Keudassa mahdollinen altistuminen koronavirukselle

 

Tuusulassa, Keudan Kirkkotiellä sijaitsevassa ravintolassa olleet henkilöt ovat mahdollisesti voineet altistua koronavirukselle  8.-10.9.2021 välisenä aikana.

Keusote suosittelee että kyseisenä aikana toimipisteessä olleet henkilöt seuraavat vointiansa tarkemmin seuraavan 14 vuorokauden aikana, ja hakeutuvat tarvittaessa koronatestiin. Mikäli jälkeenpäin ilmenee lieviäkin oireita, koronatesti on syytä uusia. Mikäli saat koronaoireita, jää kotiin, kunnes saat negatiivisen koronavirustuloksen.

Yleistietoa karanteenista löydät verkkosivuilta osoitteesta www.keski-uudenmaansote.fi/koronavirus

Oppilaitoksen toiminta voi jatkua normaalisti.  

Yleistä tietoa koronaviruksesta puhelimitse ja chatissa

Puhelinpalvelussa 0295 535 535 ja chatissa saa yleistä tietoa koronaviruksesta. Neuvonta palvelee arkipäivisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15. Palvelua saa ensisijaisesti suomeksi ja mahdollisuuksien mukaan myös ruotsiksi ja englanniksi.

Löydät oman kotikuntasi verkkosivuilta tarkemman ohjeistuksen. Lisätietoa koronaviruksesta saat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta: https://thl.fi/fi/

• Ohjeet kotikaranteeniin määrätyille

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/karanteeni-eristys-ja-karanteenia-vastaavat-olosuhteet

• På svenska: Behandling av coronavirussjukdomen och vårdanvisningar

https://thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/aktuellt/aktuellt-om-coronaviruset-covid-19/symtom-och-behandling-coronaviruset/behandling-av-coronavirussjukdomen-och-vardanvisningar

• In English: Treatment of coronavirus and instructions for the infected

https://thl.fi/en/web/infectious-diseases-and-vaccinations/what-s-new/coronavirus-covid-19-latest-updates/symptoms-and-treatment-coronavirus/treatment-of-coronavirus-and-instructions-for-the-infected

Lisätietoja: kuntayhtymän johtaja Tiina Halmevuo, 050 336 9709, tiina.halmevuo(at)keuda.fi

Turvallisuuden ja riskienhallinnan asiantuntija on nähnyt alan monet kehitysaskeleet

Kun meitä ympäröivä maailma muuttuu, on ammattialojen reagoitava ja muututtava mukana. Tämä näkyy hyvin konkreettisesti turvallisuusalalla, jonka merkitys on korostunut paljon viime vuosikymmenien aikana. Tämän on nähnyt hyvin läheltä turvallisuus-, riskienhallinta- ja laatuasiantuntija Kari Helislahti, jolla on monipuolinen kokemustausta alan työtehtävistä.

”Turvallisuuden merkitys ja sisältö on muuttunut todella paljon sinä aikana, kun olen työskennellyt turvallisuusalalla. Kun aloitin, olivat keskeisinä osa-alueina paloturvallisuus ja työturvallisuus”, Helislahti avaa.

Suuren teollisuusyrityksen paloasemalla lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Helislahti on nähnyt jo pienenä poikana vakavien riskien toteutumista. Hänen isänsä toimi teollisuusyrityksessä apulaispalopäällikkönä ja operatiivisena tilannejohtajana.

Myös Helislahti itse oli mukana teollisuuspalokunnan toiminnassa koulu- ja opiskeluaikoinaan. Logistiikkainsinööriksi valmistunut Helislahti on suorittanut useita turvallisuusalan tutkintoja ja opiskellut lisäksi muun muassa johtamista, työpsykologiaa, viestintää ja aikuiskasvatusta.

”Ei ihme, että olen taustani takia päätynyt pelastusalan tehtäviin ja sitten myöhemmin kokonaisvaltaisen turvallisuuden ja riskienhallinnan johtamis- ja kehittämistehtäviin”, Helislahti summaa.

Hän ehti työskennellä opiskelun ja päätöidensä ohessa, yli 30 vuotta erilaisissa pelastusalan tehtävissä teollisuus- ja sopimuspalokunnissa. Noiden vuosien aikana hän toimi sammutusmiehenä, sukeltajana, paloesimiehenä, palomestarina sekä teollisuuspalopäällikön esimiehenä.

”Takana on aikamoinen määrä ’keikkoja’ isoista teollisuuspaloista pieniin pelastus- ja ensiaputehtäviin.”

 

Merkittäviä kehitysaskeleita 1980-luvulta tähän päivään

1980-1990-lukujen taitteessa Helislahti oli mukana kehittämässä kokonaisvaltaisen yritysturvallisuuden mallia. Näihin aikoihin turvallisuusalalle tulivat vahvasti mukaan kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus, toiminnan ja prosessien turvallisuus sekä varautuminen ja liiketoiminnan jatkuvuuden hallinta.

2000-luvulla turvallisuusalalla työskentelyyn on sisällytetty myös työhyvinvointi, energiatehokkuus, tietoturvallisuus ja tietosuoja sekä kriisijohtaminen ja viestintä.

Päätyönään Helislahti on toiminut muun muassa vakuutusyhtiön ja suurten yritysten turvallisuus- ja riskienhallinnan kehittäjänä, yritysturvallisuusjohtajana sekä valmius- ja työsuojelupäällikkönä.

”Olen tosi onnellinen, että olen saanut tehdä hyvin monipuolisesti ja monenlaisissa organisaatioissa turvallisuuden, riskienhallinnan ja laadun kehittämiseen liittyviä johtamistehtäviä. Tehtäviini on kuulunut myös osallistuminen erilaisten kriisitilanteiden johtamiseen.”

Finnairilla yritysturvallisuusjohtajana työskentelyyn liittyvät Helislahden rankimmat, mutta myös opettavaisimmat kokemukset yrityksen johtamisesta ja kriisijohtamisesta.

”Ensin törmättiin lentokoneilla torneihin New Yorkissa 2001. Sitten tuli Irakin sota, SARS, lintuinfluenssa ja lopuksi vielä Aasian tsunami. Noina vuosina unet jäivät vähiin ja vastuu painoi todella hartioita.”

Monipuoliset ja vastuulliset työtehtävät ovat kartuttaneet ja vahvistaneet Helislahden tietämystä ja käytännön osaamista. Näitä tietoja ja taitoja hän haluaa jakaa muille. Hän päätti ryhtyä turvallisuus- ja riskienhallinta-alan kouluttajaksi ja asiantuntijaksi.

 

Nyt on mahdollisuus hakeutua Helislahden koulutuksiin

Helislahti toimii kouluttajana Keuda Koulutuspalvelut Oy:n järjestämissä turvallisuusalan täydennyskoulutuksissa. Kiinnostuneiden on mahdollisuus osallistua muun muassa seuraaviin täydennyskoulutuksiin: Esimiehen turvallisuusosaaminen ja taidot toimia haasteellisissa vuorovaikutustilanteissa, Kokonaisvaltainen riskienhallinta (ERM), Rakennusprojektien turvallisuus ja turvallisuuskoordinaattoritoiminta sekä Turvallisuus- ja kriisijohtaminen ja hyvä turvallisuuskulttuuri.

”Lisäksi syksyllä käynnistyy yhteistyössä Keuda Koulutuspalvelut Oy:n kanssa vähän laajempi turvallisuuspäällikkökoulutus sekä mahdollisesti asiakaskohtaisia turvallisuus- ja riskienhallintakoulutuksia”, Helislahti vinkkaa.

Helislahti toteaa yritysten turvallisuuden kehittämisen lähtevän siitä, että tunnistetaan tämän päivän ja tulevaisuuden todelliset uhat ja riskit. Näiden lisäksi on tunnistettava kaikki lainsäädännölliset vaatimukset, asiakas- ja muut vaatimukset sekä organisaation turvallisuuden lähtötaso, jota tulee kehittää jatkuvan parantamisen periaatteella.

”Esimerkkejä kysytyimmistä arviointi-, kehittämis- ja koulutuspalveluista ovat kokonaisvaltainen riskienhallinta, jatkuvuudenhallinta, turvallisuus- ja kriisijohtaminen, työturvallisuus ja -hyvinvointi, esimiesten turvallisuusvastuut ja -tehtävät, rakennustyömaaturvallisuus ja rakennustyömaan turvallisuuskoordinaattori sekä tietoturvallisuus ja tietosuoja.”

Helislahti kokee tämänhetkisessä työssään palkitsevimpana tyytyväiset asiakkaat sekä sen, että hän pääsee auttamaan ihmisiä ja yrityksiä jakamalla osaamista ja kokemuksia. Hänelle jatkuva itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen sekä uuden tiedon jakaminen asiakkaille on tärkeää.

”Minulla on korkea laatuvaatimus koulutuksissani. Haluan, että koulutettavat ovat tyytyväisiä ja saavat jotain kättä pidempää, jota he voivat oikeasti soveltaa käytännössä. Kouluttaminen ei saa olla vain tiedon työntämistä. Tarjoan käytännönläheistä tietoa ja työkaluja siihen, miten muutos organisaatiossa tehdään.”

 

Koulutukset: 

Esimiehen turvallisuusosaaminen ja taidot toimia haasteellisissa vuorovaikutustilanteissa | Keuda.fi

Kokonaisvaltainen riskienhallinta (ERM) | Keuda.fi

Rakennusprojektien turvallisuus ja turvallisuuskoordinaattori | Keuda.fi

Turvallisuusjohtaminen ja hyvä turvallisuuskulttuuri | Keuda.fi

Työturvallisuuskorttikoulutus, Verkkokoulutus | Keuda.fi

Työturvallisuuskorttikoulutus, lähiopetus | Keuda.fi



Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön
valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra188

Hius- ja kauneudenhoitoalan yrittäjyysleiri tarjosi tietoa, ideoita ja inspiraatiota yrittäjyyteen

Hius- ja kauneudenhoitoalanalan yrittäjyysleiriä suunnittelivat keväästä saakka yritystoiminnan koordinaattori Tiina Myrsky, ammattiohjaaja Jenna Oravakangas ja opettaja Sari Männistö-Ojainmaa.

 

Yrittäjyysleiri on opiskelijoille oiva tilaisuus päästä yhdessä ideoimaan liikeideoita ja tutustumaan yrittäjyyden maailmaan innostavien puheenvuorojen saattelemana. Keudassa on järjestetty vuosien ajan monipuolisesti erilaisia yrittäjyysleirejä, joista viimeisin oli 10 tunnin leiri hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijoille Kirkkotien toimipisteellä Tuusulassa. 

Tapahtumapäivä toimi starttina alkaville yrittäjyyden opinnoille. Opiskelijat tutustutettiin Osuuskunta Yrittämön toimintaan ja heille avattiin tulevaa yrittäjyysprojektia. Projektissa hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijoiden toteuttamaa asiakaspalvelua tehdään osuuskunnan kautta, jolloin opiskelijat saavat myös pientä rahallista korvausta työstään.

Tapahtumapäivään sisältyi myös tehtävänanto. Opiskelijoiden tuli ideoida ryhmissä liikeidea, jollaista ei ole vielä toteutettu.

”Vähän sellaista ajatusten pöllyttelyä. Tehtävänantona oli keksiä liikeidea, jossa ei saa perustaa kauneushoitolaa, kampaamoa eikä verkkokauppaa. Pitää pysyä omalla alalla, mutta jotain ihan muuta”, yritystoiminnan koordinaattori Tiina Myrsky avasi.

”Yleensä sanotaan, että taivas on rajana. Mutta nyt sanottiin, että sekään ei ole rajana. Vähän jotain muuta ja sen ei edes tarvitse olla realistinen. Me ei tiedetä, mitä ammatteja on esimerkiksi 10 vuoden päästä”, opettaja Sari Männistö-Ojainmaa jatkoi.

Tarkoituksena oli, että opiskelijat verkostoituisivat keskenään ja uskaltaisivat kurkistaa yhdessä laatikon ulkopuolelle erilaisten liikeideoiden löytämiseksi. Päivään osallistuneet kauneudenhoitoalan opiskelijat kertoivat tykänneensä tehtävänannosta. Yleisesti yrittäjyys herätti kiinnostusta. 

”Itseäni alkoi se osuuskuntatoiminta kiinnostaa”, Mira totesi.

Opiskelukaveri Irina oli samaa mieltä. Emmillä on jo ideaa omaa yritystä varten. Annalle yrittäjyys on jo tuttua. Parturi-kampaajaksi valmistunut kauneusalan opiskelija tekee säännöllisesti hiustenleikkuutta kevytyrittäjänä.

Artikkeli jatkuu kuvien alla.  

Ryhmaetyoe tuusulaKeudan kauneudenhoitoalan opiskelijoita keskittymässä liikeidean suunnitteluun. 

WhatsApp Image 2021 08 17 at 11.16.57 3

Rohkaisua yrittäjyyteen

Yrittäjyysleiri jatkui mielenkiintosilla esityksillä. Paikan päälle saapui puhumaan yrittäjä ja unelmien jahtaaja Jani Torppa, joka avasi omaa yritystoimintaansa ja sen ilon hetkiä ja haasteita. Janilla on kaksi yritystä, joista toinen on vaatemerkki ja toinen ohjelmointiyritys. Janin tärkeimmät viestit opiskelijoille olivat: Älä jätä mitään tekemättä sen vuoksi, että pelkäät. Uskalla epäonnistua, sillä huomenna on päivä uusi ja kukaan ei enää muista.

Janin puheenvuoron jälkeen opiskelijat esittelivät pienissä ryhmissä omat liikeideansa. Keudan kolmikko Tiina Myrsky, Sari Männistö-Ojainmaa ja ammattiohjaaja Jenna Oravakangas summasivat, että opiskelijat olivat panostaneet tehtävään upeasti. Ideoina syntyi muun muassa itsepalvelukosmetiikkahuone, hohtavat tatuoinnit, ekologinen hoitola-auto ja vedenalainen kauneushoitola. Erilaisia hius- ja kauneusalan mobiilisovelluksia oli myös useampia. 

Kauneudenhoitoalan opiskelijat Nea, Eerika, Laura ja Sofi suunnittelivat liikeideaa yhdessä. He totesivat odottavansa eniten sitä, että pääsevät kuulemaan, minkälaisia ideoita muut ryhmät ovat keksineet.

”Ehkä aluksi ideoiden luominen oli isoin haaste. Sitten kun niitä rupesi miettimään, niin ideoita alkoi tulla ja niitä saatiin yhdistettyä hyvin yhdeksi kokonaisuudeksi”, Nea kertoi.

Ryhmäläiset totesivat yrittäjyyden kiinnostavan. Monilla heistä on ajatuksena ryhtyä tulevaisuudessa yrittäjäksi tai jatkaa vielä opiskelua.

Päivän toinen mielenkiintoinen esitys seurattiin webinaarina, kun kenkäsuunnittelija ja yrittäjä Minna Parikka piti puheenvuoron. Puheen myötä sisältörikas päivä sai inspiroivan päätöksen.

”Yrittäjyysleireissä yksi aspekti on ryhmäytyminen. Se, että opitaan tuntemaan toisemme. Opiskelijat oppivat tuntemaan meidät ja toisensa vielä paremmin. Yksi tärkeä asia on ollut myös yhteistyö eri toimialojen ja eri tiimien kesken”, Tiina avasi.

”Toivon, että tämä antaa tukea ja luottoa yritystoimintaan. Ettei se ole enää mörkö, vaan pystyy luottamaan siihen, että pärjää ja jos idea ei ehkä kannakaan, niin pystyy kehittämään jotain uutta. Luottoa omaan ammattitaitoonsa ja siihen, että voi keksiä uutta”, Jenna kiteytti lopuksi.

WhatsApp Image 2021 08 17 at 17.43.33
Yrittäjä Jani Torppa kertoi omasta yrittäjyysmatkastaan ja rohkaisi kuulijoita.

WhatsApp Image 2021 08 17 at 19.02.39Yrittäjyysleiri huipentui Minna Parikan webinaariin, jonka mahdollisti Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Keuke. 


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra182

Esittelyssä keudalaisia: Laitoshuoltaja Janita on innoissaan oppisopimuksesta

Janita Keskitalo työskentelee pääasiallisesti Sibeliuksenväylän toimipisteellä Järvenpäässä. 

 

Uusi laitoshuoltaja Janita Keskitalo on Keudassa sekä työntekijänä että opiskelijana. Hän aloitti puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto-opinnot äitiyslomansa jälkeen elokuussa 2020.  

”Aluksi suoritin opintoja lähiopintoina ja verkkokursseina”, Janita kertoo.  

Oppisopimuksella työelämälähtöisen opiskelun Janita aloitti elokuussa 2021. Janita on mahdollisuudesta innoissaan.

”Oppisopimuksen mahdollisuus avautui työkokeilun kautta. Mulle tämä on ollut paras mahdollinen tapa opiskella, sillä opin parhaiten tekemällä. Hyvänä lisänä on saada palkkaa opiskeluajalta.” 

Janitan työnkuvaan kuuluvat yleisen viihtyvyyden ylläpitäminen sekä tilojen ja pintojen puhtaanapito. Työpäivän aikana hän huolehtii muun muassa luokka- ja kokoustilojen, toimistojen, vessojen ja käytävien siisteydestä ja toimivuudesta.  

”Eli osaltani pidän huolta siitä, että Keudassa on mukavaa ja turvallista opiskella sekä työskennellä myös näin korona-aikana.” 

Ensimmäisistä työviikoista Janitalle jäi mieleen vauhdikkuus, mutta samaan aikaan työkavereiden ymmärtäväisyys.

”Se, että on okei, vaikkei kaikkea osaakaan heti.” 

Janita kuvailee Keudaa hyväksi opiskelupaikaksi ja työympäristöksi. Hän kertoo pienen lapsen äitinä olevan tärkeää, että opinnoissa on ollut joustavuutta. Tämän on mahdollistanut muun muassa verkossa toteutuneet opinnot.  

”Opettajani on ollut tukenani edistämässä opintojani ja tsemppaamassa minua eteenpäin. Työilmapiiri Keudassa on ollut kannustava. Koen, että töihin on ollut kiva tulla.” 


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra181

Kolumni Keudasta: Suuret muutokset ovat sekä uhka että mahdollisuus niin yksilöille, yrityksille kuin koko yhteiskunnalle

Maailma muuttui koronan myötä. Yhteinen puheenaihe niin valtion päämiehillä, kuntapäättäjillä kuin meillä kaikilla on korona -se yhdistää meitä puheissa ja teoissa. Pandemiasta on aiheutunut vakava terveyshuoli, pandemia on vaikeuttanut monen alan ja yrityksen toimintaa, lomautukset ja jopa työttömyys ovat arkipäivää joillain aloilla, työvoiman saantiin liittyvät kysymykset ovat taas joidenkin alojen arkipäivää. Korona on muuttanut meitä kaikkia. Osaammeko ehkä paremmin arvostaa tavallista, turvallista elämää? Pitäisikö meidän varautua paremmin? Osaisimmeko ennakoida asioita? Pitäisikö meidän pitää toinen toisistamme parempaa huolta?

Minulla on neljä ihanaa lastenlasta, joiden elämässä saan olla vahvasti mukana. Monesti pohdin, millainen maailmamme mahtaa olla silloin, kun he ovat aikuisia. Ilman maailmanlaajuista pandemiaakin muutosvauhti on tänään nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin, eikä meillä vieläkään ole kuuluisaa kristallipalloa, josta tulevaisuutta ennustaa. Varmaa on kuitenkin se, että näkyvissä olevat megatrendit, esim. digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly muuttavat maailman ja työelämän toisenlaiseksi kuin mitä se tällä hetkellä on. 4-vuotias prinsessammekin on jo täysin sinut Ipadin kanssa. Siitä se lähtee????.

Ennakointityön merkitys on tunnustettu koronan jälkeisessä maailmassa lähes organisaatiossa kuin organisaatiossa.  Tarvitsemme erilaisista tulevaisuuskuvista ennakointitietoa, jota saamme oman toimintamme suuntaamiseen kansainvälisistä ja kansallisista selvityksistä, raporteista, omistajakunnistamme ja verkostoistamme.

Muutokset ovat aina sekä uhka että mahdollisuus niin yksilöille, yhteisöille kuin yhteiskunnallekin.  Kaikkea tulevaa ei voi ennustaa, mutta voimme pyrkiä parhaalla mahdollisella tavalla sopeutumaan muutoksiin ja pyrkiä hyödyntämään uusia mahdollisuuksia.

Olemme tilanteessa, jossa tarvitaan ”yhteiskunnallista pelinlukutaitoa” sekä vahvaa verkostoitumista eri toimijoiden kanssa.

Ammatillisen koulutuksen tehtävä on tuottaa osaavaa työvoimaa työnantajien käyttöön. Unohtaa ei sovi työssä olevan väestön jatkuvan kouluttautumisen tarvetta.

Olen lähiaikoina saanut osallistua useampaan AMKE ry:n tilaisuuteen: elokuun viimeisellä viikolla Amken työelämäkumppanuuksien verkoston vieraana oli Omnian liiketoimintajohtaja Riikka-Maria Yli-Suomu, joka kertoi työllisyysrahaston tehtäviä koskevan selvityksen keskeisintä sisältöä. Jatkuva oppiminen on nyt päivän sana. Selvitys nostaa erinomaisesti esille sen, että jatkuva oppiminen ei ole vain koulutuspolitiikkaa, vaan sosiaali-, työllisyys-, elinkeinopolitiikkaa unohtamatta työelämän kehittämistehtävää. Voimme yhdessä todeta, että ammatillisessa koulutuksessa onkin kysymys monitahoisesta yhteiskuntaan vaikuttavasta asiasta. Olemme Keudassa, yhdessä laajan verkoston kanssa rakentamassa, alueellista elinvoimaa, omaa toimintaamme jatkuvasti kehittämällä. Osaaminen ratkaisee – ehkä jo kulunutkin sanonta, mutta niin se on edelleenkin.

Kemian teollisuuden johtava asiantuntija Anni Siltanen haastoi koulutuksen järjestäjiä tiiviiseen yhteistyöhön. Anni totesi, että vain yhdessä toimien voimme ratkoa olevat ja tulevat työvoiman saantiin ja osaamiseen liittyvät haasteet. Kemian teollisuus on myös laatinut mielenkiintoisen selvityksen alalla tarvittavista kyvykkyyksistä. Kannattaa tutustua.

Ammattikasvatusneuvos Timo Karkola kiteytti yhteisen toimintaympäristön haasteet erinomaisella tavalla. Työvoiman saatavuus- ja osaamisongelmiin, mutta myös liiketoiminnan edelleen kehittämiselle on akuutti tarve.  Meillä tulee olla ajantasainen tilannekuva toimialojen ja yritysten tilanteesta ja tarpeista – alueellinen tilannekuva pitäisi Keudassa olla selkeä pystyäksemme tarjoamaan juuri sitä, mille on tarve ja tilaus. Meidän on entistä tärkeämpää vaikuttaa yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Tarvitsemme erilaisia kumppanuuksia, emme vain yritysten kanssa, vaan monien sidosryhmien kanssa.

Kumppanuutta rakennettaessa asiantuntijuus ja innovatiivisuus ovat tärkeitä rakennuspalikoita.

Selvitysten mukaan innovatiivisuus nähdään niin tärkeänä asiana, että joissain tapauksissa yhteistyö-/ kumppanuussopimuksiin on kirjattu myös vuotuiset innovaatiotavoitteet. Kumppanuuksien ja luottamuksen syventyminen kulkevat käsi kädessä.

Meidän tulee ymmärtää työelämäasiakkaidemme liiketoiminta ja toimiala ja meidän tulee tunnistaa, mikä asiakkaillemme on tärkeintä. Meidän tulee pystyä tarjoamaan asiakkaillemme uudenlaista näkemystä siitä, miten asiakkaamme pystyy kehittämään liiketoimintaansa.  Meillä on erinomaisia koulutuksellisia ratkaisuinstrumentteja: koulutussopimus, oppisopimus, työvoimakoulutus, räätälöity kovan rahan koulutus. Toivottavasti koko valikko on laajasti käytössä. Parhaimmillaan asiakkaamme haastavat meitä ja me asiakkaitamme. Olemme yhteisellä oppimismatkalla ja lopputuloksena syntyy entistä parempia ja innovatiivisia lopputulemia.

Keudassa on tehty erinomainen päätös siitä, että tulemme panostamaan systemaattiseen ennakointityöhön. Tulevaisuustietoa tuotetaan ja käsitellään monessa vaiheessa: keräämme relevanttia informaatiota ja muutamme sen toimintamme kannalta tarpeelliseksi tiedoksi, tulkitsemme tietoa ja muutamme sen yhteiseksi ymmärrykseksi ja lopputulemana omaksumme asian ja toimimme sen mukaan.  Ennakointityössä tarvitaan ison kuvan selkiyttäminen, mutta ennen kaikkea saumatonta yhdessä tekemistä.

Korona-aika on ollut meille kaikille uuden oppimisen aikaa. Koronaan pohjautuva muutos tapahtui nopeasti ja osoitti lukuisia vaihtoehtoisia toimimisen tapoja. Tiedon lisäksi meillä on nyt kokemusta toisin toimimisesta sekä nopeasta, onnistuneesta reagoinnista.  Huippuonnistumisia ja vaikuttavaa työtä. Suuri kiitos kaikille!  Samanlaista reagointia ja toimintaa tultaneen tarvitsemaan jatkossa, kun vastaamme muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin.

Ammatillisen koulutuksen kultainen ansioristi luovutettiin eilen suuresti arvostamalleni Opetushallituksen ex-pääjohtaja Olli-Pekka Heinoselle. Kiitospuheessaan hän totesi: ”Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan sydäntä, päätä ja kädentaitoja.” Viisaasti sanottu.

Yhdessä onnistumme. Take care.

Iloa ja energiaa syksyyn, toivottelee
Anne Vuorinen


 

KK AV kuva301
Anne Vuorinen, Keudan Yritys- ja elinvoimapalvelujen johtaja
Toimitusjohtaja, Keuda Koulutuspalvelut Oy


 

Uutiskirje 122020 laatupalkinto11

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Keudaan on valittu uusi kuntayhtymän johtaja

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, Keudan kuntayhtymän johtajaksi valittiin Riikka-Maria Yli-Suomu. 

Valinnan suoritti kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävä yhtymävaltuusto, joka valitsi uuden kuntayhtymän johtajan keskiviikkona 1.9.2021 pidetyssä kokouksessaan.

Valinnan tehneeseen yhtymävaltuustoon on nimetty eri määrä edustajia jokaisesta omistajakunnasta. Jokaisella; Järvenpään kaupungilla, Keravan kaupungilla ja Tuusulan kunnalla on valtuustossa neljä edustajaa. Mäntsälän sekä Nurmijärven kunnilla on kummallakin kolme edustajaa, Sipoon kunnalla on kaksi edustajaa ja Pornaisten kunnalla yksi edustaja.  

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, Keudan kuntayhtymän johtajan virkaan jätti hakemuksensa 20 hakijaa. Heistä hakemuksien ja videohaastattelujen perusteella valittiin jatkoprosessiin kahdeksan (8) hakijaa. Haastattelujen perusteella henkilöarviointeihin eteni kolme (3) hakijaa. Kaikki virkaa hakeneet ja ehdot täyttäneet olivat kuitenkin äänestettävissä. Äänet jakautuivat hakijoiden kesken seuraavasti  Yli-Suomu sai 14 ääntä,  Hyttinen sai 6 ääntä ja Alho-Asikainen1 äänen.  

Yhtymävaltuuston puheenjohtajana toimiva Aarno Järvinen Tuusulasta kertoo valinnasta seuraavasti; päällimmäinen ajatus on että valinta oli oikea, kaikki kolme olisivat olleet hyviä johtajia Keudaan. Riikka-Maria on kuitenkin tähän aikaan oikea henkilö. 

Riikka-Maria Yli-Suomu kommentoi pian kuntayhtymän johtajaksi valintansa jälkeen, ”Olen mielettömän onnellinen ja kiitollinen päätöksestä sekä saamastani suuresta tuesta. Olen todella innoissani tullessani Keski-Uudellemaalle työskentelemään. Vuosien ajan olen tehnyt jo yhteistyötä Keudan kanssa. Olen tuntenut aiemmat kaksi johtajaa hyvin ja minulla on aina ollut varsin positiivinen kuva Keudasta. Jalat maassa oleva koulutustalo, jossa ihmisillä on hyvä olla ja jossa tehdään yhteistyössä hyvää työtä koulutuksen eteen.”

Uusi kuntayhtymän johtajan aloittaa työssään sopimuksen mukaan. Virantäytössä on kuukauden valitusaika.

 

Lisätietoja:

vs. kuntayhtymän johtaja Tiina Halmevuo, tiina.halmevuo(at)keuda.fi

yhtymävaltuuston puheenjohtaja Aarno Järvinen, ajarvine(at)sci.fi

viestintä- ja markkinointipäällikkö Hanna Nyrönen, hanna.nyronen(at)keuda.fi


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriönvalitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra180

 

Tänään valitaan uusi kuntayhtymän johtaja – Keuda uutisoi kokouksesta reaaliajassa

Päätös Keudan uudesta kuntayhtymän johtajasta tehdään tänään Keudan Keskikadun toimipisteellä Keravalla. 

 

Tänään keskiviikkona 1. syyskuuta 2021 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto valitsee uuden kuntayhtymän johtajan. Kokous pidetään Keuda-talolla Keravalla kello 18 alkaen.

Keudan viestintä on paikan päällä seuraamassa kokousta sekä illan tunnelmia. Päivitämme tähän artikkeliin reaaliajassa illan ja kokouksen etenemistä. Kannattaa siis ottaa tämä artikkeli seurantaan!

klo 19.18

Kokous päätettiin. Aarno Järvinen soitti Riikka-Maria Yli-Suomulle ja kertoi uutisen, jonka jälkeen valtuusto antoi aplodit toistamiseen.

klo 19.15

Järvinen totesi kokouksen jatkuvan. Lundberg kertoi tulleen yhteensä 21 ääntä. Äänet jakautuivat seuraavasti: Tiina Alho-Asikainen yksi ääni, Markku Hyttinen kuusi ääntä ja Riikka-Maria Yli-Suomu 14 ääntä. 

”Toteamme, että Riikka-Maria Yli-Suomu on valittu toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen kuntayhtymän johtajaksi”, Aarno Järvinen kiteytti.  

klo 19.09

Ääntenlaskun ilmoitettiin päättyneen. Valtuutetut palasivat saliin. 

klo 19.03

Kaikki ovat äänestäneet ja ääntenlasku alkaa. 

klo 18.55

Seuraavaksi esiteltiin äänestyspiste ja käytiin läpi ohjeistusta alkavan äänestyksen osalta.

”Sitten äänestys alkaa”, totesi Aarno Järvinen. Hän jatkoi, että ääntenlaskun ajan pidetään kokoustauko. 

Artikkeli jatkuu kuvien alla. 

WhatsApp Image 2021 09 01 at 18.58.51Rita Kostama kävi antamassa äänensä. 

WhatsApp Image 2021 09 01 at 18.58.48Ville Mustonen pudotti äänestyslapun. 

klo 18.46

Tästä seurasi keskustelua ja kommentointia myös Jyrki Lihrin ja Hans Kanervan puolelta. Lundberg jatkoi tästä ja totesi johtajalla olevan hyvä olla kokemusta muualtakin kuin opetusalalta. Ville Mustonen sanoi, että on tärkeää, ettei mietitä pelkästään kapeasta näkökulmasta, vaan katsotaan myös tulevaan. 

klo 18.45

Riikka Reina totesi olevansa iloinen, että kaikki hakijat ovat niin hyviä. Hän sanoi arvostavansa työtä, mitä tässä prosessissa on tehty. 

klo 18.41

Hannu Aarrelampi nosti myös paikallistuntemuksen ja sosiaaliset taidot tärkeinä ominaisuuksina. Eeva-Liisa Nieminen nosti esiin kehittämistarpeet ja niiden merkityksen päätöstä tehtäessä. 

klo 18.39

Vesa Lundberg puhui ensimmäisenä. Hän sanoi, että Markku Hyttinen ja Riikka-Maria Yli-Suomu ovat tasavertaisia hakijoita, mutta ehdotti kuitenkin Markku Hyttistä. 

klo 18.33

Siirryttiin kuntayhtymän johtajan viran täyttämiseen. Aarno Järvinen luki yhtymähallituksen ehdotuksen, jossa ehdotettiin, että valitaan kuntayhtymän johtaja virkavaalilla ja hänet valitaan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen, jossa koeaika on kuusi kuukautta. 

klo 18.32

Ilmoitettiin, että valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat myös ääntenlaskijoina. Ehdotettiin Ville Mustosta ja Vesa Lundbergia. Päätös hyväksyttiin. 

klo 18.30

Viestintä pääsi sisään seuraamaan kokousta. Kokous aloitettiin nimenhuudolla. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 

Artikkeli jatkuu kuvien alla. 

WhatsApp Image 2021 09 01 at 18.03.59
WhatsApp Image 2021 09 01 at 18.04.01

klo 18.01

Aimo-auditorion ovet sulkeutuivat ja kokouksen ensimmäinen osio alkoi. Viestintä pääsee liittymään kokoukseen hetken kuluttua. 

klo 17.55

Vs. kuntayhtymän johtaja Tiina Halmevuo kertoi illan tunnelmien olevan jännittyneen odottavat. Hän kuvailee rekrytointiprosessin olleen perusteellinen, asiantunteva ja tuloksekas. 

”Odotan uudelta kuntayhtymän johtajalta hyvää esimiestyötä ja uteliasta asennetta Keudan toimintaan. Paljon kysymyksiä, joihin meidän täytyy vastata. Näin opimme itsekin”, Halmevuo kiteytti. 

klo 17.52 

Saman pöydän ääressä kokouksen alkua odottaneet Vesa Lundberg, Eeva-Liisa Nieminen, Lahja Havansi ja Aila Lind-Mäki toteavat, että uudella johtajalla on isot saappaat täytettävänä. Keskustelun lomassa pohdittiin, minkälainen on hyvä kuntayhtymän johtaja ja mitä he toivovat uudelta johtajalta. 

”Ainakin hänen tehtävänsä on johtaa kuntayhtymää, ei mikromanageerata”, Lundberg kuvaili.  

”On myös tärkeää, että hänellä on hyvä yhteys opiskelijoihin. Mitkä ovat heidän tarpeet ja mitä on hyvä kehittää”, Nieminen jatkoi. 

”Hoitoalan ihmisenä näen tärkeänä, että täältä valmistuu jatkossakin tulevaisuuden hoitoalan tekijöitä”, Havansi täydensi. 

”Yhteisöllinen johtaja, joka on läsnä kaikille. Niin kuntapäättäjille kuin opiskelijoille. Kaikki ehdokkaat ovat erinomaisia vaihtoehtoja. Valinta ei ole helppo”, Lind-Mäki kiteytti. 

klo 17.40 

Mäntsälästä paikalle tulleet Sari Ruusunen-Jussila ja Tarja Vierikko pohtivat, että eilisen perusteella päätös on hankala tehdä.

Eilen yhtymävaltuuston jäsenet saivat haastatella kolmea henkilöarviointeihin edennyttä hakijaa: Hengitysliiton toiminnanjohtaja Markku Hyttistä (FM), Varian rehtori Jukka Pekka Tauriaista (KT) sekä Omnian liiketoimintajohtaja Riikka-Maria Yli-Suomua (KTM). 

”Kaikki ovat omalla tavallaan vahvoja”, Vierikko kuvaili. Hän kertoi valintaansa vaikuttaneen monipuolisuus sekä hallinnollinen osaaminen. Ruusunen-Jussila oli samaa mieltä. 

”On tärkeää, että tulee toimeen ihmisten kanssa. Asioiden hoitaminen on silloin helpompaa”, Ruusunen-Jussila totesi. 

klo 17.30

Noin puoli tuntia ennen kokouksen alkua yhtymävaltuuston jäseniä alkoi saapua Keuda-Talon Aimo-auditorion edustalle. Luvassa oli kahvitarjoilu ennen kokousta. Yhtymävaltuuston jäsenet jakoivat ajatuksia alkavasta kokouksesta ja illasta. 

”Aika tärkeän asian äärellä ollaan”, 2. varapuheenjohtaja Tarja Arminen-Piippo luonnehti.

”Hannu on ollut hyvä johtaja, niin miten valitsemme yhtä hyvän ja pitkäaikaisen johtajan. Hannu on vienyt Keudaa hyvään suuntaan”, Cecilia Veikkolainen jatkoi.

”Keudassa on tapahtunut huikea kehitys. Kaikki kuntayhtymän johtajat, joiden kanssa olen saanut työskennellä, ovat olleet hyviä”, yhtymävaltuuston puheenjohtaja Aarno Järvinen kommentoi. 

Yhtymävaltuusto kokoontuu tällä kokoonpanolla viimeistä kertaa. Arminen-Piippo, Veikkolainen, Järvinen ja Raija Träff totesivat tunnelman olevan haikea. He kuvailevat tämän olleen hyvä yhtymävaltuusto, jossa on ollut keskusteleva ilmapiiri. 

 ”Olen arvostanut sitä, ettei täällä ole ollut sellaista puoluepoliittista kinaamista. Vaikka ollaan oltu eri mieltä, asioista on voitu keskustella”, Järvinen kuvaili. 



Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra179

Keudan Sibeliuksenväylälle Järvenpään Paatelaan aukeaa uusi myymälä-kahvila

Keudan Myymälä-kahvila Paatelan avajaisia vietetään

torstaina 2.9. klo 12-18

Myyntiin tulee opiskelijoiden valmistamia herkullisia tuotteita.

Avajaisiin on tulossa myös ulkomyyntiä Gastrobiilistä.

Tuotteita tarjolla niin kauan kuin tavaraa riittää.

Paatelan kartta copy

Osoite:

Myymälä-kahvila Paatela

Sibeliuksenväylä 55b, kellarikerros

04400 Järvenpää

 

Tervetuloa ostoksille ja herkuttelemaan!

 

Avajaisten jälkeen normaali aukioloaika on: 

ma suljettu

ti-pe klo: 10–17

 


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra178

Työelämätiistai: Hyvillä tunne- ja vuorovaikutustaidoilla on tutkitusti vaikutuksia organisaation tuloksiin ja hyvinvointiin

Ulla Klemolalla on takanaan hieno ura koulutuksen kehittäjänä ja tutkijana. Hän on toiminut muun muassa liikunnan opettajana ja opinto-ohjaajana sekä Jyväskylän yliopistossa opettajien kouluttajana ja pedagogiikan kehittämistehtävissä. Liikuntatieteiden tohtoriksi hän väitteli vuonna 2009.

”Väitöskirjani käsitteli tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista liikunnan aineenopettajakoulutuksessa. Jokainen alasta riippumatta voi oppia vuorovaikutustaitoja”, Klemola kertoo.

Idulla Consulting tmi:n yrittäjänä Ulla Klemola on toiminut noin vuoden. Vuorovaikutus- ja tunnetaidot ovat tärkeä sisältö kouluttajan ja työnohjaajan työssä. Hän tekee työnohjausta yksilöiden, työparien ja ryhmien kanssa. Työnohjaajaksi (STOry) ja prosessikonsultiksi hän valmistuu loppusyksystä.

”Työnohjaus on tuonut työskentelyyn oman syvyytensä. Vuorovaikutus- ja työtilanteista keskusteltaessa koen, että yhdessä ajatellen löytyy enemmän”, Klemola mainitsee.

Toimintaympäristön muutokset haastavat arkea ja ihmissuhteita

Ihmisten arki on muuttunut toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten seurauksena. Muun muassa Korona-pandemia aiheuttaa huolta, pelkoa ja tunnekuormaa työ- ja yksityiselämässä.

”Esille nousee paljon huolta taloudellisesta tilanteesta. Koetaan myös yksinäisyyttä ja kaivataan yhteyttä muihin”, Klemola kertoo.

Tämän päivän toimintaympäristölle on tyypillistä virikkeiden ja vaatimusten ”valtameri”; on kilpailua, menestyspaineita ja jatkuvasti muuttuva työ. Tämä aiheuttaa kuormitusta.

”Työelämän toimijuustutkijat puhuvat tarpeellisesta tunnetoimijuudesta. Tunteita ei voi ohittaa, ja siksi tarvitaan tunnetaitoja, jotta työn tavoitteet toteutuvat”, Klemola mainitsee. 

Ihmissuhteet ovat merkittävä osa hyvinvointia

Tunnetaidot ovat Ulla Klemolan mukaan tunteiden tunnistamista, nimeämistä, ilmaisua ja säätelyä. Vuorovaikutustaidot taas tarkoittavat selkeää ja omavastuista puhetta, kuuntelemisen taitoa sekä ongelmatilanteisiin tarttumisen ja käsittelyn taitoja.

”Ihmissuhteet ovat merkittävä osa hyvinvointia, joten niihin kannattaa panostaa. Kun ympärillä kuohuu, hyvät ihmissuhteet arjessa rauhoittavat”, Klemola toteaa.

Tutkimusten mukaan jokainen voi oppia rakentavia tapoja olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

”Vuorovaikutustaitojen tietoinen harjoittelu auttaa arempaa rohkaistumaan ja ”kuumakallea” toimimaan rakentavammin muita jyräämättä”, Klemola vinkkaa.

Hyvät vuorovaikutus- ja tunnetaidot lisäävät työelämän laatua ja tuottavuutta

Ulla Klemola toteuttaa kahta valmennusta Keuda Koulutuspalvelut Oy:n kautta.

Tunnetaitava ammattilainen -valmennuksessa käydään tunne- ja vuorovaikutustaidot taitoina läpi ja niitä sovelletaan omiin tilanteisiin.

Tukea vuorovaikutukseen -valmennus tarjoaa edellä mainitun valmennuksen kaikki työkalut sekä pureutuu vieläkin yksityiskohtaisemmin tilanteisiin, joihin ihmiset ovat omassa työssään kohdanneet. Valmennukseen sisältyy myös ryhmätyönohjausta.

”Valmennukset sopivat kaikille ihmisten kanssa työskenteleville. Niistä saa konkreettisia työkaluja ja välineitä pärjätä moninaisten tunteiden ja ihmisten kanssa. Taitojen opettelu auttaa ennaltaehkäisemään ristiriitojen syntymistä, kun opitaan kommunikoimaan rakentavammin. Hyvät taidot vaikuttavat myös organisaation hyvinvointiin ja jopa tuloksiin”, Klemola vinkkaa.

Lopuksi Ulla Klemola välittää toivon ja luottamuksen viestin.

”Valmennus tarjoaa ajan ja paikan oppia ja hengähtää. Jokin hyvä on jo idullaan ja saa valmennuksessa kasvaa ja kehittyä”, Klemola hymyilee.

 


 

 Teksti: Anne Öhman

anne.ohman (at) keuda.fi

Kuva: Lasse Eskola, Keski-Suomen Mediamies

 

Kiinnostuitko! Linkin kautta lisää:

 


 

 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra177

Keuda Uutisia luvassa säännöllisesti – Uutistuotanto toteutetaan osana Sun Mediaa

Ammattiohjaaja Michael Nordman ja opettaja Aku Lohimäki laittoivat Keuda Uutiset liikkeelle yhdessä opettaja Janne Jousiahon ja media-alan opiskelijoiden kanssa. 

 

”Hyvää päivää. Minä olen Janne Jousiaho ja tervetuloa seuraamaan Keuda Uutisia.”

Näillä saatesanoilla lähti liikkeelle Keuda Uutisten ensimmäinen lähetys, joka julkaistiin Keudan YouTube-kanavalla perjantaina 28. toukokuuta 2021. Uutislähetyksen aiheina kuultiin muun muassa toukokuun valmistuneiden määristä, koulutuskuntayhtymän johtajan siirtymisestä Mäntsälän kunnanjohtajaksi sekä myyntihitiksi nousseesta kirjasta, jonka valokuvat on tuottanut Keudan media-alan opiskelija. Katso ensimmäinen uutislähetys täältä!

Keuda Uutiset toteutetaan osana Sun Media -oppimisympäristöä, jossa media-alan opiskelijat suorittavat opintoja kahdeksan viikon kisälliopetuksessa. Uutisten työryhmään kuuluvat media-alan opettaja Aku Lohimäki, ammattiohjaaja Michael Nordman, Sun Median opiskelijat sekä uutisankkurina toimiva opettaja Janne Jousiaho. Lisäksi Keudan viestintätiimi on mukana ideoimassa uutisaiheita.

”Ensimmäinen uutislähetys tehtiin aikamoisella kiireellä. Sun Medialla oli omia projekteja ja jokaisella oli omia töitä. Sitten kun tästä päätettiin, niin piti löytää vielä aika uutisillekin. Hyvä siitä sitten tuli, kun katsoin lopputuloksen. Oikeastaan juuri sellainen, mitä me ajateltiin”, Jousiaho toteaa.

”Tässä nousee esiin opiskelijoiden osaaminen, kun he pystyvät noin hektisessä rytmissä kasaamaan tällaisen paketin. Tämä oli heille uusi veto, koska kukaan heistä ei ole ollut aiemmin tekemässä Keuda Uutisia”, Lohimäki jatkaa.

Artikkeli jatkuu kuvan alla. 

Keuda uutiset

Uutisankkurina toimii Keudan opettaja Janne Jousiaho.

Monipuolisesta uutistuotannosta kokemusta ja varmuutta

Keuda Uutisten ensimmäisessä tuotannossa mukana olleet opiskelijat Erika Anttila ja Aku Laukkanen summaavat kokemuksen olleen spontaani, sillä uutta tuotantoa lähdettiin toteuttamaan nopealla aikataululla. He kuitenkin toteavat olleen hienoa, että Keuda Uutisten myötä he pääsivät paremmin sisälle siitä, mitä Keudassa tapahtuu.

”Oli kiva tehdä uutisia. Samalla sai itsekin insightia, mitä tämän huoneen ulkopuolella tapahtuu. Me ei muuten ehditä olemaan hirveän tietoisia siitä, miten esimerkiksi ne lehmät siellä Saarella voivat”, Laukkanen hymyilee.

Anttila jatkaa, että uutistuotanto ja ylipäätään Sun Mediassa opiskelu on antanut kokemusta ja varmuutta omaan tekemiseen. Hän kokee opiskelujakson kehittäneen ongelmanratkaisunkykyä oman alan työtehtävissä.

”Täältä saa käyttökokemusta uusista kameroista ja laitteista. Sitten se, että nämä kaikki ovat oikeita töitä, mitä me kuvataan ja edataan. Kun taustalla on ajatus, että tämä menee oikeasti asiakkaalle, niin lopputuloksenkin täytyy olla hyvää, eikä vain sinne päin. Siihen liittyy vastuu omasta tekemisestä”, Anttila korostaa.  

”Ja ehdottomasti se monipuolisuus. Eihän tällaista ole missään muualla. Ei ole olemassa sellaista mediataloa, johon sä voisit opiskelijana marssia ja tehdä siellä näin monipuolisesti sisältöä urheilusta taiteeseen ja asiajuttuihin. Täällä pääsee tekemään niin laidasta laitaan. Sitten saa itse hypätä sinne syvään päätyyn. Aku ja Miku kerkeävät usein ottaa meistä kiinni, ettei kukaan meistä huku. Tavallaan hands-on eli käytännön tekeminen on mun mielestä lähtökohtaisesti ainut tapa oppia”, Laukkanen täydentää.

Artikkeli jatkuu kuvan alla.  Opiskelijat2

Keudan media-alan opiskelijat Aku Laukkanen ja Erika Anttila olivat mukana Keuda Uutisten ensimmäisessä tuotantoryhmässä.

 

SAKUstars-kisojen mainostus pontimena Keuda Uutisille

Idea Keudan omista uutisista on kypsynyt jo pidemmän aikaa Lohimäen sekä Jousiahon mielessä.

”Alkuperäinen ajatus taisi lähteä puolitoista vuotta sitten. Silloin syksyllä 2019 mietittiin, että miten henkilöstöä informoidaan, että Keuda järjestää vuoden 2022 SAKUstarsit. Pohdinnan lomassa Aku heitti ilmaan, että mitä jos me tehtäisiin tällainen SAKUstars-uutislähetys sinne Keuda-päivään”, Jousiaho taustoittaa.

Tästä ideasta syntyi lopulta noin neljän minuutin mittainen uutisvideo, joka esitettiin Keuda-päivän yleisölle.

”Viime syksynä kysyttiin jälleen, että tekisimmekö Keuda Uutiset sinne Keuda-päivään, sellainen pieni paketti. Mietittiin Jannen kanssa, että miksi tehdä pientä, kun voi tehdä isoa. Tällä tavoin koko Keuda-päivästä tuli Keuda Uutiset. Tämähän kertoo meidän formaatista sen, että se on hyvin skaalautuva. Se voidaan tehdä kolmesta minuutista koko päivään”, Lohimäki naurahtaa.

Tulevaisuudessa Keuda Uutisissa tullaan näkemään lisää kiinnostavia asioita ja ilmiöitä Keudasta. Ajatuksena on näyttää myös asiantuntijahaastatteluja sekä kenties urheiluosuus ja säätiedotus. Lohimäki jatkaa, että Keuda Uutiset kertovat keudalaisille Keudasta asioita, jotka saattavat muutoin jäädä vähemmälle huomiolle.

”Ajatuksena on myös se, että mahdolliset tulevat opiskelijat saisivat tietää, mitä kaikkea makeeta täällä Keudassa on ja voi opiskella”, Lohimäki kiteyttää.

Seuraava Keuda Uutiset -jakso julkaistaan perjantaina 3. syyskuuta! Keuda Uutisia tullaan julkaisemaan joka toinen perjantai. 


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra176