Keudan toiminta epidemiatilanteen aikana. Lue tästä >

< Takaisin uutisiin

Kolumni Keudasta: Tiimiesimiehenä Keudassa

Kevättalven aikana olen esittänyt itselleni kysymyksiä, joiden kautta pyrin tarkastelemaan suhdettani esimiehisyyteeni ja tiimiläisiini.

Tunnenko / tiedostanko tiimini jäsenten kuormituksen?

Opetus- ja ohjaustyöhön liittyy psykososiaalista kuormitusta. Haitalliseksi se muodostuu, kun ihmiseen kohdistuu liiallisia ja pitkäkestoisia haasteita ja vaatimuksia, työstä palautuminen on puutteellista ja käytettävissä olevat voimavarat eivät riitä tasapainottamaan tilannetta. Esimiehen tärkeä tehtävä on tunnistaa työn kuormitusta ja yhdessä tiimiläisten kanssa - esimerkiksi kehityskeskusteluissa ja tiimikokouksissa – pohtia, millaisilla valmiuksilla ja keinoilla kuormittavia tilanteita työssä kohdataan ja käsitellään. Emme välttämättä voi poistaa työhön liittyviä kuormittavia tekijöitä, mutta voimme vahvistaa keinoja käsitellä niitä. Niinpä tärkeää on paitsi hyödyntää työhön liittyvää tiimiläisten erilaista osaamista myös vahvistaa sitä edelleen. Työn ulkopuolelta tulevaa kuormitusta on vaikeampi arvioida ja vaikuttaa siihen. Esimiehen ja tiimiläisen välinen luottamus mahdollistaa parhaimmillaan keskustelun myös esimerkiksi kotiin tai lähipiiriin liittyvistä haasteista. Tällöin voidaan jakaa esimerkiksi työtehtäviä ja työkuormaa uudelleen niin, etteivät ihmisen voimavarat ylity. Tämän luottamuksen rakentaminen vie kuitenkin aikaa ja vaatii molemminpuolista tutustumista.

Kuulenko tiimiläisiäni ja olenko tavoitettavissa?

Työaikaani en pysty jakamaan niin, että kaikille tiimiläisilleni lohkeaa siitä samansuuruinen osuus – paitsi kehityskeskusteluissa. Monesti akuutit ja yllättävätkin asiat vievät aikaa niin, että on pakko priorisoida ajan käyttämistä ja tällöin jokin asia saattaa siirtyä myöhemmäksi. Toisaalta tämä on tuttua kaikille ihmisten kanssa työskenteleville. Meillä jokaisella on myös erilaiset tarpeet ja tottumukset esimiehen läsnäololle ja tavoittamisella. Tiimini jäsenet edustavat neljää eri osaamisalaa tullen erilaista työkulttuureista ja toimintavoista. Olemme tehneet vasta vuoden työtä yhteisenä tiiminä, jolloin yhteinen toimintakulttuuri on vasta muodostumassa. Tähän muodostumisvaiheeseen on liittynyt haasteita, väärin ymmärryksiä ja epäselvyyksiä mutta myös hienoa yhdessä tekemistä ja oppimista.

Samalla tiimi on vahvistunut viidellä henkilöllä. Periaatteeni esimiehenä on aina ollut, että apua ja tukea saa sitä tarvitessaan. Tarpeesta kertominen on kuitenkin tärkeää. Pitää siis rohkeasti ottaa yhteyttä soittamalla tai laittamalla viestiä. Kaikki työhön liittyvä – myös onnistumiset – kiinnostavat esimiestä.

Miten tiimini asiantuntijuutta vahvistetaan? Miten tiimini saa palautetta työstään?

Asiantuntijaorganisaatiossa - kuten meillä – täytyy voida luottaa tiimin omaan asiantuntijuuteen, omaan työn suunnitteluun ja itsensä johtamiseen. Ajattelen, että luottamus ja vastuu kulkevat parina niin, että jos luotetaan, annetaan myös vastuuta ja toisin päin. Tärkeää on myös ajan antaminen toisille tiimiläisille, muilta oppiminen ja yhdessä tekeminen. Esimerkiksi Pedatorit ovat mahdollistaneet yhdessä ja toisilta oppimisen ja antaneet vastuuta oman työn kehittämisestä.

Monet käytännön asiat toimivat parhaiten, kun tiimiläiseni suunnittelevat itse oman työnsä tai ovat vähintään mukana sen suunnittelussa. Esimerkiksi jatkuvaan hakuun on tiimi saanut täysin itse vaikuttaa ja se toimiikin todella hyvin. Lukuvuosisuunnittelua on tehty tiiviisti yhdessä – esimerkiksi sijoittamalla YTO:t siten, että ammatilliset aineet voivat edetä jouheasti ja osin integroidusti YTO-aineiden kanssa. Tämän kehittäminen jatkuu edelleen: varsinkin nyt korona-aikana on tärkeää taata opiskelijoiden oppiminen ja osaamisen kehittyminen etäopetuksessakin. Opetuksen toteuttaminen ja sen suunnittelu on opettajien vastuualuetta – erityisesti kun opettaja on omilla asiantuntijuusalueillaan vahvempi osaaja kuin esimiehensä. Toisaalta etäopetus haastaa paitsi opettajien omaa osaamista myös itsejohtamista ja itseohjautuvuutta. Erilaisten ohjelmien esimerkiksi Pinja, Workseed, jne. käyttämisessä on tiimiläisten osaaminen vahvistunut etäopetuksen aikana.

Työhyvinvointia lisää onnistumisen kokemus työssä. Tämä kokemus on yksilöllinen. Pääosin tiimini saa onnistumiskokemuksia opiskelijoiden palautteesta ja opiskelijoiden onnistumisista. Myös kehityskeskusteluissa saa palautetta. Positiivisen palautteen lisäämisessä on johtamisen saralla varmasti kehitettävää. Hyvinvoiva henkilöstö on motivoituneempi ja sitoutuneempi sekä kestää paremmin jatkuvia muutoksia. Muutoksille pitää antaa myös aikaa. Tämä koskee sekä tiimikulttuuria, johtamista, opetustyötä tai työhön liittyvää kehittämistä. Onnistumiskokemuksia tai palautetta ei ehdi kertyä, jos muutokset kovin nopeasti seuraavat toistaan.

Toiminko tasavertaisesti ja toiminko yhdenvertaisesti?

Toimintaamme ohjaavat paitsi lainsäädäntö, myös erilaiset ohjeet ja Keudan arvot. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus ovat periaatteita, mitkä ovat oman työni lähtökohtia. Toivon, että voimme keskustella avoimesti siitä, mitä nämä käytännössä tarkoittavat. Mielestäni tasa-arvoisuus ei esimerkiksi tarkoita sitä, että koko henkilöstölle tarjotaan/vaaditaan kaikkea mahdollista koulutusta, vaan asiaa tarkastellaan myös yksilöllisten tarpeiden ja osaamisten kautta. Kaikkien tulee saada oppia ja kehittyä, mutta tunnistetaan, että henkilöstön osaaminen on eri tasolla eri asioissa. Näin esimerkiksi koulutetaan henkilöstöä siltä osin kun heiltä puuttuu jotakin osaamista tai sitä tulee vahvistaa - ei istuteta turhaan jo opitun / osatun asian osalta. Eli tunnistetaan ja tunnistetaan myös henkilöstön osaaminen niin kuin tehdään opiskelijoiden kohdalla - jo opittua ei opeteta uudestaan. Tällainen on myös resurssien säästämistä ja henkilöstön osaamisen arvostamista.

Hyvää kevään alkua kaikille.

Kimmo Mantela, toimialapäällikkö


 

KM kk omakuva 301

Kirjoittaja Kimmo Mantela työskentelee Keudassa toimialapäällikkönä tieto- ja viestintätekniikan, tieto- ja tietoliikennetekniikan, laboratorioalan, prosessiteollisuuden ja autoalan perustutkinnoissa Sarviniitykadun toimipisteessä. ”Periaatteeni esimiehenä on aina ollut, että apua ja tukea saa sitä tarvitessaan. Tarpeesta kertominen on kuitenkin tärkeää. Kun saamme yhdessä tekemisen ilmapiirin, silloin toistemme välittäminen ja tukeminen kuuluu normaaliin arkeen.”

 


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 650 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

Uutiskirje 122020 laatupalkinto7

 

 

Vaihde

09 273 81
info@keuda.fi