Keudan toiminta epidemiatilanteen aikana. Lue tästä >

< Takaisin uutisiin

After #Murros2021: Virtuaalisten tapahtumien tulevaisuus

Miltä näyttää tapahtumien tulevaisuus? Aiheesta kuultiin mielenkiintoinen esitys #Murros2021-tapahtumassa, kun XR-Murroksen lavalle nousi teknologia-asiantuntija ja tutkimusvastaava Santeri Saarinen Helsinki XR Centeristä. Hän avasi aihetta nimenomaan virtuaalitapahtumien näkökulmasta.

Aiemmin on totuttu siihen, että tapahtuvat muodostuvat tietyistä paikoista, joihin saapuu huomattava määrä ihmisiä. Esiintyjät ovat lavalla siten, että he näkivät yleisön koko tapahtuman ajan. Yleisö pystyy myös keskustelemaan vapaasti keskenään tai jopa esiintyjien kanssa. Yritykset saattavat pystyttää ständejään esitelläkseen omia tuotteitaan.

”Sitten kävi niin, että korona iski. Kaikki peruttiin tai jos ei peruttu, niin ainakin oli isoja rajoituksia siinä, mitä pystyttiin tekemään”, Saarinen totesi.

Heti perään Saarinen jatkoi, että onneksi tilanteeseen saatiin ainakin osittain korvaavia ratkaisuja. Ihmisten siirtyessä etätöihin, tuli uusia työkaluja (kuten Teams ja Zoom) käyttöön, joita saattoi hyödyntää myös tapahtumien järjestämisessä.

Artikkeli jatkuu kuvan alla. 
AfterMurros1

Virtuaalitapahtumissa valtava potentiaali kehittyä entisestään

Verkossa järjestettävät tapahtumat voivat tavoittaa ihmisiä ympäri maailmaa. Ympäri maailmaa järjestetyt erilaiset verkkotapahtumat ovat keränneet miljoonia ja jopa kymmeniä miljoonia katsojia.

Yhtenä kehityskohteena on ollut vuorovaikutteisuuden kasvattaminen. Virtuaalitapahtumissa on kuitenkin suuri potentiaali kehittyä. Esimerkiksi kaivattua immersiivisyyden tuntua tuo, jos ihmiset voivat liittyä tapahtumiin omilla avatar-hahmoillaan. Yhtenä esimerkkinä Saarinen nosti meneillään olevan #Murros2021-tapahtuman.

”Kun ihmiset liittyvät sinne maailmaan oman avatarinsa avulla, jonka pystyy kustomoimaan omannäköiseksi, saadaan immersiivisempi fiilis siinä, että olla itse paikan päällä, pystytään liikkumaan virtuaalimaailmassa ja saadaan puheyhteys muihin”, Saarinen kuvaili.

Myös yritykset voisivat hyödyntää virtuaalisia tiloja. Tällöin on kuitenkin pohdittava esimerkiksi ständin aukioloaikoja sekä sitä, mikä on riittävä verkossa esitettävä materiaalimäärä, jotta ihmiset saavat hyvän käsityksen siitä, mitä yritys tekee.

”Ehkä suurin kysymys ja ero fyysiseen tapahtumaan on se, että jos yritys esittelee omia tuotteitaan, niin miten me saadaan ne fyysiset tuotteet ihmisille virtuaalisesti? Altspaceenkin me voidaan tuoda tuotteiden 3D-malleja, mutta se vuorovaikutus niiden kanssa on aika hankalaa”

Saarinen kuitenkin näkee, että tulevaisuudessa on tulossa varmasti uusia vuorovaikutustapoja, jotta päästään huomattavasti lähemmäs vuorovaikutuksen tuntua yritysten tuotteiden kanssa. Yhtenä esimerkkinä hän nosti haptiset hanskat.

Saarinen uskoo, että koronan jälkeen virtuaaliset tapahtumat jäävät elämään. Kokemukset ovat olleet hyviä. Niillä voidaan tehdä uudenlaisia ratkaisuja ja tavoittaa uusia yleisöä, jotka eivät välttämättä osallistuisi fyysiseen tapahtumaan.

”Tullaan näkemään yhä enemmän erilaisia hybriditoteutuksia, joissa hyödynnetään sekä fyysistä tapahtumaa että virtuaalista tapahtumaa. Joka tapauksessa on vaikea korvata ihmiskontakteja ja non-verbaalista kommunikaatiota, joita fyysisissä tapahtumissa on. Tästä syystä sanoisin, että virtuaaliset ja fyysiset tapahtumat tulevat elämään jatkossa rinnakkain.”

Lue lisää huhtikuussa pidetyn #Murros2021 -tapahtuman sisällöstä!

Vaihde

09 273 81
info@keuda.fi