Sydänmerkki käyttöön Keudan ravintoloissa

Keudan ravintolapalveluiden tavoitteita on ympäristövastuullisuus, luomun kasvattaminen valikoimissa ja hävikin vähentäminen sekä ravitseva ruokalista. Uusimpana toimenpiteenä ravintolat ovat hakeneet monelle tuttua sydänmerkkiä kertomaan ruokalistansa terveyttä edistävistä annoksista ja tuotteista.

Keudan ravintoloille myönnettiin Sydänmerkki käyttöön lokakuussa 2021, joka otetaan käyttöön pikkuhiljaa marraskuun aikana. Sydänmerkki annoksen yläpuolella kertoo siitä, että kyseinen annos edistää terveyttä ravitsemussuositusten mukaisesti. Tavoitteena on, että jokaiselle päivälle löytyy terveyttä edistävä vaihtoehto. Tämän kylkeen voi valita myös esimerkiksi vähäkuituisempaa leipää, rasvaisempia tai suolaisempia salaatin lisukkeita, mikäli siltä tuntuu. Valinnan vapaus on arvo, joka näkyy ravintolapalveluiden arjessa pysyvästi.

Jo parin viikon ajan on voinut nauttia Sydänmerkki-aterioita Keudan ravintoloissa. Listalta löytyy muun muassa tänään 17.11.2021

  • Keudan kikhernepihvejä mangochilikastikkeella ja höyrytettyjä perunoita
  • Vaihtoehtoisesti MSC-sertifioitua tonnikalakastiketta ja höyrytettyjä perunoita
  • Salaattibuffetista löytyy salaatteja ja Keudan vegaanista salaatinkastiketta.
  • Leipäpöydästä tummaa ruispalaa ja Keiju-levitteellä.
  • Ruokajuomana luomu rasvaton maito tai vesi.

Kaikki nämä sydänmerkittyjä ja tae terveellisestä ruoasta.

Ylijääneet ruoat myydään hävikkiä ennaltaehkäisevänä ruokana edulliseen hintaan. Näin ympäristö ja terveys kiittävät. Tervetuloa syömään Sydänmerkki-aterioita kaikkialle Keudan ravintoloihin.

Terveisin,
Jenna Kauppi, Kestävän kehityksen koordinaattori &
Keudan ravintolapalvelut

Kolumni Keudasta: Punaposkia ja sivuvirtoja – Hävikki- ja omenaviikot syyskuussa

Keuda vähentää tehostetusti hävikkiä valtakunnallisen hävikkiviikon merkeissä 13.-19.9. Samalla nautitaan mehevistä suomalaisista omenoista, sillä omenaviikko on ajoittunut samaan ajankohtaan. Tule sinäkin mukaan nautiskelemaan syksyn sadosta ja pohtimaan ratkaisuja oman hävikkisi vähentämiseksi!

Keudassa on otettu käyttöön älykkäät biojätevaa’at, joilla voimme seurata tarkemmin lautasilta kertyvän hävikin määrää päivittäin. Vaaka näyttää yrmeää naamaa, jos hävikkiä tulee yli 50 g kerralla. Keudan Wärtsilänkadulla laskettiin parin viikon takaisen lautashävikin määräksi noin 10 g per asiakas, eli kolmen palasokerin verran. Kuulostaa mitättömältä, mutta kyse on vain päivittäisestä lounaasta. Keudassa panostetaan ei vain hävikkiviikolla, vaan aina erilaisten hävikkireseptien hyödyntämiseen, kuten yhden päivän porkkanaraasteen jäämät käytetään seuraavan päivän sämpylätaikinassa. Suunnitelmallisuuden lisääminen on tärkeässä roolissa hävikin vähentämisessä. Ruokailijamäärien kartoittaminen etukäteen vähentää ruoan valmistamisessa syntyvää hävikkiä. Jos valmistushävikkiä kuitenkin syntyy, se myydään Keudassa päivän päätteeksi annosrasioissa edulliseen hintaan.

Suomessa hävikkiä syntyy eniten kotitalouksista. Vuosittain viisi henkinen perhe heittää alun perin syömäkelpoista ruokaa roskiin noin 500 euron edestä. Hävikkiviikolla onkin hyvä pysähtyä pohtimaan mitä voisimme itse tehdä, jottei ruokaa tarvitsisi heittää roskiin?

Suomen ympäristökeskus julkaisi vuonna 2020 suomalaiselle ruokajärjestelmälle ilmastoa, luontoa ja terveyttä tukevat ohjeistukset (Syke Policy brief). Nämä ohjeistukset on suunnattu ympäristöpolitiikan ja ruokasuositusten tekijöille, ja niissä korostuu yhteistyön merkitys ruokaketjun eri vaiheissa. Ohjeistukset suosittelevat lisäämään kala- ja kasvisvaihtoehtojen määrää lautasella sekä vähentämään eläinperäisiä tuotteita, ne ohjaavat myös tehokkaampaan sivuvirtojen hyödyntämiseen ruokaketjussa kiertotalouden mukaisesti. Esimerkiksi kalasta voitaisiin hyödyntää paremmin kaikki sen osat.

​​​​​​​​​​​​​​Hävikkiviikolla Keudan opiskelijat harjoittelevat kirjolohen monipuolista hyödyntämistä. Kala on perattu seitsemään osaan ja käytetään fileenä, nahkasipsinä, murekkeena ja liemenä. Kiduksia ja suomuja ei käytetä.

Evelyn Padera-Lampinen (ensimmäisen vuoden opiskelija) valmistaa kalalientä kirjolohesta ja lusikoi talteen ruotolihaa murekemassaa varten, joka usein jää käyttämättä.

JK verkkokuva 500
SYKE ohjeistaa myös vähentämään reippaasti hävikkiä, jota Suomessa kasaantuu noin 400 miljoonaa kiloa vuosittain, sekä panostamaan sesonkipainotteiseen ruokavalioon. Tämä ei Suomessa ole vaikeaa, kun saamme nauttia neljästä eri vuodenajasta niiden herkullisine antimineen.

Syksy on vuodenaikana värien loistetta ja rauhoittumisen aikaa viilenevine iltoineen. Parasta aikaa uusille leipomis- ja kokkausinnovaatioille. Syksyllä suomalaiset omenat ovat parhaimmillaan, kun ovat saaneet kypsyä puiden latvoissa kesän ajan. Kotimaista omenaa ei tarvitse käsitellä säilöntäaineilla ja ne voi hyvillä mielin syödä kuorineen. Elokuussa ensimmäiset punaposkiomenat ovat mehukkaita ja sopivat pienen kokonsa puolesta helpoksi, terveelliseksi välipalaksi. Syyskuiset omenat alkavat jo olla kookkaampia ja erinomaisia ruoanlaitto-omenoita. Perinteinen omenapiirakka vie aina kielen mennessään ja tuorepuristettu omenamehu aloittaa aamun raikkaudellaan. ​​​​​​​

Sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen on oivallinen keino vähentää syntyvää ylijäämäruokaa ja sitä hävikkiä.

Jos omenoiden kaikki osat, kuten kuoret eivät miellytä, ne voi murskata kuitupitoiseksi lisäksi taikinoihin ja samalla vähentää hävikkiä. Omenasämpylät ja -salaatit ovat herkullista suolaisen ja makean ilotulitusta.​​​​​​​

bio vihannes 300
Hävikki- ja omenaviikolla Keudan ravintolapalvelut myyvät Saaren kartanon ylijäämätuotteita hävikin vähentämisen nimissä. Saaren kartanon puutarhatuotannon opiskelijat kasaavat hävikkikassit ja logistiikka-alan opiskelijat kuljettavat kassit muihin Keudan toimipisteisiin, joissa liiketalouden opiskelijat myyvät hävikkikasseja edulliseen hintaan. Tervetuloa ostoksille Nurmijärven Keudaan hävikkiviikolla ja seuraavana Sadonkorjuuviikkona Järvenpään Paatelan ravintolalle sekä Keravan Opéraan.

Tervetuloa ostoksille ja nauttimaan yhdessä syksyn antimista kiertotalouden hengessä.


 

 JK kuva mustavalko

Kirjoittaja Jenna Kauppi on Keudan Kestävän kehityksen koordinaattori. ”Vastuullisuus ja kestävä kehitys näkyvät Keudan strategiassa usealla tasolla. Pyrimme vastaamaan niihin haasteisin, joita muuttuva toimintaympäristömme aiheuttaa. Tällä hetkellä vahvana teemana on kiertotalous”, Jenna kertoo.


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Uutiskirje 122020 laatupalkinto14