Kolumni Keudasta: Tiimissä on voimaa

Mistä Keudan elinvoimapalvelujen tiimi on tehty? 

Tiimissä katsotaan tulevaisuuteen eli käytännössä ennakoidaan tulevaisuuden kehityssuuntia, tehdään aktiivista yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen ja kehittämisyhtiöiden kanssa, tuetaan Keski-Uudenmaan kuntien yrittäjyyskasvatustyötä, palvellaan asiakkaita laajennetun oppisopimuksen merkeissä ja työstetään ammatillisen koulutuksen palveluja osana jatkuvaa oppimista.

Työelämä on ollut kiihtyvällä nopeudella täynnä erilaisia muutoksia. Asiakaslähtöisyys, verkostoissa toimiminen ja toimivat kumppanuudet ovat Keudassa toimivaa arkea. Olemme etuoikeutettuja, kun saamme toimia niin asiakkaiden kuin kumppaniemme kanssa ja pyrkiä luomaan uusia, toimivia ratkaisuja ja koulutustoteutuksia alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Ensin pandemia, nyt Eurooppa sodassa – sota Euroopassa. Olemmeko valmiita? Osaammeko toimia kulloinkin vaadittavalla tavalla? Enemmän kuin ajankohtaisia, mutta samalla myös todella vaikeita kysymyksiä. Mikään ei ole niin kuin pari vuotta sitten.

Nyt, jos koskaan, voimme kysyä: Uskallammeko kokeilla uutta ja tehdä toisin?

Kokeilukulttuuri syntyy halusta, rohkeudesta ja mahdollisuuksista kokeilla uusia toimintatapoja. Kokeilukulttuuri on uuden ajattelun kehittämistä ja myös uuden oppimista tekemisen, onnistumisen sekä epäonnistumisen kautta. Syntyneitä ideoita kokeillaan käytännössä jo prosessin alkuvaiheessa. Kokeilukulttuurissa kokeilulla on alku sekä loppu ja kokeilussa on parhaimmillaan aina mukana myös käyttäjä. Kokeilukulttuuri edellyttää oppimista, siilojen ylittämistä, osallistamista, osallistumista, uudenlaisten verkostojen hyödyntämistä, vuorovaikutusta sekä rakenteiden ja käytäntöjen haastamista. Tätä kaikkea Sitran malliin perustuva, Keudan koordinoima, Kuuma-alueen vuorovaikutteinen tilannekuvafoorumien sarja on kevään 2022 aikana tarjonnut.

Uskomatonta, että kaikkiaan 16 toimijaa on ollut prosessissa mukana pohtimassa, miten jatkossa kukin meistä ja me kaikki yhdessä kehitämme uutta ja entistä vaikuttavampaa palvelukulttuuria Kuuma-alueella. Siinä keskustelussa asiakkaiden tulee olla keskiössä. Toivottavasti uskallamme tehdä toisin, kokeilla ja kehittää nykyisiä toimintamallejamme ja asiakaspalveluprosessejamme yli organisaatio- ja kuntarajojen. Jospa sittenkin kriisit ja muuttuneet tilanteet pakottaisivat meidät kaikki palaamaan merkityksellisten asioiden äärelle. Asiakkaat ovat olemassaolomme tarkoitus ja olemme koetussa prosessissa konkreettiessti tunnistaneet, että monet meistä toimijoista palvelevat samaa asiakasta – välillä toisistaan tietämättä. Nyt on mahdollisuus ajatella ja ennen kaikkea tehdä toisin. Tehdään se yhdessä!

Asiakas on tärkein vieras talossamme. Hän ei ole riippuvainen meistä. Me olemme riippuvaisia hänestä. Hän ei häiritse työtämme. Hän on sen tarkoitus. Hän ei ole ulkopuolinen liiketoiminnassamme. Hän on osa sitä. Me emme tee hänelle palvelusta palvelemalla häntä. Hän tekee meille palveluksen antamalle meille mahdollisuuden palvella.” 

– Mahatma Gandhi –

Tämä puhuttelee minua, entä sinua?

​​​​​​​Kuuma-alueen elinvoiman varmistamisen keskiössä ovat kunnat sekä niiden alueella pienet, keskisuuret ja suuret yritykset, joiden varassa talous ja työllisyys kehittyy. Pystyäksemme tukemaan yritysten ja julkisten organisaatioiden kehittymistä, olemme Keudassa rakentaneet kumppanuuspohjaista yhteistyötä tavoitteellisesti ja avoimesti, josta Kuuma-alueen vuorovaikutteinen prosessi on hyvä esimerkki. Alueen elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn vaikuttaa ratkaisevasti osaaminen, tunnistetut osaamisen kehittämisen tarpeet ja em. tarpeisiin täsmäävät koulutukset. Keuda-konsernin laaja palveluvalikko vastaa työelämän tarpeisiin niin nuorille, työssä oleville, alan vaihtajille tai työttömyyden tai lomautuksen takia uutta suuntaa hakeville, maahanmuuttajille tai yrittäjille.

Kaikissa tiimeissä eletään erilaisia kehitysvaiheita; välillä on tasaisempaa, välillä tehdään huikeita harppauksia – niin myös meidän tiimissä. Kiitoksia huipputiimille, kiitoksia Keudalle, kiitoksia kaikille kumppaneille. Tavoitteet ja tahto ovat korkealla. Yhdessä olemme enemmän!

Aurinkoista kevään jatkoa,
toivottelee Anne Vuorinen

#Keuda #KeudaKoulutuspalvelutOy #TyöelämääVarten #ennakointi #tulevaisuus #elinvoima #elinvoimaisuus #elinvoimapalvelut #yrittäjät #yrittäjyys #yhteistyö #Kuuma #verkostot


Kirjoittaja Anne Vuorinen on Keudan elinvoimapalvelujen johtaja ja Keuda Koulutuspalvelut Oy:n toimitusjohtaja.


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa.  Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Vuosi 2022 on juhlavuosi, kun Keuda täyttää 60 vuotta.

Keuda 60 vuotta logo
Shaping the Future: Sustainable and Innovative VET | Tulevaisuuden muokkaaminen: Kestävä ja innovatiivinen

26.11.2021 Kansainvälinen EfVet-konferenssi Berliinissä

Kansainvälisen ammatillisen koulutuksen EfVet-verkoston konferenssi alkaa aurinkoisena marraskuisena perjantaina Berliinissä verkoston johtajan Joachim Callejan videoterveisillä: Kestävä kehitys ja siihen liittyvät innovaatiot ovat tulevaisuutta ja koulutuksen tulee kehittyä näiden kanssa rinta rinnan. Koulutuksen tulevaisuutta laaja osallistujakattauksemme onkin täällä tänään työstämässä. Jotta voimme kouluttaa tulevaisuuden osaajia, meidän tulee omaksua uudet tavat työskennellä ja elää, kehottaa Calleja.

Nainen ja mies seisovat rollupin edessä
Jenna Kauppi ja Panagiotis Anastassopoulos

Palataanpa ajassa hieman taaksepäin edelliseen päivään. 25.11. Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi sai Berliinissä kannatusta ja mielenilmauksia järjestettiin useammassakin paikassa. Tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja väkivallattomuuden oikeudet näkyvät ja tuntuvat vastakohtien kaupungissa Berliinissä, joka on kokenut unohtumattomia yhteiskunnallisia vallankäytön ilmiöitä ja karmivaa historiaa. Ei tarvitse kuitenkaan sukeltaa kauas historiaan ymmärtääksemme miksi ihmisoikeustyö on merkityksellistä tänä päivänäkin: jopa 70% maailman naisista kokee väkivaltaa elämänsä aikana. Luku on hurja, ja ajankohtainen. Työtä on siis vielä ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta.

Sinihameinen nainen istuu metsässä ja pitelee otsaansa
Kuva Jule Roehr, Healed to pieces, Jewish Museom Berlin

Kestävän tulevaisuuden teemaan syventyvä konferenssi tuntuu sopivalta jatkumolta väkivallattomuuden puolesta puhuvan päivän jälkeen. Kestävä tulevaisuus on jokaisen lapsen ja nuoren sekä tulevien lasten oikeus ja tae hyvään elämään. Meidän aikuisten vastuulla on tehdä ne oikeat ratkaisut nyt, jotta omista oikeuksistaan vielä kykenemättömät päättäjät voivat elää ihmisarvoista elämää ja toteuttaa omia unelmiaan niin kuin mekin olemme toteuttaneet. Tämä tarkoittaa työtä niin ympäristömme, ilmastomme kuin yhdenvertaisuudenkin osalta. Sekä monien muiden tavoitteiden osalta, jotka löytyvät YK:n Agenda 2030 -ohjelmasta. Näistä monille tutuista tavoitteista osa on jo hyvässä vauhdissa toimenpiteiden osalta, kuten ensimmäinen tavoite Ei köyhyyttä. Absoluuttinen köyhyys maailmassa onkin vähentynyt kahdessakymmenessä vuodessa merkittävästi. Samanaikaisesti luonnonvarojemme ylikulutus on kasvanut melkein puolella verrattuna esiteolliseen aikaan, vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa. On hyvä pysähtyä miettimään, millä hinnalla olemme vähentäneet köyhyyttä. Tuottamalla luonnonvaroistamme valonnopeudella hajoavaa tavaraa kasaantumaan perinteisille kaatopaikoille tai poltettaviksi ilmakehäämme? louhimalla maaperästämme fossiilisia raaka-aineita energiantuotantoon ja liikkumiseen päästöjen tanssiessa valssia ilmakehässämme? raivaamalla metsämme karjankasvatusta varten, jotta saamme pihviä?

Työllisyys on kasvanut ja köyhyys vähentynyt, mutta ahdistava kysymys on se, mitä käy tuleville sukupolville, joille ei riitä raivattavaa, ilma on polttavan kuumaa ja elinolosuhteet kelvottomat. Suomen ylikulutuspäivä sijoittuukin nykyisin jo keväälle, jolloin olemme siis kuluttaneet sen vuoden luonnonvarat loppuun. Suomen Agenda 2030 maaraportti vuodelta 2020 paljastaakin sen, että yksi suurimmista haasteistamme Suomessa on luonnonvarojen käyttäminen kohtuudella. Asenteiden ja toiminnan on muututtava.

Kestävän kehityksen tavoitteet

EfVet-konferenssissa tunnelma on valoisa ja asenteita muutetaan. Työpajoissa painitaan Agenda 2030 -tavoitteiden parissa, ihastellaan innovatiivisia ratkaisuja ympäri Euroopan oppilaitoksilta ja mietitään inkluusion tarkoitusta koulutuksessa. Kulttuurinen moninaisuus paistaa kuin aurinko ja innostavia näkökulmia asiaan kuin asiaan riittää. Monissa oppilaitoksissa kestävän tulevaisuuden rakentaminen on jo kovassa vauhdissa. Selvä siirtymä kohti kiertotaloutta ja ympäristöä kunnioittavia ratkaisuja on käynnissä. Pääsemme tutustumaan Baskimaan oppilaitosten vähähiilisiin opiskelijaprojekteihin, toisessa vanhoja bensiiniautoja on muutettu sähköautoiksi ja toisessa vähähiilisiä polttoaineratkaisuja kehitetty meriliikenteeseen. Nämä tulevaisuuden taitoja kehittävät opiskelijat ja opettajat muuttavat asenteita ja rakenteita. Myös Keudan Ekokampaaja-koulutus ja Kestävän logistiikan ohjelma saavat kiinnostusta osakseen. Osa ihmettelee haltioissaan Keudan KeKe-työn tukiverkkoa EkoKompassia ja Okka-säätiötä. Hyviä käytäntöjä tulee jakaa!

Inkluusio-työpajassa kansainvälinen yhteisö on epäröimättä samaa mieltä: oppilaitosten tulee tukea jokaisen opiskelijan mahdollisuuksia oppia ja toimia yhdenvertaisesti koulussa ja yhteiskunnassa. Taas palaamme asenteiden muutokseen. Inkluusiossa tärkeää on asenneilmapiiri; opiskelijoiden monimuotoisuuden kunnioittaminen ja pedagogiikan monimuotoistaminen. Kattavat tukipalvelut ja suunnitelmallisuus ovat tärkeitä välineitä tukea opiskelijan oppimista. Näitä ratkaisuja ja välineitä EfVet-verkosto haluaa aktiivisesti jakaa toisilleen.

Iltapäivän torimaisessa markkinaosiossa tutustutaan vapaasti yritysten ja oppilaitoksen innovaatioihin. Olisiko jo aika opettaa ravintola-alan opiskelijoillemme sirkkaravinnon eduista ja resepteistä? entä miltä näyttää kestävä lähimatkailu virtuaalisesti? tai miten voisimme viedä eurooppalaisen ammatillisen opetuksen saloja Afrikan maihin ja edistää siellä naisten kouluttautumista?

Näihin kysymyksiin ja tunnelmiin palataan pian uusien yhteistyöoppilaitosten – tai oikeastaan uusien ystävien kanssa. Tämänkaltaisten tapahtumien suurin anti, varsinkin näin poikkeuksellisena aikana, on tutustuminen osaaviin ja motivoituneisiin ammattilaisiin, jotka tulevat useista eri kulttuureista ja koulutusaloilta rikastaen toistensa maailmankatsomuksia ja luovat yhteistyöverkkoja. Yhteistyöllä voimme rakentaa kestävämpiä oppilaitoksia niin opetuksen kuin toimintakulttuurinkin osalta.

Together we can!

Danke Berliini & thank you @efvet_eu

Jenna Kauppi, Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen koordinaattori, Keuda

Kaksi naista istuu pyöreän pöydän ympärillä ja mies seisomassa taustalla kokoushuoneessa
Pöydän äärellä Jenna Kauppi (vas.) ja Laura Ait-Ozmida, takana seisoo Iker Orueta.
Kokouporukan yhteiskuva scriinin edessä