Työelämätiistai: Toimiva ekosysteemi luo yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja elinvoimaa!

Sain taannoin mahdollisuuden osallistua Keudan tarjoamille Järvenpään Yrittäjien aamukahveille. Pakon edessä olemme niin monta konkreettista kohtaamista joutuneet koronan takia peruuttamaan, että siksi tämä Teamsin tai Zoomin sijaan oikeassa kahvilassa toteutunut tapaaminen oli luksusta. Yrittäjien tapaaminen on aina inspiroivaa ja innostavaa. Nytkin kuulin eräänkin elämänmakuisen ja värikkään yrittäjätarinan. Hioin myös yhteistyökuvioita Järvenpään yrittäjyyskasvatustyöryhmään ja pääsin tutustumaan osaan Järvenpään kaupunginjohdosta. Huomasin olevani kohtuullisen uusi keudalainen, sillä vanhojen tuttujen keudalaisten lisäksi tutustuin ilokseni uusiin opetusalan ammattilaisiin. Jotenkin sitä ajatteli voimaantuneensa kaikesta tästä ihmisten kohtaamisen paljoudesta.

Verkostojen kutomista

Ajattelen, että tähän kuvaamaani aamuiseen tilaisuuteen sisältyi monta elementtiä varsinaisesta päivätyöstäni. Työni on kutoa yrittäjyyskasvatuksen verkostoja kuntiin. Kuten mainitussa tilaisuudessa, työssäni kunnissakin kohtaan eri aloja edustavia ihmisiä. Erona on vain se, että usein olen ollut ensimmäisen kokouksen koollekutsujana (joskin muutamassa kunnassa on jo olemassa varsin vireästi toimiva yrittäjyyskasvatustyöryhmä, kuten Nurmijärvellä ja Mäntsälässä). Olen huolehtinut, että kokoukseen kutsutaan opettajia eri koulutusasteilta varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, kunnan opetus- ja sivistystoimen edustusta ja yrittäjiä. Tällaisella kokoonpanolla päästään jo hyvin alkuun. Tavoitteena on ulottaa yrittäjyyskasvatustyön lonkerot lisäksi paikallisiin kehitysyhtiöihin ja kolmannen sektorin toimijoihin. Jos tällaisen kombon saa säännöllisesti kokoontumaan yhteisen teeman, yrittäjyyskasvatuksen, tiimoilta, voikin sitten onnitella itseään.

Ekosysteemin rakennusaineet

Onko tällaisen verkoston luominen sitten ensinkään mahdollista? Vaikka YES Keski-Uusimaan pestini on kestänyt vasta vuoden, voin ilokseni todeta, että alueen monessa kunnassa työ on lähtenyt hyvin liikkeelle. Esimerkiksi Keravan yrittäjyyskasvatustyöryhmässä on ollut virtaa ja voimaa toiminnan alusta saakka. Ryhmän keravalaiset yrittäjät ovat lähteneet pelottomasti rakentamaan yrittäjyyskasvatusyhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa teettämällä yrittäjille kyselyn, jossa tiedustellaan mieluista koulu-yritysyhteistyön muotoa. Yrittäjä on voinut kertoa halukkuudestaan tarjota työssäoppimispaikkaa, tulla kertomaan omasta yrittäjän polustaan, toimia nuorten neuvonantajana harjoitusyrityksissä tai tarjota kesätyöpaikkaa. Olemme päässeet jo testaamaan yritysrekisterin toimivuutta Keudassakin, kun toisen vuoden merkonomiopiskelijoille löytyi rekisterin avulla neuvonantajayrittäjiä opiskelijoiden NY-yrityksiin.

Seuraavassa kokouksessa esityslistalla on Keravan yrittäjyyskasvatusvuosikellon käsittely. Vuosikelloon on tarkoitus koota kaikki oppilaitoksissa ja kouluissa vuotuisesti toteutettavat yrittäjyyskasvatustapahtumat. Vuosikelloa lukemalla voimme tulevina vuosina ennakoida tapahtumia ja viestiä yrittäjille esimerkiksi tulevista työssäoppimisjaksoista ja vaikkapa Keudan NY-ohjelmien aikatauluista. Ryhmämme on Keravalla vielä nuori, mutta jokaisen kokouksen jälkeen ajattelen, että saatiinpahan taas monta asiaa eteenpäin. Tiedättekö sen tunteen, kun joskus ajattelee muiden ymmärtävän puolesta sanasta? Sellaista se Keravalla on! Jokainen tuo oman osaamisensa keskusteluun mukaan, yhdessä kehitellään ja ideoidaan ja sitten toimitaan. Tällaiselle toimintaa voi kuvata verkostomaiseksi ja yhteisölliseksi. Tällaisessa ryhmässä kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Silloin haluaa myös sitoutua ryhmän toimintaan. Syntyy myös ymmärrystä ja myötätuntoa muiden tekemistä kohtaan. Strategioissa puhutaan hienosti ekosysteemien rakentamisesta. Tämä YESin rakentama yhteistyö on sitä ihan käytännössä. Tavataan ihmisiä, keskustellaan tavoitteista ja löydetään yhteisiä päämääriä, mietitään ratkaisuja ja etsitään toteutustapoja.

 

Yhteisöllisyydessä on voimaa

Miksi yhteisöllisyys on tavoiteltavaa? Olen toiminut opettajan 1990-luvulta saakka, ensimmäiset 10 vuotta ammatillisella toisella asteella ja sittemmin perusopetuksen parissa aina viime vuoteen saakka. Olen varma siitä, että meidän opettajien eri verkostoissa tekemämme työ välittyy lapsille ja nuorille. Jos pystymme tekemään yhteistyötä toistemme kanssa ja virittämään yhteistyötä vieläpä oppilaitoksien ulkopuolelle työelämään ja yrityksiin, saavat lapset ja nuoret siitä oivallisen verkostomaisen työnteon mallin. Yhteen hiileen puhaltaminen välittyy luottamuksena, jonka varaan tulevaisuutemme toivot arkeaan rakentavat. Yhteisöllisyys on kuin liima, joka voi liittää nuoren myös omaan kuntaan. Sellaiseen kuntaan on kiva palata, vaikka oppinsa olisi jostain muualta hakenutkin. Kuntien elinvoimaisuus rakentuu ekosysteemeissä. Ne pystyvät rakentamaan kestävää pito- ja vetovoimaa kuntiin.

Vinkkaan vielä YESin materiaaleista, joista saat tarkemman kuvauksen tiimien rakentamiseen ja kuntatyöhön. Tiimioppaan sisältöä olen ollut mukana rakentamassa.

Uusi opas: Näin rakennat kuntaan toimivan yrittäjyyskasvatuksen tiimin – YES ry (yesverkosto.fi)

YES-kuntakäsikirja – YES ry (yesverkosto.fi)

 

Teksti: Leena Rättyä

leena.rattya (at) keuda.fi

Kuva: YES ry


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.

Kolumni Keudasta: VAU mikä Kerava-sali

Kerava-sali valmistui vuonna 1999 Keravan kaupungin ja Keudan välisen sopimuksen mukaisesti palvelemaan niin koulutusta kuin alueen kulttuurielämää. Kahden vuosikymmenen aikana salin katsomossa on erilaisissa tilaisuuksissa viettänyt vuosittain aikaansa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tapahtumat ja koulutus ovat usein löytäneet toisensa, ja synergian kautta luoneet asiakkailleen uniikkeja palvelukokemuksia. Menneenä kesänä, varsin haastavalla aikataululla Kerava-salissa tehtiin katsomoremontti. Torstain turinoina pohdin, ”miten meni niin kuin omasta mielestä”, eli tehtiinkö strategian mukaisesti, asiakaslupaustemme toteutumista edistäen.

Uudistumme. Kerava-salin remontissa oli kyse ennenkaikkea asiakaslähtöisestä uudistamisesta. Kerava-sali valmistui aikanaan kamarimusiikkisaliksi. Sellaisella salilla ei Keravalla ole kysyntää, eivätkä kyseisen genren tilaisuudet tarjoa Keudan opiskelijoille monialaista oppimisympäristöä osaamisen hankkimiseen. Sen sijaan tilaisuuksia järjestävät asiakkaamme ja kumppanimme tarvitsevat tilaa ja palvelua erityyppisille teatteriesityksille, sähköiselle musiikille sekä elokuvanäytöksillä. Niinpä ketteränä kumppanina olemme jo aiemmin ryhtyneet priorisoimaan näiden tilaisuustyyppien tarpeita, ja näiden tilaisuuksien tarpeiden mukaisesti myös kesällä tehdyt uudistukset suunniteltiin.

Edellä mainitut tilaisuudet tarjoavat uniikkeja osaamisen hankkimismahdollisuuksia opiskelijoillemme edistäen asiakaslupaustamme innostavasta opiskelupaikasta.

Remontin yhteydessä katsomoon lisättiin AV-koulutukselle valmiita kamerakaapelointeja ja usein käytetyistä kamerapositioista penkit ovat yksittäin irrotettavissa kameroiden tieltä.

Lisäksi salin vanhaan tarkkaamoon saatiin tehtyä tila ohjaamolle, jotta enää ei tarvitse tehdä väliaikaisia ratkaisuja takatilojen käytäville. Ensimmäistä kertaa uudet ratkaisut ovat käytössä Keudan Parempi aamu -tilaisuudessa 27. lokakuuta. Joidenkin näyttämömekaniikkaan tehtyjen muutosten myötä myös tapahtumatekniikan osalta sali tarjoaa entistäkin paremmat olosuhteet alan koulutukselle. Tapahtumateollisuus on 2,35 miljardin euron arvoinen valtakunnallinen toimiala, joka normaaliin palattaessa tulee palaamaan myös ”normaaliin” kasvavan toimialan osaajapulaan. Tämän vuoksi Kerava-salissa, tapahtumateollisuuden ja koulutuksen risteyksessä, aktiivisesti edistämme alan koulutuksen kehittämistä.

Koska välitämme, uuden lattiapinnan päälle on asennettu aiempaa ergonomisemmat istuimet. Uusi induktiosilmukka kattaa koko katsomon alkuperäistä huomattavasti paremmin, ja uudet porrasaskelmiin sijoitetut valaisimet edistävät esteettömyyttä. Pyörätuolipaikat sijaitsevat edelleen oletuksena viimeisen penkkirivin takana, mutta tarvittaessa eturivistä voidaan siirtää penkkejä niiden positioon sijoittaen pyörätuolit eturiviin. Kerava-sali on entistäkin saavutettavampi.

Esimerkkinä vastuullisuudesta mainittakoon, että uudet valaisimet ovat LED-valaisimia, salista poistettiin toistasataa vanhaa (elinkaarensa päässä ollutta) halogen valaisinta. Kattokruunussa ja kulkuväylien yläpuolella on yhteensä 118 RGBWI valaisinta, joita kutakin voidaan ohjata yksilöllisesti. Yhteensä näiden valaisinten ohjaukseen käytetään 590 ohjauskanavaa. Valaisimet on kytketty salin esitystekniseen verkkoon, jonka kautta niiden ohjaus tapahtuu.

Kerava-salin kattokruunu on aina ollut uniikki, nyt sitä voisi sanoa myös digitaalisesti vaikuttavaksi.

Halutussa työpaikassa henkilökunnan asiantuntemus ja kokemus hyödynnetään suunnittelussa. Kun henkilökunta suunnittelee esimerkiksi edellä kuvatun digitaalisesti vaikuttavan yleisvalaistuksen tai kertoo suunnittelijoille mihin mitäkin kaapelien kytkentäpisteitä tulee asentaa, hyvän lopputuloksen lisäksi kartutetaan henkilöstön osaamista. Halutussa työpaikassa käyttäjät kertovat tarpeet, ja suunnittelijat muodostavat niiden pohjalta suunnitelmat. Näin saadaan kerralla valmista, eikä käyttäjälle luovutettua tilaa tarvitse heti ryhtyä muuttamaan. Kun halutussa työpaikassa kuunnellaan siivoushenkilöstön kokemukset vanhan katsomon siivouksesta ja teknisen henkilöstön näkemykset kulkuväyliin upotettavista kaapelikouruista, parannetaan sekä työergonomiaa että yleistä turvallisuutta. Halutussa työpaikassa pyritään maksimoimaan ergonomia ja minimoimaan riskit.

Mitä tulee taloudelliseen tehokkuuteen, voi edellisen kappaleen lukea uudestaan siten, että vaihtaa ”halutun työpaikan” tilalle määritelmän ”taloudellisesti tehokas työpaikka”.

Normaalioloissa Kerava-salissa järjestetään vuosittain noin 100 yleisötilaisuutta ja pari sataa elokuvanäytöstä. Pääsylipun maksavia asiakkaita saapuu salin ovista ohjelmistosta riippuen 25–35 000. Luvuissa eivät ole mukana erilaiset yksityistilaisuudet, kuten esimerkiksi Keudan omat sidosryhmätilaisuudet ja juhlat. Näyttämöllä esiintyy toki tunnettuja ammattilaisia, mutta paikallisesti on merkittävää, että lavalle nousee vuosittain satoja alle 18-vuotiaita taiteen harrastajia.

Tehtyjen uudistuten myötä olemme luoneet mahdollisuuksia seuraaville uudistuksille. Voimme olla ylpeitä, että Kerava-sali on jatkossakin saavutettava ja paikallinen, taloudellisesti tehokas, digitaalisesti vaikuttava tapahtumasali, jonka vastuulliset, kestävät ja uniikit ylläpito- ja palvelukonseptit nauttivat valtakunnallista arvostusta.

VAU mikä sali!

​​​​​​​Jussi Kaatrasalo
palvelupäällikkö, Keudan kokous- ja tapahtumapalvelut


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta. Näistä syntyy vuosittain 10 000 tutkintoon johtavaa opintosuoritusta. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.
Työelämätorstai: Parempi Aamu- tapahtuma toteutetaan yhdessä eri alojen opiskelijoiden kanssa

27.10.2021 järjestettävän tapahtuman tarkoituksena on tarjota mahdollisuus päästä kuulemaan uniikkia yritystarinaa, poimimaan ideoita ja vinkkejä esityksestä omaan elämään sekä nauttimaan opiskelijan upeasta lauluesityksestä.

Keudan Parempi Aamu- tapahtumassa palkitaan myös ansioituneita työpaikkaohjaajia, opiskelijoita sekä opettajia.

Tapahtuman pääesiintyjänä on tänä vuonna Moneks-Siivous Oy:n toimitusjohtaja Kai Fagerlund. Hän kertoo kuulijoille oman mielenkiintoisen henkilö- ja uratarinansa. Pääsemme myös kuulemaan, miten hän toteutti omistajavaihdoksen ja mikä motivoi häntä eteenpäin työnteossa. Fagerlund on myös voittanut Selviytyjät Suomi- kilpailun vuonna 2019.

Tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen on otettu mukaan iso joukko opiskelijoita ja opettajia. Opiskelijoita on mukana muun muassa floristiikan, liiketoiminnan, logistiikan, sisustuksen, rakennus- ja media-alalta.

Lue lisää tapahtumasta

Ilmoittaudu tapahtumaan tästä

 


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.

Riikka-Maria Yli-Suomu aloittaa pian kuntayhtymän johtajana

Uusi kuntayhtymän johtaja korostaa ihmisten hyvinvoinnin, digitalisaation ja vihreän siirtymän merkitystä.

Reilu kuukausi sitten yhtymävaltuusto istui Keuda-talon auditoriossa ja valitsi Riikka-Maria Yli-Suomun Keudan uudeksi kuntayhtymän johtajaksi. Haastattelussa Riikka-Maria kuvaili tuntevansa onnellisuutta ja kiitollisuutta saamastaan tuesta. Hän odotti innoissaan pääsevänsä työskentelemään Keski-Uudellamaalla.

Pian sekä Riikka-Marian että keudalaisten odotus palkitaan. Riikka-Mariasta tulee virallisesti #keudalainen maanantaina 1. marraskuuta 2021, jolloin hän aloittaa kuntayhtymän johtajana.

”Keudalaisten maine on positiivinen ja talo hyvässä taloudellisessa kunnossa. Aloitan työni Keudassa innostuneena ja uteliaana.”

Riikka-Marialla on kattava tausta koulutussektorilla työskentelystä. Tänä vuonna hänelle tulee täyteen tasan 25 vuotta siitä, kun hän aloitti uransa koulutuksen parissa.

”Muistan vuosimäärän niin tarkkaan, koska tänä vuonna juhlitaan ammattikorkeakoulujen 25-vuotisjuhlaa. Niin ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen, opiskelijakuntien liitto SAMOKin kuin monen ammattikorkeakoulun. Olin perustamassa opiskelijakuntien liitto SAMOKia.”

Ammatillisen koulutuksen puolelle Riikka-Maria siirtyi vuonna 2005. Ennen Keudaa Riikka-Maria on työskennellyt muun muassa koulutuspoliittisena sihteerinä, opintosihteerinä, koulutuksen edunvalvojana, rehtorina, liiketoimintajohtajana, työmarkkinaneuvottelijana sekä kansallisissa kehittämistehtävissä. Riikka-Maria kertoo saaneensa erilaisista työtehtävistä ennen kaikkea näkemyksellisyyttä.

”Minun on pitänyt ja olen saanut katsoa koulutus- ja työllisyyskysymyksiä eri näkökulmista. Se on antanut näkemyksellisyyttä siihen, että aina se minun tai meidän organisaatiomme näkökulma ei ole ainoa oikea totuus.”

Uudessa työssä kiteytyvät keskeiset osaamisalueet

Vuosien saatossa Riikka-Maria on tehnyt useampaankin otteeseen verkostoyhteistyötä Keudan kanssa. Näiden kokemusten pohjalta hänelle on jäänyt myönteinen kuva Keudasta.

”Kun mietin, minkälainen mielikuva minulla on Keudasta, niin mieleeni tulivat sanat varma, turvallinen, taattua laatua ja positiivinen.”

Kun Keudan kuntayhtymän johtajan paikka tuli hakuun, Riikka-Marian kiinnostus heräsi. Hän ei kuitenkaan laittanut heti hakemusta sisään. Hakuajan lyhentyessä, alkoi tehtävä pyöriä yhä enemmän Riikka-Marian mielessä.

”Päällimmäisin ajatukseni oli se, että tämä on tilaisuus, joka ei toistu. Lopulta muutamien keskustelujen ja perhekeskustelujen jälkeen totesin, että haetaan nyt ja pidetään pää kylmänä.”

Riikka-Maria toteaa, että kuntayhtymän johtajan työssä yhdistyvät häntä eniten kiinnostavat osa-alueet.

”Kuntahallinto, koulutus- ja työllisyyspolitiikka sekä henkilöstöjohtaminen – ne ovat minulle keskeiset osaamisalueet. Kuntayhtymän johtajan tehtävä on siihen luontainen.”

Riikka-Maria on luonteeltaan yhteiskunnallinen keskustelija, jolle verkostojen johtaminen on luontaista. Hän kokee, että yksi hänen tehtävistään on luoda Keudalle vankat ja vahvat yhteiskuntasuhteet – niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Lisäksi Riikka-Maria kokee äärimmäistä kiinnostusta ihmisten osallisuutta, hyvinvointia ja sivistystä kohtaan.

”Minulle on tärkeä arvo, että kaikista pidetään huolta. Tämä tahtotila on kaikissa Keudan koulutusmuodoissa; aikuisten perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja ammatillisessa koulutuksessa.”

Keskiössä digitaalisuus ja kestävä kehitys

Vuosien aikana ammatillisen koulutuksen kentälle on mahtunut monenlaisia käänteitä ja merkittäviä kehitysaskeleita. Riikka-Maria on päässyt näkemään näitä muutoksia läheltä. Tietyt teemat ovat nousseet hänelle suureen arvoon, jotka tulevat myös näkymään hänen työssään. Yksi niistä on digitalisaatio.

”Jos ajattelemme mitä tahansa koulutusalaa, niin kaikki ovat digitalisoitumassa sosiaali- ja terveysalasta lähtien. Kysymys ei ole siitä, että opettaminen ja oppiminen tapahtuisi verkossa. Kysymys on siitä, miten osaamme kouluttaa meiltä valmistuneita digitalisoituviin työtehtäviin ja muuttuvaan työelämään”, Riikka-Maria avaa.

Toinen tärkeä ja suuri asia on vihreä siirtymä sekä ilmastokysymykset. Riikka-Maria toteaa tämän olevan merkittävä asia Keudassa, joka sekä iso koulutustaho että työnantaja.  

Kestävästä kehityksestä puhuttaessa Riikka-Maria nostaa esiin myös sosiaalisen kestävyyden eli ihmisistä sekä heidän osaamisestaan, hyvinvoinnistaan, osallisuudestaan ja työllistymisestään huolehtimisen. Akuuttina ongelmana Riikka-Maria mainitsee työvoimapulan ja rakenteellisen työttömyyden eli kohtaanto-ongelman.

”Jotta tilanteeseen voidaan vaikuttaa, täytyy asiaan miettiä uusia lähestymistapoja. Kohtaanto-ongelman avain on aika usein osaaminen. Ja siitä päästään suoraan jatkuvaan oppimiseen eli työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen, jota on tarkasteltava omana haasteenaan.”

Teemoista välittyy vahvasti kehitys- ja uudistumismyönteisyys. Riikka-Maria painottaa ajattelutavan olevan keskeistä ammatillisen koulutuksen kentällä.

”Ammatillinen koulutus elää samaa tahtia työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Se edellyttää, että me uudistumme koko ajan. Meidän täytyy olla ennakoivia ja proaktiivisia. Kaikkea emme kuitenkaan osaa ennakoida. Silloin talomme on oltava riittävän ketterä, jotta pystymme reagoimaan nopeasti. ”

Keudan tulevaisuuden Riikka-Maria näkee valoisana ja positiivisena. Keuda on kasvanut viime vuosina paljon ja nopeasti. Uusi kuntayhtymän johtaja uskookin, että kasvun tietä on edelleen edessäpäin Uudenmaan alueen kasvaessa.


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.
Työelämätiistai: Keuken toimitusjohtaja uskoo verkostojen vahvuuteen: ”Yhteistyössä olemme aidosti asiakkaan asialla”

Toimitusjohtaja Elina Pekkarisen mukaan moni yritys on kasvun kynnyksellä ja osaavan työvoiman saatavuus korostuu. Keuke haluaa olla yritysten tärkein kehittämiskumppani, joka tarjoaa täsmäapua asiantuntemuksen ja hyvän verkoston avulla.

Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy Keuke tarjoaa yritysneuvontaa ja kehittämispalveluita yrityksen koko elinkaarelle omistajakuntien (Järvenpää, Karkkila, Kerava, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula ja Sipoo) toimeksiannosta. Lisäksi se luo edellytyksiä uudelle elinkeinotoiminnalle ja olemassa olevien yritysten kehittymiselle.

”Tyypillisesti yritykset lähestyvät meitä liiketoiminnan tai strategian kirkastamiseen, talous- ja rahoitusasioihin tai myynnin ja markkinoinnin aktivoimiseen liittyen”, Elina Pekkarinen kertoo.

Toimitusjohtaja Elina Pekkarinen vastaa Keuken operatiivisesta toiminnasta eli palveluiden toimivuudesta. Yksi mieluisa työtehtävä on toimia Kasvu Open Keski-Uudenmaan Kasvupolun tuomariston puheenjohtajana.

” Innostun siitä, että voimme yhdessä edistää alueen yritysten kasvua”, Pekkarinen toteaa.

Asiakaslupaus lunastetaan käytännön työssä joka päivä

Keuke pyrkii olemaan yritysten tärkein kehittämiskumppani ja yhteistyö monen asiakkaan kanssa onkin jatkunut jo vuosia. Erilaisia yhteistyömuotoja yritysten kanssa ovat edellä mainittujen lisäksi investointien suunnittelu sekä tuki yhteistyökumppaneiden löytämisessä, kansainvälistymisessä ja omistajanvaihdoksissa.

” Lunastamme asiakaslupausta käytännön työssä joka päivä”, Elina Pekkarinen toteaa.

Pekkarisen mukaan Keuke on paikallinen ja helposti lähestyttävä yrityskehitysorganisaatio, joka reagoi joustavasti ja nopeasti asiakkaiden tarpeisiin. Toiminta perustuu ammattitaitoisen ja asiantuntevan tiimin varaan.

”Saamme kiitosta asiakkailta erityisesti asiakaspalvelusta”, Pekkarinen kertoo.

Osaavan työvoiman saatavuus korostuu yrityksissä

Hyvän verkoston avulla Keuke voi tarjota yrityksille täsmäapua. Verkostoon kuuluvat muun muassa TE-palvelut, Uudenmaan ELY-keskus, Business Finland ja Finnvera. Keskeisiä kumppaneita ovat myös Suomen Yrittäjien alue- ja paikallisjärjestöt, kuntien elinkeinotoimet sekä oppilaitokset, muun muassa Keuda. Keski-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä Keuda on Keukelle osaamisen kehittämisen alueella yksi keskeisimmistä kumppaneista.

”Yhteistyö Keudan kanssa on pitkäjänteistä ja hyvää, siitä kiitos”, Elina Pekkarinen toteaa.

Juuri nyt yrityksissä korostuu osaavan työvoiman saatavuus. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja koronapandemia ovat muuttaneet ihmisten ja yritysten arkea. Myös digitaalisuus muuttaa toimintatapoja.

”Tällä hetkellä monet yritykset ovat kasvun kynnyksellä. Akuutin koronatilanteen jälkeen talouden luvut näyttävät hyvältä. Kasvun seurauksena osaavan työvoiman saatavuus on iso juttu”, Pekkarinen mainitsee.

Yhteistyössä asiakkaan asialla

Alueen elinvoima edistyy Pekkarisen mukaan parhaiten siten, että jokainen yhteistyöverkostossa tietää oman roolinsa ja sen, mitä muut tekevät. Näin he osaavat tarjota koko verkoston ratkaisut yritysten hyödyksi. Tässä fokusointi on tärkeää.

”Keukessa jokaisen yrityskehittäjän ja Keudassa jokaisen opettajan on tärkeä tietää, minkälaisia palveluja ja ratkaisuja on tarjolla ja osata tarjota niistä parhaat mahdolliset yrityksille. Yhteistyössä olemme aidosti asiakkaan asialla. Sitä arvostan”, Pekkarinen mainitsee.

Elina Pekkarinen odottaa innokkaasti yhteistyötä Keudan uuden kuntayhtymän johtajan Riikka-Maria Yli-Suomun kanssa. Yli-Suomu aloittaa tehtävässään 1.11.

”Keudan kuntayhtymän johtaja on avainpaikalla siinä, että alueen yrityksiin saadaan osaavaa työvoimaa”, Pekkarinen toteaa.

Teksti: Anne Öhman
anne.ohman (at) keuda.fi
Kuva: Mainossatama Oy


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.

Työelämätiistai: Autismiosaajakoulutus toi Etevaan uutta osaamista – ”Työ sujuu nyt uudella työotteella”

Kuvassa vasemmalta ohjaajat Heidi Järvinen ja Jenni Kuusajoki-Rahunen sekä palvelupäällikkö Pirjo Mikkola.

Etevassa ollaan tyytyväisiä oppisopimuskoulutuksena toteutettuun Autismiosaaja-koulutukseen: uusi osaaminen lisää turvallisuutta ja laatua työpaikalla.

 

Eteva kuntayhtymä tarjoaa palveluita kehitysvammaisille asiakkaille.

”Asiakkaillamme on isommassa määrin autismin eri kirjoa, joten olemme Etevassa tunnistaneet tarpeen lisätä työntekijöiden autismiosaamista”, Askolan asumispalveluiden ja päiväaikaisen toiminnan palvelupäällikkö Pirjo Mikkola kertoo.

Etevassa toteutettiin Autismiosaaja-koulutus alkuvuodesta 2021 niin sanottuna laajennettuna oppisopimuskoulutuksena. Siinä Keski-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä Keuda toimi koulutuksen järjestäjänä ja Suomen Diakoniaopisto koulutuksen toteuttajana. Koulutus kesti noin puoli vuotta. Ryhmässä oli noin kolmekymmentä opiskelijaa.

Autismiosaaminen lisää turvallisuutta ja laatua työpaikalla

Pirjo Mikkolan mukaan Askolan työntekijät ovat valtaosin lähihoitajan koulutuksen saaneita. Autismiosaaja-koulutus on tervetullut lisä osaamisen kehittämiseen.

”Perehdytämme työntekijät kehitysvammaisuuteen, autismin kirjon erityispiirteisiin ja asiakaskunnan haastavien tilanteiden kohtaamiseen. Mitä paremmin koulutettuja he ovat, sitä turvallisempaa heillä ja asukkailla on”, Mikkola kertoo.

Uusi osaaminen näkyy käytännössä ammattitaidon kasvamisena ja parempana ymmärryksenä erikoisesti käyttäytyviin asiakkaisiin.

”Ammatillisuus ja uusi osaaminen näkyvät arjen työssä. Työ on laadukkaampaa”, Mikkola kertoo.

Yhteistyö Autismiosaaja-koulutuksen eri toimijoiden, Keudan ja Suomen Diakoniaopiston kanssa on sujunut Mikkolan mukaan erinomaisesti.  Uusi koulutusryhmä on käynnistymässä syksyllä.

”Terveiset uusille opiskelijoille. Oppisopimuskoulutus on joustava tapa oppia uutta”, Mikkola toteaa.

Koulutus antoi lisää itsevarmuutta – työnteko sujuu nyt uudella työotteella

Askolassa ohjaajana työskentelevän Jenni Kuusajoki-Rahusen mukaan Autismiosaaja-koulutus sujui hienosti. Opintoihin sisältyi verkkoluentoja ja itsenäistä opiskelua. Lopuksi annettiin näyttö osaamista.

”Kävimme ryhmän muiden opiskelijoiden kanssa hyviä keskusteluja. Myös kouluttajamme oli mahtava; hän toi asiaa esille mielenkiintoisten esimerkkien kera”, Kuusajoki-Rahunen kertoo.

Parasta opiskelussa Kuusajoki-Rahusen mukaan oli itsensä kehittäminen ja ammatillisen osaamisen lisääminen.

”Sain koulutuksesta lisää itsevarmuutta. Osaan tehdä paremmin asiakkaiden käyttäytymiseen liittyviä pieniä havaintoja. Tuon niitä esille myös työtovereille”, Kuusajoki-Rahunen toteaa.

Kuusajoki-Rahunen kertoo tekevänsä samaa työtä kuin ennen koulutusta, mutta eri työotteella. Opintojen täydentäminen on jo mielessä.

”Autismiosaaja-koulutus on osa Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalveluiden erikoisammattitutkintoa. Ajatuksenani on suorittaa koko tutkinto”, Kuusajoki-Rahunen kertoo.

Työpaikkaohjaaminen on vastuullista ja antoisaa toimintaa

Askolassa ohjaajana työskentelevä Heidi Järvinen on ohjannut useita opiskelijoita kymmenen vuoden aikana. Järvinen toimi myös Jenni Kuusajoki-Rahusen työpaikkaohjaajana Autismiosaaja-koulutuksessa.

”Työpaikkaohjaajana toimiminen on vastuullista ja antoisaa toimintaa”, Järvinen kertoo.

Järvisen mukaan koulutus sujui nopeasti työn ohella. Opiskelijana Kuusajoki-Rahunen oli itsenäinen, joka toi asioita tarvittaessa keskusteluun.

”Jennin ohjaaminen oli helppoa. Haasteelliseksi koimme ainoastaan kolmivuorotyön työvuorojen yhteen sovittamisen”, Järvinen hymyilee.

Järvisen mukaan alan koulutusta ei ole koskaan liikaa.

”Autismiosaaja-koulutus on hyvin tervetullut”, Järvinen toteaa.

Ammatillinen koulutus on joustavaa

Keudassa Autismiosaaja-koulutusta oli suunnittelemassa asiakkuuspäällikkö Sirpa Tuomisto.

”Nykyinen ammatillinen koulutus mahdollistaa tutkinnon osien suorittamisen, mikä helpottaa työnantajan ja työntekijänkin osallistumista koulutukseen. Kuuntelimme Autismiosaaja-toteutuksen suunnittelussa Etelä-Suomen alueella useaa työnantajaa, muun muassa Etevaa. Päädyimme verkkototeutukseen, joka mahdollistaa toteutukseen osallistumisen sijainnista riippumatta”, Tuomisto kertoo.

Lue lisää koulutuksesta: Autismin kirjon henkilöiden osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen (40 osp) – Keuda

 

Teksti: Anne Öhman

anne.ohman (at) keuda.fi

Kuva: Eveliina Heikkilä


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.

Työelämätiistai: Tuoko Teollisuus 5.0 helpotusta osaajapulaan teknologia-aloilla?

Teollisuuden ja teknologian merkitys ympäröivään maailmaamme on kiistaton. Alalle ennustetaan kuitenkin valtavaa osaajapulaa, joten työvoiman saatavuuden eteen on tehtävä töitä yhteistyössä. Lisäksi jatkuvan oppimisen ideologia on otettava vakavasti

Teollisuuden ja teknologian merkitys ympäröivään maailmaamme on kiistaton, niin hyvässä kuin pahassa. Teollisuus 3.0 toi mukanaan tietokoneistumisen ja automaation. Teollisuus 4.0 toi mukanaan verkottuneen maailman ja digitalisaation. Teollisuus 5.0 tuo personoidut ratkaisut ja haastaa ihmiset saumattomaan yhteistyöhön digityökalujen ja koneiden kanssa. Joka vaiheessa teollisuus on yhtenä isoimmista sektoreista mahdollistanut vaurautta, jolla edistää yleistä hyvinvointia. Nyt se pakottaa meidät ymmärtämään planeettamme rajojen riittävyyttä. Teollisuus ja uudet teknologiat tarjoavat omasta tulokulmastaan ratkaisuja myös hyvän huomisen rakentamiseen.  Teollisuudella on vahvan roolinsa takia vastuuta digitaalisen ja vihreän siirtymän onnistumisessa. Sitä varten on laadittu Euroopan komission Teollisuus 5.0. Kyseessä on lähestymistapa, jossa tehokkuuden ja tuottavuuden rinnalla huomioidaan työtä tekevä ihminen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen rajallisten resurssien maailmassa.

Osaava työvoima on yksi näistä rajallisista resursseista, jonka saatavuuden eteen on tehtävä töitä yhteistyössä laajalla rintamalla. Viimeisimpiä nostoja tästä teemasta on mm. Teknologiateollisuuden Osaamispulssi 2021. Teknologiateollisuus ennustaa osaajapulan seuraavan kymmenen vuoden aikana olevan sitä kokoluokkaa, että siihen tarvitaan koulutusjärjestelmästä ulos tulevien lisäksi myös muita ratkaisuja, työperäinen maahanmuutto yhtenä vaihtoehtona.  Vaikutusta voisi olla myös alan pitovoiman lisäämisessä naisten keskuudessa, jotta naisia ei Accenturen Women in tech-yhteistyössä tekemän tuoreen raportin mukaisesti siirry muille aloille. Tekniikan alan osaajia tarvitaan myös kuntasektorilla niin teknisessä toimessa kuin tekniikan alan opetustehtäviin. Kunta-alalla osaajapulaa pahentaa, että siellä on tekniikan osaajien lisäksi pulaa hoitoalan, sosiaalityön ja varhaiskasvatuksen osaajista, ja tilanteen ennakoidaan jatkuvan heikkona pitkään.

Teollisuus 5.0 ei korvaa tai toimi jatkona tutulle lähestymistavalle Teollisuus 4.0, vaan täydentää sitä. Se peräänkuuluttaa kestävyyttä, ihmiskeskeisyyttä ja resilienssin vahvistamista aiemman teollisen toiminnan uudistamisessa tulevaisuuden kestäväksi. Tämä tarkoittaa monien tuttujen teemojen jatkamista tai skaalaamista, eli kiertotalouden vahvistumista edelleen, lisää resurssi- ja energiatehokkaita tuotantoteknologioita- ja polkuja, tiedon hyödyntämistä monin eri tavoin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia valintoja. Tätä kautta Teollisuus 5.0 tuo mukanaan uusia vaateita työssä tarvittaville tiedoille ja taidoille, mikä on omiaan kärjistämään työmarkkinoilla olevaa kohtaanto-ongelmaa.

Onnistuneilla ja kohdennetuilla osaamispalveluilla voidaan etsiä työvoiman saatavuuteen ratkaisuja, ja siten auttaa pitämään mm. teollisuuden aloja kilpailukykyisenä ja houkuttelemaan parhaita kykyjä. Se on myös yksi Teollisuus 5.0 taustavaikuttimista. EU-tasolla Euroopan teollisuudesta tavoitellaan maailmanlaajuisesta kilpailujohtajaa, jonka kilpailukykyä vahvistetaan- tutkimukseen ja innovointiin panostamalla. Myös työntekijöiden uudelleen- ja jatkokoulutus Euroopan laajuisesti, erityisesti digitaalisissa taidoissa, on keskeinen osa Teollisuus 5.0- ajattelua. Yhdessä uudelleen koulutuksen, työntekijälähtöisen ajattelun ja ihmiskeskeisemmän teknologian myötä Teollisuus 5.0 voi olla yksi mahdollisuus uusien osaajien houkuttelemisessa alalle.

Jotta tulevaisuuden osaamisvajeeseen, työvoimatarpeisiin ja Teollisuus 5.0 -tavoitteisiin voidaan vastata, on jatkuvan oppimisen ideologia otettava vakavasti. Ideoita voi hakea myös Euroopan Parlamentin suuntaviivoista, joita on laadittu sukupuolten tasa-arvon edistämiseen luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) alojen koulutuksessa ja uralla. Oppilaitosmaailman on yhdessä työelämän ja työllisyyden parissa toimivien kanssa pohdittava, miten taklaamme osaamishaasteet ja saamme työn ja tekijät löytämään toisensa, ja lopulta pysymään alalla osaamistaan tarvittaessa uudistaen. Hyvä alku oppilaitoksissa, kuten Keudassa, voisi olla vaikka tekniikan alan opettajapulaan tarttuminen. Ja aina voi aloittaa itsestä, omasta organisaatiosta ja varmistaa Teollisuus 5.0-kyvykkyys vaikka työssäoppien.

 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Vihreäreunuksinen ympyrä, jossa lukee Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voittaja 2020 Keuda. Oikealla ylhäällä kolme tähteä.


Turvallisuuden ja riskienhallinnan asiantuntija on nähnyt alan monet kehitysaskeleet

Kun meitä ympäröivä maailma muuttuu, on ammattialojen reagoitava ja muututtava mukana. Tämä näkyy hyvin konkreettisesti turvallisuusalalla, jonka merkitys on korostunut paljon viime vuosikymmenien aikana. Tämän on nähnyt hyvin läheltä turvallisuus-, riskienhallinta- ja laatuasiantuntija Kari Helislahti, jolla on monipuolinen kokemustausta alan työtehtävistä.

”Turvallisuuden merkitys ja sisältö on muuttunut todella paljon sinä aikana, kun olen työskennellyt turvallisuusalalla. Kun aloitin, olivat keskeisinä osa-alueina paloturvallisuus ja työturvallisuus”, Helislahti avaa.

Suuren teollisuusyrityksen paloasemalla lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Helislahti on nähnyt jo pienenä poikana vakavien riskien toteutumista. Hänen isänsä toimi teollisuusyrityksessä apulaispalopäällikkönä ja operatiivisena tilannejohtajana.

Myös Helislahti itse oli mukana teollisuuspalokunnan toiminnassa koulu- ja opiskeluaikoinaan. Logistiikkainsinööriksi valmistunut Helislahti on suorittanut useita turvallisuusalan tutkintoja ja opiskellut lisäksi muun muassa johtamista, työpsykologiaa, viestintää ja aikuiskasvatusta.

”Ei ihme, että olen taustani takia päätynyt pelastusalan tehtäviin ja sitten myöhemmin kokonaisvaltaisen turvallisuuden ja riskienhallinnan johtamis- ja kehittämistehtäviin”, Helislahti summaa.

Hän ehti työskennellä opiskelun ja päätöidensä ohessa, yli 30 vuotta erilaisissa pelastusalan tehtävissä teollisuus- ja sopimuspalokunnissa. Noiden vuosien aikana hän toimi sammutusmiehenä, sukeltajana, paloesimiehenä, palomestarina sekä teollisuuspalopäällikön esimiehenä.

”Takana on aikamoinen määrä ’keikkoja’ isoista teollisuuspaloista pieniin pelastus- ja ensiaputehtäviin.”

 

Merkittäviä kehitysaskeleita 1980-luvulta tähän päivään

1980-1990-lukujen taitteessa Helislahti oli mukana kehittämässä kokonaisvaltaisen yritysturvallisuuden mallia. Näihin aikoihin turvallisuusalalle tulivat vahvasti mukaan kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus, toiminnan ja prosessien turvallisuus sekä varautuminen ja liiketoiminnan jatkuvuuden hallinta.

2000-luvulla turvallisuusalalla työskentelyyn on sisällytetty myös työhyvinvointi, energiatehokkuus, tietoturvallisuus ja tietosuoja sekä kriisijohtaminen ja viestintä.

Päätyönään Helislahti on toiminut muun muassa vakuutusyhtiön ja suurten yritysten turvallisuus- ja riskienhallinnan kehittäjänä, yritysturvallisuusjohtajana sekä valmius- ja työsuojelupäällikkönä.

”Olen tosi onnellinen, että olen saanut tehdä hyvin monipuolisesti ja monenlaisissa organisaatioissa turvallisuuden, riskienhallinnan ja laadun kehittämiseen liittyviä johtamistehtäviä. Tehtäviini on kuulunut myös osallistuminen erilaisten kriisitilanteiden johtamiseen.”

Finnairilla yritysturvallisuusjohtajana työskentelyyn liittyvät Helislahden rankimmat, mutta myös opettavaisimmat kokemukset yrityksen johtamisesta ja kriisijohtamisesta.

”Ensin törmättiin lentokoneilla torneihin New Yorkissa 2001. Sitten tuli Irakin sota, SARS, lintuinfluenssa ja lopuksi vielä Aasian tsunami. Noina vuosina unet jäivät vähiin ja vastuu painoi todella hartioita.”

Monipuoliset ja vastuulliset työtehtävät ovat kartuttaneet ja vahvistaneet Helislahden tietämystä ja käytännön osaamista. Näitä tietoja ja taitoja hän haluaa jakaa muille. Hän päätti ryhtyä turvallisuus- ja riskienhallinta-alan kouluttajaksi ja asiantuntijaksi.

 

Nyt on mahdollisuus hakeutua Helislahden koulutuksiin

Helislahti toimii kouluttajana Keuda Koulutuspalvelut Oy:n järjestämissä turvallisuusalan täydennyskoulutuksissa. Kiinnostuneiden on mahdollisuus osallistua muun muassa seuraaviin täydennyskoulutuksiin: Esimiehen turvallisuusosaaminen ja taidot toimia haasteellisissa vuorovaikutustilanteissa, Kokonaisvaltainen riskienhallinta (ERM), Rakennusprojektien turvallisuus ja turvallisuuskoordinaattoritoiminta sekä Turvallisuus- ja kriisijohtaminen ja hyvä turvallisuuskulttuuri.

”Lisäksi syksyllä käynnistyy yhteistyössä Keuda Koulutuspalvelut Oy:n kanssa vähän laajempi turvallisuuspäällikkökoulutus sekä mahdollisesti asiakaskohtaisia turvallisuus- ja riskienhallintakoulutuksia”, Helislahti vinkkaa.

Helislahti toteaa yritysten turvallisuuden kehittämisen lähtevän siitä, että tunnistetaan tämän päivän ja tulevaisuuden todelliset uhat ja riskit. Näiden lisäksi on tunnistettava kaikki lainsäädännölliset vaatimukset, asiakas- ja muut vaatimukset sekä organisaation turvallisuuden lähtötaso, jota tulee kehittää jatkuvan parantamisen periaatteella.

”Esimerkkejä kysytyimmistä arviointi-, kehittämis- ja koulutuspalveluista ovat kokonaisvaltainen riskienhallinta, jatkuvuudenhallinta, turvallisuus- ja kriisijohtaminen, työturvallisuus ja -hyvinvointi, esimiesten turvallisuusvastuut ja -tehtävät, rakennustyömaaturvallisuus ja rakennustyömaan turvallisuuskoordinaattori sekä tietoturvallisuus ja tietosuoja.”

Helislahti kokee tämänhetkisessä työssään palkitsevimpana tyytyväiset asiakkaat sekä sen, että hän pääsee auttamaan ihmisiä ja yrityksiä jakamalla osaamista ja kokemuksia. Hänelle jatkuva itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen sekä uuden tiedon jakaminen asiakkaille on tärkeää.

”Minulla on korkea laatuvaatimus koulutuksissani. Haluan, että koulutettavat ovat tyytyväisiä ja saavat jotain kättä pidempää, jota he voivat oikeasti soveltaa käytännössä. Kouluttaminen ei saa olla vain tiedon työntämistä. Tarjoan käytännönläheistä tietoa ja työkaluja siihen, miten muutos organisaatiossa tehdään.”

Koulutukset:

Esimiehen turvallisuusosaaminen ja taidot toimia haasteellisissa vuorovaikutustilanteissa | Keuda.fi

Kokonaisvaltainen riskienhallinta (ERM) | Keuda.fi

Rakennusprojektien turvallisuus ja turvallisuuskoordinaattori | Keuda.fi

Turvallisuusjohtaminen ja hyvä turvallisuuskulttuuri | Keuda.fi

Työturvallisuuskorttikoulutus, Verkkokoulutus | Keuda.fi

Työturvallisuuskorttikoulutus, lähiopetus | Keuda.fi



Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön
valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Työelämätorstai: Ulkomaalainen harjoittelija ja kielikylpy yrityksellesi!

Kuvassa Slovenialaisia opettajia ja vaihto-oppilaita vierailulla Nurmijärven toimipisteessä opettaja Petri Honkalan opastuksella.

Keuda aloittaa taas kansainvälisten jaksojen järjestämisen niin lähtevien kuin saapuvien vaihto-opiskelijoiden osalta syyskuusta 2021 eteenpäin, tapauskohtaisesti.

Keuda vastaanottaa Erasmus+ harjoittelijoita Keudan ulkomaisista kumppanikouluista. Keski-Uusimaalle saapui noin 70 ulkomaista opiskelijaa työharjoitteluun vuonna 2019.

Viisi syytä ottaa ulkomaalainen harjoittelija yritykseen

  1. Henkilökunnan jäsenet tottuvat puhumaan englantia, kun heidän kanssaan työskentelee päivittäin 2 vk-2 kk ajan ulkomaalainen vaihtari.
  2.  Vähentää ennakkoluuloja eri kulttuurista tulevia ihmisiä ja työntekijöitä kohtaan.
  3. Uusia näkökulmia omalle alalle ja vinkkejä ulkomailta.
  4. Mahdollisuus luoda suhteita harjoittelijan kotimaahan.
  5. Uuden kulttuurin vaikutteita ja vaihtelua työyhteisön arkeen.

Kokemukset ja hyödyt ovat laajemmat kuin mitä ensiajattelemalla kuvittelisi. Parhaassa tapauksessa hyvä harjoittelukokemus voi johtaa rekrytointiin tai siihen, että yritys saa opiskelijasta hyödyllisen kontaktin ulkomaille. Kuka tietää millaisia etätyömahdollisuuksia koronan muokkaamassa maailmassa syntyy! Henkilöstön englanninkielentaitoa ei kannata arastella, vaan ajatella harjoittelu mahdollisuutena kehittyä ja käyttää kieltä päivittäisessä työyhteisön arjessa.

Keudan kansainvälisten asioiden toimisto auttaa Suomeen saapuvaa opiskelijaa ja yritystä käytännön järjestelyissä. Opiskelija huolehtii terveysturvallisuudesta ja saapuu kohteeseen hyvissäajoin ennen harjoittelun alkua pitääkseen karanteenin.

KIINNOSTUITKO? Ota yhteyttä, suunnitellaan yhdessä.

Lue lisää: https://yrityksille.keuda.fi/yhteistyo/yhteistyo/kansainvaelinen-toiminta/

Esite yrityksille: https://yrityksille.keuda.fi/assets/Uploads/Ulkomainen-tyoessaeoppija-yrityksiin-Keuda3.pdf


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra185

Työelämätiistai: Hyvillä tunne- ja vuorovaikutustaidoilla on tutkitusti vaikutuksia organisaation tuloksiin ja hyvinvointiin

Jyväskyläläinen valmennusalan yrittäjä Ulla Klemola satsaa ihmisten auttamiseen ja tukemiseen. Hän kannustaa tietoisesti harjoittelemaan ja oppimaan vuorovaikutustaitoja.

Ulla Klemolalla on takanaan hieno ura koulutuksen kehittäjänä ja tutkijana. Hän on toiminut muun muassa liikunnan opettajana ja opinto-ohjaajana sekä Jyväskylän yliopistossa opettajien kouluttajana ja pedagogiikan kehittämistehtävissä. Liikuntatieteiden tohtoriksi hän väitteli vuonna 2009.

”Väitöskirjani käsitteli tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista liikunnan aineenopettajakoulutuksessa. Jokainen alasta riippumatta voi oppia vuorovaikutustaitoja”, Klemola kertoo.

Idulla Consulting tmi:n yrittäjänä Ulla Klemola on toiminut noin vuoden. Vuorovaikutus- ja tunnetaidot ovat tärkeä sisältö kouluttajan ja työnohjaajan työssä. Hän tekee työnohjausta yksilöiden, työparien ja ryhmien kanssa. Työnohjaajaksi (STOry) ja prosessikonsultiksi hän valmistuu loppusyksystä.

”Työnohjaus on tuonut työskentelyyn oman syvyytensä. Vuorovaikutus- ja työtilanteista keskusteltaessa koen, että yhdessä ajatellen löytyy enemmän”, Klemola mainitsee.

Toimintaympäristön muutokset haastavat arkea ja ihmissuhteita

Ihmisten arki on muuttunut toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten seurauksena. Muun muassa Korona-pandemia aiheuttaa huolta, pelkoa ja tunnekuormaa työ- ja yksityiselämässä.

”Esille nousee paljon huolta taloudellisesta tilanteesta. Koetaan myös yksinäisyyttä ja kaivataan yhteyttä muihin”, Klemola kertoo.

Tämän päivän toimintaympäristölle on tyypillistä virikkeiden ja vaatimusten ”valtameri”; on kilpailua, menestyspaineita ja jatkuvasti muuttuva työ. Tämä aiheuttaa kuormitusta.

”Työelämän toimijuustutkijat puhuvat tarpeellisesta tunnetoimijuudesta. Tunteita ei voi ohittaa, ja siksi tarvitaan tunnetaitoja, jotta työn tavoitteet toteutuvat”, Klemola mainitsee.

Ihmissuhteet ovat merkittävä osa hyvinvointia

Tunnetaidot ovat Ulla Klemolan mukaan tunteiden tunnistamista, nimeämistä, ilmaisua ja säätelyä. Vuorovaikutustaidot taas tarkoittavat selkeää ja omavastuista puhetta, kuuntelemisen taitoa sekä ongelmatilanteisiin tarttumisen ja käsittelyn taitoja.

”Ihmissuhteet ovat merkittävä osa hyvinvointia, joten niihin kannattaa panostaa. Kun ympärillä kuohuu, hyvät ihmissuhteet arjessa rauhoittavat”, Klemola toteaa.

Tutkimusten mukaan jokainen voi oppia rakentavia tapoja olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

”Vuorovaikutustaitojen tietoinen harjoittelu auttaa arempaa rohkaistumaan ja ”kuumakallea” toimimaan rakentavammin muita jyräämättä”, Klemola vinkkaa.

Hyvät vuorovaikutus- ja tunnetaidot lisäävät työelämän laatua ja tuottavuutta

Ulla Klemola toteuttaa kahta valmennusta Keuda Koulutuspalvelut Oy:n kautta.

Tunnetaitava ammattilainen -valmennuksessa käydään tunne- ja vuorovaikutustaidot taitoina läpi ja niitä sovelletaan omiin tilanteisiin.

Tukea vuorovaikutukseen -valmennus tarjoaa edellä mainitun valmennuksen kaikki työkalut sekä pureutuu vieläkin yksityiskohtaisemmin tilanteisiin, joihin ihmiset ovat omassa työssään kohdanneet. Valmennukseen sisältyy myös ryhmätyönohjausta.

”Valmennukset sopivat kaikille ihmisten kanssa työskenteleville. Niistä saa konkreettisia työkaluja ja välineitä pärjätä moninaisten tunteiden ja ihmisten kanssa. Taitojen opettelu auttaa ennaltaehkäisemään ristiriitojen syntymistä, kun opitaan kommunikoimaan rakentavammin. Hyvät taidot vaikuttavat myös organisaation hyvinvointiin ja jopa tuloksiin”, Klemola vinkkaa.

Lopuksi Ulla Klemola välittää toivon ja luottamuksen viestin.

”Valmennus tarjoaa ajan ja paikan oppia ja hengähtää. Jokin hyvä on jo idullaan ja saa valmennuksessa kasvaa ja kehittyä”, Klemola hymyilee.


Teksti: Anne Öhman
anne.ohman (at) keuda.fi
Kuva: Lasse Eskola, Keski-Suomen Mediamies

Kiinnostuitko! Linkin kautta lisää:


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.