettimään, että silloinen työtehtäväni ei enää tarjonnut minulle ammatillista kehitystä, jota kuitenkin ihmisenä kaipaan. Kaipaan säännöllisesti uudistumista. Kun assaripaikka tuli hakuun, päätin hakea. Ilokseni sain paikan!”

Mitä sitten koulutusassistentin työnkuvaan oikein kuuluu? Johanna kiteyttää, että koulutusassistentit kulkevat opiskelijoiden ja henkilökunnan tukena koko opintotaipaleen ajan. Koulutusassistentin työhön kuuluu muun muassa tehdä kirjauksia ja kiinnityksiä koulutuksiin, valmistaa opiskelijatodistuksia ja matkahakemuksia sekä huolehtia esimerkiksi valmistumiseen tai mahdolliseen keskeyttämiseen liittyvistä prosesseista.

”Toimistotyö ei todellakaan ole tylsää. Tässä on paljon asiakaspalvelua, kun opiskelijat käyvät meillä ja kyselevät kaikenlaista. Parasta työssäni onkin ihmisten kohtaaminen ja uuden oppiminen. Muutoksia tulee paljon ja tässä työssä et ole koskaan valmis. Jokainen päivä on erilainen ja työkaverit ovat huikeita.”

Viime keväänä Johanna sai työnkuvaansa jälleen uutta ulottuvuutta, sillä hänet valittiin SAKUstars2022-kilpailusihteeriksi.

”Muistan, kun näin sähköpostiviestin, jossa etsittiin hakijoita tehtävään. En miettinyt hetkeäkään, ettenkö hakisi. Tämä on just mun juttu.”

Syksyn ajan Johanna on tehnyt paljon taustoitustyötä eli tutustunut SAKUstars-tapahtumaan ja sen säännöksiin. Nyt hän alkaa pikku hiljaa suunnitella tapahtumapäiviä SAKUstars-työryhmässä.

”Lisäksi varaamme majoituksia, hankimme lajivastaavia ja teemme todella paljon suunnittelutyötä. Työhöni kuuluvat myös verkkosivujen päivitys ja materiaalihankinnat.”

Tapahtumajärjestelyjen edetessä myös Johannan työnkuva tulee kehittymään. Kun ilmoittautumiset aukeavat tammikuussa, alkaa Johanna ottamaan vastaan niin ilmoittautumisia kuin ennakkotöitä.

”Tällä hetkellä työskentelen SAKUstarsin parissa yhtenä päivänä viikossa. Mutta vuoden vaihteesta eteenpäin työskentelen sen parissa varmasti puolet työajastani ja lähempänä tapahtuma-ajankohtaa sitten 100 prosenttisesti.”

SAKUstarsin parissa Johanna kokee tekevänsä erityisen tärkeää työtä. Hän kuvailee SAKUstarsilla olevan suuri merkitys opiskelijoille.

”Jos opiskelijalla on tosi rakas harrastus, niin on tärkeää, että sitä tuetaan ja kannustetaan. Se on hyvää vastapainoa opiskelulle. Tämä on tärkeä tapahtuma, jossa opiskelijat ja heidän osaamisensa pääsevät esille.”


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.