< Takaisin uutisiin

Kannanotto pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä ammatillisessa koulutuksessa

Ammatillisen koulutuksen rehtorit Uudellamaalla ottavat kantaa pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämiseen sosiaali- ja terveysalalla: Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden tilalle tulee kehittää yhdenvertainen ja asiakaslähtöinen toimintamalli.

Toisen asteen yhteishaku lähestyy ja keskustelu pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä erityisesti sosiaali- ja terveysalalla on taas käynnistynyt. Pääsy- ja soveltuvuuskokeita puolustetaan, mutta ei usein huomioida järjestelmän kannalta monimutkaista ja toisaalta yksilön kannalta herkkää kokonaisuutta.

Ammatillisen koulutuksen nykysäädösten voimassa ollessa ja valtakunnallisesti yhtenäisten toimintamallien puuttuessa, pääsy- ja soveltuvuuskokeita ei tulisi yhteishaussa ainakaan lisätä. Tämän kannanoton laatineiden rehtoreiden oppilaitoksissa ei järjestetä pääsy- ja soveltuvuuskokeita sosiaali- ja terveysalalla kevään 2020 yhteishaussa Uudellamaalla.

Oppivelvollisuuden laajentamisen ja jatkuvan oppimisen uudistusten yhteydessä ammatillisen koulutuksen hakeutumiseen ja opiskelijaksi ottamiseen ja pääsy- ja soveltuvuuskokeiden tilalle tulisi kehittää uusi asiakaslähtöisempi, yhdenvertaisempi ja vaikuttavampi toimintamalli.

Soveltuvuuden varmistaminen ja tarvittaessa uudelleen ohjaaminen olisi luontevinta toteuttaa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laatimisen ja päivittämisen yhteydessä. Toimintamallin tulisi olla riippumaton siitä, onko opiskelija valittu koulutukseen yhteishaussa vai jatkuvassa haussa sekä siitä, missä vaiheessa opintoja soveltumattomuus alalle ilmenee.

Perusteluja näkemykselle

Opiskelijavalinnan yhdenvertaisuus sekä hakijoiden että opiskelijavalintapäätöksiä tekevien viranhaltijoiden oikeusturva voidaan varmistaa vain valtakunnallisesti yhtenäisillä opiskelijaksi ottamisen toimintamalleilla, joita sovelletaan kaikissa hakuväylissä ja kaikissa oppilaitoksissa.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden osalta valtakunnalliset toimintamallit puuttuvat ja kokeiden järjestäminen rajoittaa tarpeettomasti hakijan mahdollisuutta tulla valituksi koulutukseen. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden pisteet, mutta myös hylkäävät päätökset siirtyvät oppilaitosten välillä, vaikka oppilaitoksissa ei ole yhteisiä kokeita ja kriteerejä. Kokeisiin kutsutuista hakijoista suuri osa tulee valituksi muihin koulutuksiin joka tapauksessa ja toisaalta hakija, joka ei osallistunut kokeeseen, ei voi tulla valituksi varasijaltakaan koulutukseen.

Yhteishaussa hakee pääosin peruskoulun samana vuonna päättäneitä vielä kypsymisiässä olevia nuoria. Opiskelijavalintaprosessin tulisi varmistaa heistä jokaisen mahdollisimman sujuvasti jatko-opintoihin, vaikka osa heistä hakeutuisi koulutukseen hyvinkin heikolla motivaatiolla ja opiskeluvalmiuksilla. Uskomme, että jokainen löytää todennäköisimmin polkunsa työelämään positiivisten kokemusten kautta, pääsy- tai soveltuvuuskokeessa hylätyksi tuleminen ei ole sellainen. On myös huolestuttavaa, että varsinkin julkisessa keskustelussa, nuoruuteen ja oppimisvaikeuksiin liittyviä seikkoja sekoitetaan soveltumattomuuteen.

Hakijan toimintakyky ja terveys ovat vaikeita määritellä yksiselitteisesti soveltuvuuden näkökulmasta. Siksi henkilön pisteyttäminen ja toteaminen soveltumattomaksi lyhyen pääsy- ja soveltuvuuskokeen perusteella ja varsinkin ilman terveydenhuollon asiantuntijaa on eettisesti kyseenalaista. SORA-tutkinnoissa hakijoiden hylkääminen ja opiskelijoiden opiskeluoikeuden peruuttaminen säädöksissä kirjattujen terveydentila- ja toimintakykyvaatimuksien perusteella ei edellytä pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Monet soveltuvuuteen liittyvät ongelmat syntyvät tai ne voidaan huomata vasta opintojen aikana.

Hakeutumisvaiheen karsinnan sijasta olisi panostettava koulutuksen aikaiseen arviointiin ja ohjaukseen. Riittävällä tuella ja ohjauksella monet haasteet ovat ratkaistavissa ja opintojen aikaista soveltuvuuden arviointia on perusteltua tehdä myös yhteistyössä työelämän kanssa. Aidoissa työelämän tilanteissa opiskelijan osaaminen ja soveltuvuus näyttäytyy eri tavalla kuin oppilaitosympäristössä tai pääsy- ja soveltuvuuskokeiden yhteydessä. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden sijasta tulisi kehittää opiskelunaikaisia toimintamalleja opinto-oikeuden peruttamiseksi tarvittaessa.  

Koulutuksen aikaisella urasuunnittelulla ja yksilöllisillä opintopoluilla on mahdollisuus tukea ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa, mutta myös tarvittaessa uuteen koulutukseen siirtymisessä. Jos sopivaa alaa ei koulutuksenjärjestäjältä löydy, tekevät eri koulutuksen järjestäjät yhteistyötä näissä tapauksissa ja jatkuva haku kehittyy koko ajan. Siirtymät tutkintojen ja koulutusten välillä eivät ole epäonnistumisia vaan jokaisessa opintojen vaiheessa karttuu tärkeää osaamista, jota voidaan seuraavissa vaiheissa tunnustaa.

Taustatietoa säädösten pohjalta

Ammatillisiin perustutkintoihin hakeutumisesta ja opiskelijaksi ottamisesta säädetään ammatillisen koulutuksen laissa (531/2017) luvussa 4. Laissa edellytetään noudattamaan opiskelijaksi ottamisessa yhdenvertaisia valintaperusteita (§39).

Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle (§40). Kuitenkin SORA-säädöksissä mainituissa tutkinnoissa hakijan tulee täyttää säädösten mukaiset edellytykset koskien terveydentilaa ja toimintakykyä sekä aiempia opiskeluoikeuden peruuttamisia.

Valtakunnallisen yhteishaun hakumenettelystä säädetään valtioneuvoston asetuksella (699/2017), mutta jatkuvassa haussa jokainen koulutuksen järjestäjä päättää itse hakuajoista ja -menettelyistä. Kustannuksista vastaa koulutuksen järjestäjä, hakijoilta maksuja ei saa periä.

Säädösten mukaan, jos koulutuksen järjestäjä järjestää yhteishaussa pääsy- tai soveltuvuuskokeen, on kokeeseen kutsuttava kaikki hakijat sijoilta 1-5. Jos hakija hakeutuu eri oppilaitoksiin opiskelemaan samaa tutkintoa, kutsutaan hänet vain ylimmän hakutoiveen pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen. Sieltä saadut pisteet siirtyvät myös muiden koulutuksen järjestäjän vastaaviin hakukohteisiin, vaikka oppilaitoksilla ei ole yhtenäisiä pääsy- tai soveltuvuuskokeiden arviointimenetelmiä ja -kriteerejä. 

Yhteishaun pääsy- tai soveltuvuuskokeessa koulutuksen järjestäjä antaa hakijalle 0–10 valintapistettä. Kokonaisvalintapisteet muodostuvat pääsy- tai soveltuvuuskokeen, hakutoivejärjestyksen, koulumenestyksen ja painotettavien arvosanojen pisteistä max n. 50 p.  Poikkeuksena on kuitenkin myös muutamia tutkintoja, joissa valinta voidaan tehdä pelkän pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella. (Asetus 699/2017).

Opiskelijaksi ei voida yhteishaussa valita hakijaa, joka ei osallistu pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen (699/2017). Keväästä 2019 lähtien hakija voidaan myös jättää valitsematta SORA-tutkintoihin antamalla hänelle pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 0 valintapistettä (Asetus 161/2019). Nämä yhden oppilaitoksen tekemät päätökset siirtyvät hakijan muihin saman hakukohteen hakutoiveisiin, joissa järjestetään pääsy- ja soveltuvuuskokeet.

Uudellamaalla 10.2.2020, kannanoton allekirjoittaneet rehtorit:

Hyria koulutus Oy, rehtori Tuula Kortelainen
Keuda, rehtori Anna Mari Leinonen
Luksia, johtava rehtori Jouko Lindholm
Stadin ammatti- ja aikuisopisto, johtava rehtori Maria Sarkkinen
Omnia, rehtori Maija Aaltola
Suomen Diakoniaopisto, rehtori Juha-Petri Niiranen
Vantaan ammattiopisto Varia, rehtori Pekka Tauriainen

Sosiaali- ja terveysalan hakijamäärät ja opintonsa aloittaneet oppilaitoksittain vuoden 2019 yhteishaussa Uudellamaalla (ei sisällä jatkuvaa hakua)

Sote yhteishaku 2020Lisätietoja rehtori Anna Mari Leinonen, p. 040 174 4523, annamari.leinonen (a) keuda.fi

Vaihde

09 273 81
info@keuda.fi