Kolumni Keudasta: Verkostoitumista ja vuorovaikutusta Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä

On jo marraskuu, mutta ajatukseni palaavat Jyväskylän Paviljongissa 24. – 25.9. pidetyille Valtakunnallisille Yrittäjäpäiville.

Yrittäjäpäivien teemana oli Lisää löylyä! Seminaariohjelma oli monipuolinen puhujineen ja kohtaamisineen. Mieleeni jäivät erityisesti ihmisten ilo kasvokkaisista kohtaamisista ja monet vaikuttavat puheenvuorot huippuesiintyjineen.

Suomen Yrittäjien toteuttamassa tapahtumassa oli osallistujia noin 1200.

Kohtaamisia ja verkostoitumista

Kiinnostavan bisnessisällön ja viihteen lisäksi tapahtumassa oli mahdollisuus kohdata kollegoja ja yhteistyökumppaneita sekä verkostoitua. Muun muassa tilitoimistoalan yrittäjä Susanne Vilkman ja kirjanpitäjä Olivia Roberts (Tilipalvelu Saarela) kertoivat saamistaan hyvistä kontakteista Keudan haastattelussa. Ilmeisen tärkeäksi koettiin myös sosiaalinen kanssakäyminen ja ajatustenvaihto samanhenkisten ihmisten kanssa: Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen totesi tervetulopuheessaan, että kohtaamisilla, vertaistuella, keskusteluilla ja juhlahetkillä on nyt kenties suurempi merkitys kuin koskaan aiemmin.

Myös itse kohtasin monia entuudestaan tuttuja yhteistyökumppaneita ja yrittäjiä sekä tutustuin ilokseni myös uusiin. Jäin pohtimaan erityisesti verkostoitumisen merkitystä, sillä yhteistyö sisäisten ja ulkoisten verkostojen kanssa on keskeistä myös Keudassa ja omassa työssäni.

Moninainen verkosto tuo näkemyksiä ja tietoa. Usein uusi työ tai projekti löytyy verkoston kautta. Verkostoilla on myös tutkittuja yrityksen kasvun edistämiseen ja estämiseen liittyviä merkityksiä, joita tutkijatohtori Mari Suoranta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta käsitteli esityksessään. Hän kertoi strategisen verkostoitumisen ja muun muassa verkostoitumis- ja yhteistyökyvykkyyden merkityksestä. Strategisia verkostoja rakentamalla voi esimerkiksi yhdistää sisäisiä kyvykkyyksiä ja ulkoisia resursseja tai jakaa riskejä. Verkostoja ovat sisäiset ja sosiaaliset verkostot, bisnes- ja innovaatioverkostot sekä tärkeimpinä asiakasverkostot ja markkinointi- ja myyntiverkostot.

Hyvää vuorovaikutusta ja luottamusta

Ihmisten kohtaaminen ja vuorovaikutus herätti minut pohtimaan, miten luoda asiakkaille hyvää tai jopa erinomaista asiakaskokemusta tilanteista ja olosuhteista riippumatta. Työ on yhä enemmän vuorovaikutustilanteissa tapahtuvaa ongelmien ratkaisemista, jolloin tarvitaan itsensä johtamista, jatkuvaa oppimista sekä kykyä reflektoida opittua ja tehtyä. Verkostovaikuttajan roolissa tarvitaan myös hyviä ihmissuhdetaitoja – kiinnostusta muita ihmisiä kohtaan, arvostusta ja luottamusta.

Puheenvuorossaan Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja Markku Kanerva käsitteli valmentavaa johtamista, positiivista ilmapiiriä ja joukkuehenkeä. Kanervan mukaan luottamus on oleellista hyvälle vuorovaikutukselle. Kohtaamiset ja keskustelut taas ovat oleellisia luottamuksen sekä avoimen ja rehellisen toimintakulttuurin synnyttämiselle. Joukkueen kokemat tappiot Kanerva kertoi kokevansa erinomaisina oppimistilanteina, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden uuden oppimiselle.

On suuri merkitys, miten toisemme kohtaamme ja minkälainen vuorovaikutus meillä on.

Tiivis yhteistyö työelämän kanssa hyödyttää molempia osapuolia

Yrittäjäpäivät toivottavasti antoivat yrittäjille rohkeutta ja voimaa lähteä kehittämään liiketoimintaa, mahdollisuuksien mukaan palkkaamaan työntekijöitä, palvelemaan entistä paremmin omia asiakkaitaan ja siten synnyttämään uutta kasvua ja menestystä. Tai jopa löytämään jatkajan yritykselleen.

Meidän ammatillisen koulutuksen järjestäjien tehtävänä on tuottaa osaamista ja osaajia työelämän tarpeisiin. On tärkeää ymmärtää työelämäasiakkaiden liiketoiminta ja toimiala ja tunnistaa keskeiset tarpeet sekä tarjota uudenlaista näkemystä liiketoiminnan kehittämiseen. Me puolestaan tarvitsemme työelämäyhteistyötä voidaksemme tarjota sopivimmat palvelut ja ratkaisut asiakkaiden tarpeisiin. Tässä ennakointi, yhdessä tekeminen ja verkostomainen toiminta on tärkeää. Jatkuva oppiminen, digitalisaatio sekä vihreä siirtymä haastavat meitä uudistumaan ja uudistamaan. Tiivis yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia.

Teksti ja kuva: Anne Öhman

Lisää aiheesta:

Yrittäjäpäivät käyntiin Jyväskylässä – ”Ehdottomasti paras paikka puhua bisnestä ja viihtyä”

Työelämätiistai: Yrittäjän työssä on vapautta, mutta monipuolinen osaaminen on tarpeen

Markku Kanerva kertoo onnistuneen joukkueen rakentamisesta: ”Mädät omenat kannattaa blokata pois”

Presidentti Niinistö Yrittäjäpäivillä: Kuluttajat iloisemmin liikkeellä, palveluala nousee nopeasti

Palkitut Nuoret Yrittäjät tekevät vastuullista liiketoimintaa ja kehittävät uusia toimintatapoja

Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot on jaettu – ”Voiko omaa yritystään rakastaa?”


Kirjoittaja Anne Öhman työskentelee Keudassa yhteyspäällikkönä edistäen erityisesti yrittäjäjärjestöjen ja kehittämisyhtiöiden kanssa tehtävää yhteistyötä ennakoivalla otteella. Keskeinen osa Annen työtä on yrittäjyyttä ja elinvoimaa edistävä viestintä muun muassa Keuda.fi/Työelämätiistai.

Motto: Asiakas on aina ykkönen.

Annen vapaa-aika kuluu matkailun ja kulttuurin parissa. Hänet voi löytää myös kotipuutarhasta tai hyvien dekkareiden parista.


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

laatupalkinnon oikeuttava logo
Työelämätiistai: Jatkuvalla oppimisella osaamista – lyhytkoulutukset hyvä keino

Yrittäjä, Keuda Koulutuspalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Peter de Jong kannustaa varautumaan muutoksiin osaamisella. Osaamista voi kehittää monin eri tavoin, esimerkiksi lyhytkoulutuksilla.

Peter de Jong rekrytoi päivätyökseen yrittäjiä eri brändeille ja ketjuille muun muassa ravintola-alalla, palvelualalla ja kaupan ketjuissa. Kahdenkymmenen yrittäjävuoden aikana hän on nähnyt toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutukset ihmisten ja yritysten arkeen. Suurin paine muutostilanteissa tulee ulkoa päin: moni ei esimerkiksi näe sitä, että on työskennellyt yhden työnantajan palveluksessa pitkään, jopa kymmeniä vuosia. Tällöin osaaminen voi olla kapeaa tai sitä on liian vähän.

”Jokaisen olisi hyvä määritellä oma työura ja elämä, sillä erilaisilla muutoksilla voi olla vaikutuksia osaamiseen”, Peter de Jong toteaa.

Oppimisen ja osaamisen kehittämisen merkitys korostuu hänen mukaansa juuri muutostilanteissa. Keskeisenä lähestymistapana on jatkuva oppiminen, jossa osaamista kehitetään koko työuran ajan.

”On itsestään selvää, että osaamista tulisi kehittää ammatissa kuin ammatissa. Yksilöiden jatkuva oppiminen voi tapahtua kouluttautumisen lisäksi esimerkiksi pysymällä oman alan mukana tai alaa vaihtamalla. Yritys voi saada uutta osaamista muun muassa henkilöstöä aktiivisesti kouluttamalla”, Peter de Jong mainitsee.

Peter de Jong on työskennellyt 20 vuotta yrittäjänä ja vaikuttanut useiden yritysten hallituksissa. Hän on toiminut myös Keski-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä Keudan valtuustossa sekä yhtymähallituksessa. Keuda Koulutuspalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi hänet nimitettiin toukokuussa 2018.

Osaamisen ennakointi tärkeää

Ammatillisen koulutuksen on Peter de Jongin mukaan tärkeää vastata tarpeisiin niin tutkintoihin johtavan koulutuksen kuin nopeiden ratkaisujen osalta.

”On hyvä olla hereillä ja ennakoida, minkälaista osaamista vaaditaan”, hän toteaa.

Myös sote-uudistus tuonee tarpeita ammatillisen koulutuksen järjestäjille, kun vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista siirtyy kunnilta hyvinvointialueille.

”Uusimpana vaatimuksena koulutukselle on koronapandemian aikana noussut esille myös saavutettavuus tilanteissa, joissa fyysinen läsnäolo ei ole aina mahdollista. Jos paikkariippumaton koulutus lisääntyy, edesauttaa korkea laatu sen toteuttamista”, Peter de Jong vinkkaa.

Kumppanuus tiivistyy

Keski-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä Keudan omistama Keuda Koulutuspalvelut Oy toteuttaa lyhytkoulutuksia, ei-tutkintoon johtavaa työvoimakoulutusta ja tutkintoon sisältymätöntä korttikoulutusta sekä räätälöi koulutuksia tilauksesta. Koulutus on maksullista tai sitä tuetaan ELY-rahoituksella.

”Oy yhdistää koulutuksen tarvitsijoita, toimii moottorina rahoituksen löytymiselle ja sisältää kanavan tulla Keudan asiakkaaksi muun kuin ammatillisen tutkinnon kautta”, Peter de Jong kertoo.

Peter de Jong näkee Keuda Koulutuspalvelut Oy:n jatkossa yhä tiiviimmin kumppanina ja koulutuksen järjestäjänä Keudan ja muiden toimijoiden kanssa.

”Odotamme kasvua liiketoimintaan”, hän mainitsee.



Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

 

laatupalkinnon oikeuttava logo

Työelämätorstai: Niemi Palvelut Oy ja Keuda allekirjoittivat kumppanuussopimuksen

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda ja Niemi Palvelut Oy:n kumppanuussopimus allekirjoitettiin perjantaina 12.11.2021 Keravan Sarviniitynkadun toimipisteellä.

Kumppanuussopimuksen allekirjoittajat, Niemi Palvelut Oy:n henkilöstöjohtaja Laura Havana ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu, kokevat sopimuksen sinetöivän monivuotisen toimivan yhteistyön. Sopimus tuo heidän mukaansa kummallekin osapuolelle lisäarvoa ja parantaa molempien kilpailukykyä.

Kumppanuudella osaavaa työvoimaa

Kumppanuusyhteistyön tarkoituksena on tukea osaavan työvoiman saantia Niemi Palvelut Oy:lle. Tärkeä osa kumppanuutta on Keudan opiskelijoiden työelämässä oppimisen edistäminen oppi- ja koulutussopimuksen muodossa. Yhteistyöllä halutaan myös lisätä Niemi Palvelut Oy:n tunnettuutta työnantajana Keudan olemassa oleville ja potentiaalisille opiskelijoille. Kumppanuus pitää sisällään erilaisia koulutuksia ja muita osaamisen kehittämisen toimenpiteitä sekä oppimisympäristöjen yhteiskehittämistä.

Niemi palvelut Oy:n turvallisuus- ja laatupäällikkö Tomi Salanojan mukaan yhteistyö Keudan kanssa on tähän asti keskittynyt lähinnä logistiikka-alan perustutkintoon ja kuljettajan tutkintoihin oppisopimuskoulutuksen kautta. Hänen mukaansa kumppanuussopimus avaa paljon uusia mahdollisuuksia sellaisille koulutuksille, joista Niemi Palvelut Oy on kiinnostunut.

”Kumppanuussopimuksen myötä tulemme pitämään Keudan kanssa kaksi kertaa vuodessa yhteistyöpalavereita, joissa käymme läpi Keudan tarjontaa sekä minkälaisia muita mahdollisia koulutuksia voisimme hyödyntää yrityksessämme”, kertoo Salonoja.

 

Kuvassa vasemmassa etualalla Keudan rehtori Anna Mari Leinonen, myynti- ja asiakkuuspäällikkö Kirsi Talikainen, asiakkuuspäällikkö Vesa Riekki, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu, opettaja Johan Eeken, Niemi Palvelut Oy:n työpaikkaohjaaja Arto Särösalo, henkilöstöjohtaja Laura Havana sekä turvallisuus- ja laatupäällikkö Tomi Salanoja.

 

Aktiivista yhteistyötä jo vuosien ajan

Niemi Palvelut Oy:n työpaikkaohjaaja Arto Särösalo sekä Keudan logistiikka-alan opettaja Johan Eeken ovat tehneet aktiivista yhteistyötä yli 3 vuoden ajan.

”Olemme yhdessä Arton kanssa rakentaneet yhteistyötä sellaiseksi kuin se on nyt. Niemi rekrytoi uutta henkilökuntaa ja siinä rekrytointiprosessin aikana tunnustellaan hakijalta, hänen kokemuksensa tai tarpeet ovat eli onko hänellä ajokokemusta tai vaadittuja ajokortteja. Tämän jälkeen kutsun heidät luokseni ja haastattelemme lisää sen jälkeen, rakennamme heidän oppimispolkunsa”, kertoo Eeken.

”Opiskelijat ovat myös tehneet osatutkintoja ja päivittäneet osaamistaan niiltä osin, mitä taitoja tarvitaan. Tai sitten he ovat suorittaneet koko tutkinnon. Jokaiselle opiskelijalle luodaan opiskelupolku omien tarpeiden mukaan. Kaikki tämä toimii sen takia, että Arto on kiinnostunut ja perehtynyt ammattitaitovaatimuksiin sekä tutkinnon rakenteisiin. Myös turvallisuus- ja laatupäällikkö Tomi Salonoja toimii samalla tavalla yhteistyössä ”, Eeken jatkaa.

Arto Särösalolla on pitkä kokemus työpaikkaohjauksesta sekä ajoneuvoalalta.

”Keudan kanssa tekemäni yhteistyö on ollut miellyttävää ja olen oppinut paljon sekä opiskelijoilta että Keudalta”, kertoo Särösalo.

Keuda palkitsi Tomi Salanojan Keudan Parempi aamu -tapahtumassa 27.10.2021 hyvästä yhteistyöstä sekä siitä, että hän osaa perehtyä hyvin tutkintoon sekä sen toteuttamiseen työpaikalla. Yhteistyö Keudan opettajan kanssa on ollut joustavaa ja ratkaisukeskeistä.

”On kiva, kun yhteistyökumppaneita muistetaan ja palkitaan. Sellainen tiivistää yhteistyötä ja siitä tulee hyvä fiilis”, toteaa Salonoja.

 Katso palkitsemisvideo tästä

Sopimuksen kirjoittamisen jälkeen syötiin lounas Keudan Keravan opetusravintola Operassa, jossa puhetta ja naurua riitti. Näissä tunnelmissa on antoisaa jatkaa hyvin alkanutta yhteistyötä.


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Työelämätiistai: Ammatillisen koulutuksen on katsottava vahvasti tulevaisuuteen

Luksian kuntayhtymän johtaja Jouko Lindholmia huolettavat nuorten pysyminen paikkakunnilla ja yritysten toimintaedellytysten säilyminen. Jatkuvan oppimisen malli on nopea väylä uudistamaan osaamista.

Länsi-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä Luksian johtaja Jouko Lindholmin mukaan elinvoima tuo vetoa kaupunkeihin ja asuinalueille sekä toimii taustavoimana yrityksille, oppilaitoksille ja asukkaille.

”Kunnissa on oltava koulu- ja opiskelumahdollisuuksia niin nuorille kuin aikuisille”, Lindholm toteaa.

Lindholm näkee pääkaupunkiseudun ja sitä ympäröivän KUUMA-seudun ihanteellisena paikkana erilaisten palvelujen tuottamiseen.

”Mahdollisuudet syntyvät ihmisistä, jotka voivat kouluttautua, tehdä työtä ja yrittää”,  Lindholm jatkaa

Jouko Lindholm toimii myös johtavana rehtorina ja Luksia Koulutus Oy:n toimitusjohtajana. Hän on mukana Länsi-Uudenmaan oppivelvollisuuden laajentamista käsittelevässä työryhmässä sekä KUUMA-seudun sivistystoimijoiden työryhmässä. Lindholm on toiminut ammatillisen koulutuksen parissa niin opettajana kuin hallinnollisissa työtehtävissä sekä Läänin hallituksessa sivistystoimen tarkastajana.

Huolena nuorten pysyvyys paikkakunnilla ja yritysten työvoimapula

Jouko Lindholmia huolettaa Länsi-Uusimaan reuna-alueella asuvien nuorten pysyvyys paikkakunnilla ja yritysten toimintaedellytysten säilyminen. Länsi-Uudellamaalla on työvoimapula erityisesti ravintola-alalla, puhtaanapidossa ja tietyillä teknologian aloilla. Ikäluokkien pienetessä ammatillisen koulutuksen merkitys muuttuu ja opiskelijoiden määrä vähenee.

”Haasteena on, miten resursseja ohjataan työvoimapulasta kärsiville aloille tai rakennetaan koulutusväylät houkutteleviksi”, Lindholm pohtii.

Yhteiskunnalliset muutokset tulisi Lindholmin mukaan huomioida eriarvoistavien toimijoiden tai alueiden syntymisen estämiseksi.

”Toivon, että alueet pysyisivät toimintakykyisinä palvelujen ja vetovoiman säilymiseksi”, Lindholm toteaa.

Alati muuttuva toimintaympäristö haastaa monella tavoin

Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset haastavat ihmisiä ja yrityksiä.

”On olemassa sukupolvi, joka ei ole tottunut tietokoneiden käyttöön. Myös ympäristöasiat ja vastuullisuus ovat vahvasti esillä”, Lindholm kertoo.

Syntyy paljon ammatteja, joita ei kuviteltu olevan muutama vuosi sitten. Toisaalta eläminen helpottuu, mutta myös vaikeutuu erilaisten työasemien ja kännyköiden sovellusten kautta.

”On pohdittava, miten saadaan fiksuja palveluja ja ratkaisuja ihmisille ja yrityksille”, Lindholm toteaa.

Ammatillisen koulutuksen on katsottava tulevaisuuteen

Ammatillisen koulutuksen on Jouko Lindholmin mukaan katsottava vahvasti tulevaisuuteen.

”Koulutuksen rahoittajalla on oltava valmiudet joustavaan osaamisen lisäämisen malliin. Koulutusten järjestäjien on pohdittava, onko nykyinen tutkintorakenne järkevä, vai saataisiinko hyvää koulutusta yhdistämällä tutkinnon osia tai sitä pienempiä kokonaisuuksia”, hän pohtii.

Jatkuvaa oppimista on Lindholmin mukaan koordinoitava sekä visioitava ajasta ja paikasta riippumattomia valmiuksia.

”Yritykset tarvitsevat uusia tekijöitä ja uutta osaamista. Jatkuvan oppimisen malli on nopea väylä uudistamaan osaamista”, hän toteaa.

Luksia mukana käynnisteillä olevassa tilannekuvafoorumien sarjassa

Parhaillaan on käynnistymässä vuorovaikutteinen tilannekuvafoorumien sarja, jossa testataan Sitran kehittämää toimintamallia KUUMA-seudulla. Kokonaisuutta koordinoi ennakointipäällikkö Henna Hyytiä Keudassa. Myös Luksia on mukana kokonaisuudessa.

”Koen tiedon ja osaamisen vaihdon tärkeäksi. Henkilökohtaisten kontaktien ja yhteistyöfoorumien kautta opimme tuntemaan toisiamme ja saamme luottamusta toimintaan”, Lindholm toteaa.

Lindholm lähettää lämpimiä yhteistyöterveisiä.

”Jos joku keksii jotakin fiksua, on hyvä pohtia yhdessä, miten edetään. Tieto on valtaa: sillä voidaan edistää asioita tehokkaasti. Ollaan avoimin mielin”, Lindholm kannustaa.

 

Kuva: Jouko Lindholm


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Työelämätorstai: Myynnin lisääminen sosiaalisessa mediassa & Keudan liike-elämän kumppanuusverkosto

Liike-elämän kumppanuusverkoston tapaaminen pidettiin livenä 4.11.2021 Aimo-auditoriossa, Keravalla.

Iltapäivän alustajaksi ja asiantuntijaksi saimme Jalo IT:n toimitusjohtaja Ville Soikkolan. Paikalle saimme hyvän otoksen liike-elämän kumppanuusverkoston jäseniä, sekä myös muiden alojen edustajia.

Myynnin kasvattaminen somekanavissa on haaste, joka kannattaa ottaa tosissaan. Sosiaalisessa myynnissä on pitkälti kyse siitä, kuinka hyvin potentiaalinen ostaja tuntee palveluntarjoajan (tietoisuus esimerkiksi Keudasta ja sen koulutustarjonnasta) ja minkä verran harkintaa asiakas käyttää jo ennalta ostopäätöksen tekemiseen (esim. hakeutuminen koulutukseen). Tunnettuus on lähes perusedellytys onnistumiseen, sillä ostaja ”ostaa” tunteella – tuttu on aina turvallista ja siihen on helpompi luottaa. Parhaimmillaan ostajaa voidaan johdattaa digitaalisesti aivan ostopäätöksen loppuvaiheisiin saakka.

Keudassa on jo usean vuoden ajan työskennelleet alakohtaiset kumppanuusverkostot. Verkoston toimikausi on 4 vuotta kerrallaan.  Kumppanuusverkosto on tarkoitettu luomaan ja ylläpitämään oppilaitoksen yhteistyötä alan yritysten kanssa, vahvistamaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä ja ennakoida alueen osaamistarpeita Keudan vaikutusalueella. Keuda toimi myös kumppanuusverkoston avulla välittäjänä työelämän ja opiskelijoiden välillä vaikuttamalla oman alansa puolesta. Liike-elämän palveluissa verkoston puheenjohtajana toimii ISO Consulting Oy:stä Seppo Oksa ja Keudan yhteyshenkilönä asiakkuuspäällikkö Ari Ikävalko. Yhteistä suunnittelua tukevat myös koulutusjohtaja Timo Hartikainen ja toimialapäällikkö Annika Lönnqvist omalla panoksellaan. Kumppanuusverkoston yritysjäsenet ovat vähittäiskaupan, media-alan ja taidealan ammattilaisia.

 

Lue lisää:  Jalo IT – Reilusti nopeaa apua


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Työelämätiistai: Yrittäjän työssä on vapautta, mutta monipuolinen osaaminen on tarpeen

Tilitoimistoalan yrityksessä kannustetaan oppimaan, sillä koulutus luo pohjaa työnteolle. Yrittäjäjärjestön toiminnassa mukana olo taas tuo kontakteja ja vinkkejä.

Tilitoimistoalan yrittäjä ja kirjanpitäjä Susanne Vilkman on yksi kolmesta osakkaasta Kellokoskella sijaitsevassa Tilipalvelu Saarelassa. Työn pääpaino on tilitoimiston töissä, kuten palkanlaskennassa ja kirjanpidossa, mutta noin puolet työajasta hän työskentelee tilitoimiston digitiimissä. Meneillään on palveluiden sähköistämisprojekti.

”Kannustamme asiakkaitamme siirtämään paperisen kirjanpidon täysin sähköiseksi”, Vilkman kertoo.

Kirjanpitäjä Olivia Roberts kertoo tulleensa vuosi sitten tilitoimistolle palkanlaskennan ja kirjanpidon työtehtäviin. Työnkuva on laajentunut digitiimin perustamisen myötä.

”Kehitän myös sähköisiä palveluita sekä koulutan ja palvelen asiakkaita. Lisäksi teen markkinointia erityisesti sosiaalisessa mediassa”, Roberts mainitsee.

Yrittäjän työssä on vapautta – yllätyksiäkin voi tulla

Susanne Vilkmanille yrittäjyys merkitsee ennen kaikkea vapautta päättää omasta aikataulusta.

”Saan päättää itse, mitä teen, mihin aikaan ja kenen kanssa. Se on hienoa”, Vilkman toteaa.

Vaikka Vilkmanin ensimmäinen vuosi tuoreena osakkaana on mennyt mallikkaasti, ei yrittäjyys aina ole helppoa.

”Kulujen määrä on yllättänyt: on kiinteitä kuluja, vuokria ja ohjelmistomaksuja”, Vilkman kertoo.

Mukana yrittäjäjärjestön toiminnassa ja verkostoissa

Tilipalvelu Saarela on Kellokosken Yrittäjät ry:n pitkäaikainen jäsen. Tänä vuonna yrityksessä on aktivoiduttu mukaan yrittäjäjärjestön toimintaan muun muassa osallistumassa verkostotapaamisiin ja koulutuksiin.

”Saimme Valtakunnallisilta Yrittäjäpäiviltä syyskuussa paljon hyviä kontakteja. Myös tästä haastattelusta sovimme Yrittäjäpäivillä yhteyspäällikkö Anne Öhmanin (Keuda) kanssa”, Susanne Vilkman kertoo.

Yrittäjien paikallisyhdistyksestä on pyydetty Vilkmania mukaan yhdistyksen hallitukseen.

”Voin saada toiminnasta hyviä vinkkejä, tietoa ja kontakteja. Asia on harkinnassa, Vilkman toteaa.

Yrittäjä tarvitsee monipuolista osaamista

Osaamisen ylläpitäminen on Susanne Vilkmanin mukaan yrittäjälle tärkeää. Yrittäjä tarvitsee monipuolista osaamista, kuten esimerkiksi talousosaamista.

”Yrittäjän on hyvä ymmärtää rahasta jonkin verran. Korona-pandemia on opettanut ennakoimaan: tilillä on hyvä olla rahaa pahan päivän varalle”, Vilkman kertoo.

Taustaltaan Susanne Vilkman on merkonomi. Liiketalouden perustutkinnon hän opiskeli kahdessa vaiheessa: opinnot keskeytyivät pian aloituksen jälkeen, mutta hän suoritti ne myöhemmin loppuun.

”Opiskelin merkonomiopinnot Keudassa, Keravalla. Kiinnostus tilitoimistoalaan syttyi, kun alan yrittäjä kävi lähipäivässä kertomassa työstään”, Vilkman kertoo.

Vilkmanin mukaan kirjanpito on kivaa eikä yksikään päivä ole samanlainen. Hän lähettää terveisiä opettajille.

”Koulutuksessa kannattaa korostaa käytännön asioita ja kokemuksia”, Vilkman vinkkaa.

Koulutus luo pohjan työnteolle

Olivia Robertsin mukaan koulutus antaa laajan tietoa alasta ja pohjatiedon työnteolle. Taustaltaan hän on tradenomi (amk). Parhaillaan hän opiskelee Yritysneuvojan erikoisammattitutkintoa oppisopimuskoulutuksessa.

”Haluan opiskella ja kehittää itseäni. Saan tukea opettajilta ja uusia kontakteja opiskelutovereista. Opinnot sujuvat kätevästi työn ohella”, Roberts kertoo.

Tilitoimistossa on Olivia Robertsin mukaan mukava työskennellä, sillä työ on vaihtelevaa lakien ja verotuksen muuttuessa. Omiin oppisopimusopintoihinsa hän on tyytyväinen.

”Opiskelijat ovat hyvä voimavara yrityksiin. He tuovat uusinta tietoa ja heitä voi kouluttaa yrityksen tarpeisiin”, Roberts kannustaa.



Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Työelämätorstai: Farmiliigaa vietettiin Keudassa Saaren Kartanolla

Keudalaiset pääsivät tutustumaan yhteistyökumppaneiden rasteihin. Kuvassa ammattiohjaaja Mari Kulkula Tuottajain Maidon ja Valion rastilla testaamassa, kuinka nopeasti käsin lypsämällä saisi ämpärillisen maitoa.

MTK-Uusimaan ja Keudan järjestämää Farmiliiga-tapahtumaa päästiin toteuttamaan toiminnallisissa tunnelmissa taas välivuoden jälkeen. Farmiliigaan lähti mukaan useita toimijoita kertomaan toiminnastaan tuleville maatalous- ja metsäalan ammattilaisille. Tulevat alan ammattilaiset opiskelevat Saaren kartanolla maataloutta, maaseutuyrittäjyyttä sekä metsäalaa ja metsäenergian tuottamista.

Farmiliigassa opiskelijat pääsevät tutustumaan kisailun varjolla alan eri toimijoihin. Organisaatio- ja yritysedustajat taas pääsevät jututtamaan tulevia alan ammattilaisia, kun opiskelijoiden tiimit kiertävät tehtävärastilta toiselle.

”Farmiliiga on järjestöpäivä oppilaitoksissa, jossa kerrotaan MTK:sta, edunvalvonnasta ja maatalouspolitiikasta sekä nuorten toiminnasta opiskelijoille. Haluamme tavata opiskelijoita ja kuulla heidän ajatuksiaan ja tulevaisuuden suunnitelmiaan” sanoo Mirka Niemelä MTK Uusimaasta.

Farmiliiga toteutettiin Keudan Saaren kartanon tiluksilla. Mielenkiintoinen päivä alkoi maatalouspolitiikan luennolla, jonka jälkeen jakauduttiin tiimeihin. Opiskelijatiimit kiersivät toiminnallisia rasteja hauskassa hengessä. Tuottajain Maidon ja Valion rastipisteellä päästiin kokeilemaan perinteistä käsin lypsämistä ja arvuuttelemaan eri kokoisina maitotölkkeinä maidon päivittäistä tuotantomäärää. MTK:n rastilla luotiin riittävästi pehmustettu rakennelma, joka pelastaa putoavan kananmunan särkymiseltä. Lantmännen Agron osastolla tunnistettiin erilaisia tuotteita ja Fazerin osastolla jyviä ja jauhoja. Turun konekeskus isännöi rastia, jossa pääsi käytännössä kokeilemaan automaattiohjausta traktorilla. LähiTapiolan pisteellä tunnistettiin maatilan riskejä kuvista ja Elyn rastilla kuultiin mm. erilaisista tukimahdollisuuksista.

Tämänkin vuotinen Farmiliiga sisälsi monipuolista puuhailua ja kokeiluja. Myös uutta tietoa kartutettiin puolin ja toisin.

Kiitokset kaikille osallistujille ja järjestäjille. Jatketaan yhteistyötä!


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Työelämätiistai: Vireä yritystoiminta ja aktiiviset kuntalaiset tuottavat elinvoimaa KUUMA-seudulla

KUUMA-seutu liikelaitoksen johtaja Antti Kuusela pitää laajaa ja aktiivista vuoropuhelua eri osapuolten välillä tärkeänä. Parhaillaan käynnistymässä olevalta Sitran tilannekuvafoorumien sarjalta hän odottaa ratkaisuja esille nousseisiin tarpeisiin.

KUUMA-seutuun kuuluvat pääkaupunkiseutua ympäröivät kunnat – Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Kirkkonummi, Vihti ja Hyvinkää – joiden yhteistyö ja toiminta pohjaavat seudun edunvalvontaan ja markkinointiin. Yhteistyöjohtaja Antti Kuuselan mukaan KUUMA-seutu puolustaa alueen etuja kuntiin vaikuttavissa muutosprosesseissa ja hankkeissa.

”Juuri nyt pöydälläni ovat muun muassa vuoden 2022 kansainvälisen markkinoinnin ja ulkomaisten investointien houkuttelun tehostaminen osana Helsinki Ring of Industry -liiketoimintaekosysteemin rakentamista. Valmistaudumme myös osallistumaan mahdolliseen Uudenmaan kiertotalouslaakso-hankkeeseen. Ensi vuoden työlistalla on muun muassa kärkihankkeidemme edistäminen osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutusta”, Kuusela kertoo.

Laaja ja aktiivinen vuoropuhelu osapuolten välillä keskeistä

KUUMA-seudun toiminnan ytimessä ovat viisi työryhmää – kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä, kaavoitusryhmä, asuntoryhmä, liikenneryhmä ja ilmastoryhmä – jotka muodostuvat yhteistyön kannalta keskeisten toimialojen johtavista virkamiehistä.

Työryhmät valmistelevat mahdolliset lausunnot, jotka tuodaan kuntajohtajien arvioitavaksi ja KUUMA-johtokunnan hyväksyttäväksi.

KUUMA-seutu liikelaitoksella on vastuullaan kuntayhteistyön sujuminen johtokunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti.

”Liikelaitoksen johtajana vastaan kokonaisvaltaisesti alueen yhteistyön kehittämisestä ja toteuttamisesta. Koen laajan ja aktiivisen vuoropuhelun eri osapuolten välillä tärkeäksi”, Kuusela kertoo.

Antti Kuuselalla on aiemmin toiminut diplomaattina Suomen Ulkoministeriössä (Sveitsi, Irak, Kanada) sekä viestinnästä, edunvalvonnasta ja yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana Pohjolan Voimassa. Hän on toiminut myös viestintäjohtajana sekä kansainvälisten asioiden johtajana Vantaan kaupungilla.

Vireä yritystoiminta ja aktiiviset kuntalaiset tuottavat elinvoimaa – kunta mahdollistaa menestyksen

Antti Kuuselan mukaan elinvoima tarkoittaa kykyä mennä eteenpäin ja uudistua. Kunta mahdollistaa menestyksen toimivilla palveluilla ja kyvyllä houkutella yrityksiä ja asukkaita. Myös yhteistyö oppilaitosten kanssa on keskeistä.

”Verkostona KUUMA-seudulla on omaa potentiaalia elinvoiman tuottamiseen. Alue on sijainniltaan ja logistisilta yhteyksiltään maan ykkösluokkaa ja sillä on vahvat mahdollisuudet menestyä myös tulevaisuudessa”, Kuusela kertoo.

Haasteeksi Kuusela näkee Sote-uudistukseen liittyvän hyvinvointialueratkaisun vaikutukset KUUMA-seudun kuntien kykyyn vastata kasvavan alueen investointitarpeisiin.

”Väestö ikääntyy myös KUUMA-seudulla, eikä siihen näytä olevan nopeita lääkkeitä tarjolla”, Kuusela toteaa.

Osaavan työvoiman riittävyys on myös suuri haaste.

”Teollisuudenalat, erityisesti teknologiateollisuus ja logistiikka, kärsivät pahenevasta työvoimapulasta. Kunnissa tämä näkyy erityisesti teknisen toimialan työvoiman saatavuutena ja muun muassa heikentyneenä valmiutena kaavoittaa teollisia tontteja kaavoittajapulan vuoksi”,  Kuusela mainitsee.

Vuorovaikutteista toimintamallia testataan Sitran tilannekuvafoorumien sarjassa

KUUMA-seudulla testataan uutta vuorovaikutteista toimintamallia käynnistymässä olevassa Sitran tilannekuvafoorumien sarjassa. Kokonaisuutta koordinoi ennakointipäällikkö Henna Hyytiä Keudassa.

Antti Kuusela näkee Sitran kehittämän toimintamallin merkittävänä: on tärkeä koota laaja joukko pohtimaan yhdessä seudun välistä yhteistyötä.

”Mitä laajempi joukko ratkaisuja hakee, sitä tehokkaampaa ja tuloksekkaampaa työ on”, Kuusela toteaa.

Keskinäinen yhteistyö välttämätöntä myös oppilaitosten kesken

Ammatillisen koulutuksen on Kuuselan mukaan tärkeä kohdata elinkeinoelämän tarpeet entistä paremmin ja että ammatilliset oppilaitokset koodinoivat koulutustarjontaa myös keskenään. Oppilaitosten välinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä.

”Oleellista on, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden käytännön osaaminen on tasolla, jolla he pääsevät hyvin sisälle työhönsä”, Kuusela mainitsee.

Keudan ja KUUMA-seudun yhteistyö on Antti Kuuselan kokemuksen mukaan ollut erittäin hyvää.

”Yhteistyössä on ollut aitoa pyrkimystä jatkuvaan kehittämiseen ja vuoropuheluun. Tätä yhteistyötä on hyvä jatkaa ja tiivistää entisestään huomioiden KUUMA-seudun ja sen toimijoiden tarpeet ja haasteet. Odotan innolla nyt käynnistyvää projektia ja toivon ratkaisuja esille nousseisiin tarpeisiin”, Kuusela toteaa.

 

Kuva: Marjaana Kaskamaa

Lue lisää:

KUUMA-seutu

Työelämätiistai: Kyllä voi tunnustaa, innoissamme ollaan!


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Työelämätorstai: Ensimmäiset raidekaluston asentajaksi valmistuvat Keudan opiskelijat aloittivat syksyllä opintonsa VR FleetCarella

Osaavia raideliikennekaluston asentajia tarvitaan tulevaisuudessa enenevissä määrin liikenteen kasvun ja asentajien eläköitymisen myötä. VR FleetCaren ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän Keudan välillä joulukuussa 2020 allekirjoitettu kumppanuussopimus pyrkii tuomaan ratkaisuja osaavan työvoiman kouluttamiseen. Elokuussa 2021 ensimmäiset Keudan opiskelijat aloittivat lukuvuotensa FleetCarella.

FleetCarella suoritettava osa tutkintoa on 150 osaamispistettä ja kestää vuoden. Käytännössä opiskelijat ovat kolmannen vuoden sähköalan opiskelijoita, sillä asentajan töitä voivat tehdä vain täysi-ikäiset.

”FleetCarella suoritettavan kokonaisuuden sisältöä on suunniteltu tammikuusta 2021 alkaen yhdessä Keudan kanssa. Olemme yhteistyössä verranneet raideliikennekaluston osaamisalan tutkintovaatimuksia ja etsineet meiltä siihen istuvia töitä ja kokonaisuuksia”, kertoo koulutuskoordinaattori Tiina Kaarnalehto.

Opintovuosi on jaettu kolmeen osaan: syksyllä 2021 on 50 osaamispisteen kokonaisuus raideliikennekaluston kunnossapidosta, jossa opiskelijat tutustuvat esimerkiksi perushuoltoihin, käyvät verkkokursseja turvallisuuteen, varikkoympäristöön ja kalustoon liittyen sekä opettelevat työelämän perusteita. Tammikuusta huhtikuuhun opiskelijat syventyvät 50 opintopisteen verran joko sähkömoottorijuniin tai sähkövetureihin ja oppivat haastavampia vikakorjauksia ja huoltoja. Huhtikuusta heinäkuuhun on vuorossa pneumatiikkajärjestelmien asennuksen ja kunnossapidon kokonaisuus, joka on myös 50 opintopisteen laajuinen.

”Meitä oli laaja kattaus mukana suunnittelemassa opintojen sisältöä; tuotantoasiantuntijoita, työnopastajia, työnjohtoa ja koulutusorganisaation henkilöstöä. Pilotista kun on kyse, niin nyt tehdään tarvittavia korjauksia tulevaa varten ja haetaan kokemuksia siitä, miten tämä yhdessä luotu kokonaisuus toimii, kertoo tekninen työnjohtaja”, työpaikkaohjaajana toimiva Toni Kullberg.

Pilotin jälkeen opiskelumahdollisuuksia suunnitelmissa laajentaa

Jokaisella opiskelijalla on oma työpaikkaohjaaja, joka toimii linkkinä koulun ja opiskelijan välillä ja varmistaa, että opinnot etenevät suunnitelman mukaisesti. Työtehtäviä opiskelijoille jakavat työnjohtajat ja varsinaisia asentajan töitä opiskelijat opettelevat FleetCaren asentajien ohjauksessa. Työvuorojen niin salliessa opiskelijoita ohjaavat työnopastajat.

Kunkin 50 osaamispisteen osuuden jälkeen opiskelijoiden täytyy suorittaa näyttö, jossa jakson sisällön osaaminen todennetaan. Tämän yhteydessä käydään arviointikeskustelu. Paikalla on opiskelijan työpaikkaohjaajan lisäksi Keudalta opettaja.

Opiskelijat on jaettu eri kunnossapitoyksiköihin; Pendolinojen kunnossapitoon, lähiliikennekaluston kunnossapitoon ja veturien kunnossapitoon. Suunnitelmissa on, että jatkossa oppilaitosyhteistyötä voitaisiin tehdä muillakin paikkakunnilla.
”Tarkoituksena on, että tämän kokeilun jälkeen meille tulisi enemmän opiskelijoita. Tuotannoistakin ollaan tosi kiinnostuneita ottamaan opiskelijoita vastaan. Nyt kun nämä opiskelumateriaalit ja taustatyö on tehty, ja yhteistyö Keudan kanssa on sujunut hyvin, niin opiskelijoille on helppo tuottaa sisältöä jatkossakin”, Tiina kehuu.

Ensimmäisiltä opiskelijoilta positiivisia kokemuksia

Kevään 2021 aikana VR FleetCare piti Keudan sähköpuolen opiskelijoille kaksi infotilaisuutta VR FleetCaresta ja uramahdollisuuksista raideliikenteen alalla. Opinnoista kiinnostuneet haastateltiin ja ensimmäiselle pilottivuodelle valittiin kolme opiskelijaa.

”Kun kuulin tästä mahdollisuudesta, niin se kyllä herätti kiinnostuksen heti. Ensimmäisellä viikolla täällä oli tosi paljon erilaisia perehdytyksiä, tuli hirveästi tietoa kerralla. Nyt olen syksyn opetellut erilaisia huoltoja ja esimerkiksi testannut jarruja”, kertoo sähköveturipuolen opiskelija Omar Elshamaly.

Käytännön töitä 18-vuotias Omar on opetellut FleetCaren asentajien opastamana. Opintojen etenemisestä pitää huolen Omarin työpaikkaohjaaja, tuotantoasiantuntija Mika Eronen.

”Opiskelijoilla on henkilökohtainen opintosuunnitelma, mitä seuraten varmistetaan, että Omar oppii kaiken mitä tutkintovaatimuksiin kuuluukin. Omar on kyllä innokas ja nopea oppimaan, joten hyvin tämä on mennyt tähän asti”, Mika kertoo.

Ikäerosta huolimatta nuori on otettu ilolla vastaan työyhteisössä.

”Olen viihtynyt täällä tosi hyvin. Ei mennyt kuin muutama päivä, niin tunsin jo kaikki. Asentajat ja työnjohtajat ottivat minut tosi hyvin vastaan”, Omar kehuu.

FleetCarella vietetyn vuoden jälkeen Omar valmistuu Keudasta sähköasentajaksi kesällä 2022.

”Kyllä uskon, että valmistumisen jälkeen aion hakea FleetCarelle töihin. Hommat on jo tuttuja ja isossa talossa on paljon monipuolista tehtävää”, Omar suunnittelee.

”Tämä koulutusyhteistyö on tosi hieno mahdollisuus esimerkiksi sähköalan opiskelijoille päästä sukeltamaan junien maailmaan. Tämä työympäristö on ainutlaatuinen ja kun näitä junakalustoja on Suomessa vain VR:llä niin ei näihin suoraan pääse kouluttautumaan muuta kautta”, Toni toteaa.

 


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Työelämätiistai: Kyllä voi tunnustaa, innoissamme ollaan!

Keski-Uudellamaalla on pitkät perinteet yhteistyön tekemiselle yli kuntarajojen. Alueella toimii lukuisia eri teemojen ympärille muodostettuja verkostoja. Moni alueen virkamies osallistuu omaan toimenkuvaansa liittyen jo vakiintuneisiin verkostoihin, joissa asioita valmistellaan verkostomaisesti yhteistyössä. Joissain verkostoissa luodaan uutta toimintakulttuuria ja luodaan uusia sektorirajat ylittäviä ratkaisuja palvelemaan yhteisiä haasteita. Esimerkki tällaisesta verkostosta lähivuosilta on esimerkiksi Ohjaamo-toiminnan ylös ajaminen Keski-Uudellamaalla, jossa koulutuksenjärjestäjät, kunnat, te-hallinto ja Ely -lähtivät yhteistyössä edistämään nuorille suunnattujen palvelujen saavutettavuutta.

Myös alueen koulutuksenjärjestäjät ovat vuosien saatossa muodostaneet verkostoja, joissa on ratkaistu ajankohtaisia haasteita ja tarjottu kokeilualustaa uusien toimintamallien kehittämiseksi, usein myös yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Jotkut verkostot ovat vakiintuneet osaksi arkea, osa muodostetaan jo lähtökohtaisesti palvelemaan jotain määräaikaista kehittämistoimintaa.

Uusimpana verkostomaisena tahdon osoituksena Kuuma-seudulla on käynnistetty yhteisen tilannekuvan hahmottelua, ja työ toteutetaan Sitran vuorovaikutteisen toimintamallin puitteissa. Toimintamalli perustuu Sitran Alueiden osaamisen aika –hankkeeseen. Toimintamallin mukaisesti toteutetaan vuoden 2022 alkupuolella kolme tilannekuvafoorumia. Tilannekuvafoorumeiden keskusteluja varten tarvitaan tiedontuotantoa ja loppuvuoden aikana alueella tehdään kysely 300 yritykselle liiketoimintaan vaikuttavista trendeistä, oppilaitosyhteistyöstä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Yrityskyselyn toteuttaa käytännössä Taloustutkimus Sitran tilauksesta. Lisäksi prosessin aikana kerätään tietoa hankkeista, joita alueella on meneillään alueellisen elinvoiman edistämiseen. Myös Sitran väestökehitykseen liittyvät materiaalit otetaan käyttöön, niistä uusimpana lokakuun lopulla julkaistu selvitys osaajien riittävyydestä alueella. Sitran panos tiedontuotannossa on avainasemassa prosessissa, ja olemme tästä tuesta enemmän kuin kiitollisia.

Prosessissa on hienoa se, että se tuo alueen toimijat yhteen ja auttaa tunnistamaan Keski-Uudenmaan alueelle tyypillisiä osaamisen ja yhteistyön tarpeita. Yhdessä keskustellen opimme ymmärtämään eri näkökulmia sekä löytämään kestävää tulevaisuutta mahdollistavia yhteistyötapoja, joilla vaikuttaa alueen elinvoimaan. Työpajoissa kysytään mm. miten yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö toimii tai miltä alueen kehittäminen ja alueen osaajatilanne tällä hetkellä näyttää. Verkoston yhteinen suunnitteluryhmä tekee parhaansa, jotta kevään tilannekuvafoorumeista tulee tunnelmaltaan keskustelua siivittäviä. Ja ennen kaikkea, että teemme näkyväksi ne teemat, joiden edistämiseen tarvitaan kaikkien alueen toimijoiden panos. Tilannefoorumeihin kutsutaan osallistujia verkoston taustaorganisaatioista, niiden sidosryhmistä ja alueen yrityksistä. Kutsuja lähtee liikkeelle loppuvuodesta. Laajaa osallistujajoukkoa tavoitellaan!

 

Lisätietoja
Henna Hyytiä
Ennakointipäällikkö
Yritys- ja elinvoimapalvelut
Keuda
henna.hyytia(at)keuda.fi

 

 

Lue lisää

Linkki Kuuma-seudun sivuille, alueen kunnat

Linkki Sitran sivuille, Alueiden osaamisen aika, vuorovaikutteinen tilannekuva -toimintamallit

Linkki Sitran sivuille, Osaajien riittävyys alueella


Verkosto, joka toteuttaa prosessin on ns. kolmikantainen. Julkista sektoria edustavat KUUMA-seutu liikelaitos, Keravan kaupunki (Vantaan ja Keravan kuntakokeilu), Kuntaliitto, Uudenmaan Ely-keskus ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto.  Yrityskentän ääntä tuovat Helsingin seudun kauppakamari, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Keuke Mäntsälän Yrityskehitys Oy ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari ja Uudenmaan Yrittäjät. Oppilaitoksia verkostossa edustavat Hyria koulutus Oy, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Laurea-ammattikorkeakoulu, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksia, STEP-koulutus ja TTS Työtehoseura.


 


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.