Perussopimus

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimus

1 luku Jäsenkunnat ja tehtävä

1 § Nimi, kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Päivittäisessä toiminnassa voidaan käyttää lyhennystä Keuda. Sen kotipaikka on Järvenpään kaupunki.

2 § Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula.

3 § Tehtävät

Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa asukkaiden ja elinkeinoelämän kan- nalta tarpeellista ammatillista- ja kansanopistokoulutusta sekä toteuttaa alueellista elinkei- noelämän kehitystyötä. Lisäksi tehtävänä on tuottaa tutkintoja edeltäviä osaamisen kehittä- mis- ja koulutuspalveluja.

Kuntayhtymä toteuttaa koulutuksen Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa ja Tuusulassa sijaitsevissa Keski-Uudenmaan toimipisteissä.

Koulutusta voidaan toteuttaa myös muiden kuin jäsenkuntien alueella ja myös koulutusvien- tinä.

Erikseen sovittaessa kuntayhtymä voi tuottaa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) mainittuja kuraattori- ja koulupsykologipalveluita.

Kuntayhtymä on osakkaana Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:ssä.

Lisäksi kuntayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä omistaa, olla osakkaana tai jäsenenä osakeyhtiöissä tai muissa yhteisöissä ja yhdistyksissä, joiden toimin- nalla edistetään kuntayhtymän tehtävää.

4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema

Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, tulee tehdä siitä esitys kuntayhtymän hal- litukselle. Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muut- tamista kuntalain mukaisesti.

Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa perussopimuksen muutoksen hyväksy- mistä seuraavan kalenterivuoden alusta.

Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallituk- selle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä.

Yksittäisellä jäsenkunnalla on oikeus erota kuntayhtymästä siten kuin kuntalaissa on sää- detty. Jäsenkunta voi erotessaan kuntayhtymästä tai muutoin luovuttaa jollekin muulle jä- senkunnalle osuutensa kuntayhtymän varoista asianomaisten kuntien kesken sovitusta kor- vauksesta. Muussa tapauksessa eroavalle jäsenkunnalle palautetaan peruspääomaa yhtymä- valtuuston päättämä määrä ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jat- kavien jäsenkuntien asema.

Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta peruspääomasta, alennetaan pe- ruspääomaa vastaavasti.

Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuus- ton päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta net- tovarallisuudesta. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toimin- nasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa.

Korvaus kunnan osuudesta tai kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

Jäsenkunta on erotessaan kuntayhtymästä velvollinen vuosittain suorittamaan kuntayhty- mälle jäsenkunnan osuuden syntyneistä eläkemenoperusteisista ja varhaiseläkemenoperus- teisista eläkevastuista.

2 luku Yhtymävaltuusto

5 § Ylin päättävä toimielin

Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto.

Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen, jollei ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta, hallituksen, jota kutsutaan yhtymähallitukseksi.

Yhtymähallitus voi tarvittaessa asettaa toimialakohtaisia johtokuntia/toimielimiä määräajaksi tai tiettyä tehtävää varten. Ellei johtokuntia tai vastaavia ole asetettu, hoitaa yhtymähallitus niiden tehtäviä, ellei tehtäviä ole siirretty viranhaltijoille.

6 § Yhtymävaltuuston jäsenten valinta

Yhtymävaltuustoon valitsevat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Tuusulan kunta kukin neljä edustajaa, Mäntsälän ja Nurmijärven kunnat kukin kolme, Sipoon kunta kaksi ja Por- naisten kunta yhden jäsenen sekä kukin jäsenkunta kullekin jäsenelle henkilökohtaisen vara- jäsenen valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Toimikausi jatkuu siihen asti, kunnes uusi yhtymävaltuusto on valittu.

Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai hänelle myönnetään ero yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä.

7 § Jäsenten äänivalta

Äänivalta yhtymävaltuustossa määräytyy siten, että kullakin jäsenkunnalla on edustajiensa lukumäärää vastaava äänimäärä, joka jakautuu tasan saapuvilla olevien jäsenkunnan edusta- jien kesken.

8 § Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus

Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) valtuutetuista on läsnä.

9 § Yhtymävaltuuston tehtävät

Kuntayhtymän jäsenkunnat käyttävät yhtymävaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa kun- tayhtymän asioissa.

Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalain (410/2015) 14 §:ssä, jota noudatetaan so- veltuvin osin. Tämän lisäksi yhtymävaltuuston on

1)  viimeistään kesäkuussa käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalen- terivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus sa- moin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot;

2)  päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä yhtymähalli- tukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä kohdassa maini- tut kertomukset saattavat antaa aihetta;

3)  marraskuun loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuo- deksi talousarvio, ottaen huomioon yhtymäkonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talous- arvion hyväksymisen yhteydessä yhtymävaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi;

Lisäksi yhtymävaltuusto:

4)  valitsee yhtymähallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjoh- tajan;

5)  asettaa tarkastuslautakunnan ja valitsee tilintarkastajat / tilintarkastusyhteisön tarkastus- lautakunnan esityksestä;

6)  hyväksyy kuntayhtymälle määräajoin yhtymästrategian;

7)  hyväksyy kuntayhtymän hallintosäännön;

8)  valitsee kuntayhtymän johtajan;

9)  käsittelee muut hallituksen yhtymävaltuustolle esittämät asiat

3 luku Yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtaja

10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä

Yhtymähallituksessa on 9 jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Yh- tymähallituksen jäsenet ja varajäsenet yhtymävaltuusto valitsee yhtymävaltuuston toimi- kautta vastaavaksi ajaksi.

Yhtymävaltuusto nimeää jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.

Jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien edustavuus yhtymähallituksessa toteutetaan siten, että kunkin jossakin jäsenkunnassa valtuustopaikkoja saaneen rekiste- röidyn puolueen osuus yhtymähallituksen paikoista määräytyy puolueen kaikissa jäsenkun- nissa edellisessä kunnallisvaaleissa yhteensä saaman äänimäärän ja kunkin valtuustopaik- koja saaneen yhteislistan osuus kuntakohtaisen äänimäärän mukaan siten, että osuudet las- ketaan kunnallisvaalilain mukaan laskettujen vertauslukujen osoittamassa järjestyksessä (ns. d´Hondtin suhteellisuusperiaate). Lisäksi on otettava huomioon naisten ja miesten tasa-ar- vosta annetun lain asettamat vaatimukset.

11 § Yhtymähallituksen tehtävät

Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrä- tään.

Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää ja käyttää kuntayhtymän pu- hevaltaa sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännössä ole toisin määrätty. Yhtymähallitus käyttää kuntayhtymän päätösvaltaa, siltä osin kuin se ei kuulu yhtymävaltuus- tolle tai laista ei muuta johdu.

Yhtymähallitus valmistelee yhtymävaltuustossa käsiteltävät asiat lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä taikka jotka kuntalaissa tarkoitettu tilapäinen valiokunta tai tarkastuslautakunta on valmistellut. Yhtymähallitus vastaa yhtymä- valtuuston päätösten laillisuuden valvonnasta ja täytäntöönpanosta.

Muista yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tar- kemmin hallintosäännössä.

Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa toimikuntia tai jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Lisäksi yhtymähallitus voi tarvittaessa asettaa toimialakohtaisia johtokuntia/toimielimiä mää- räajaksi tai tiettyä tehtävää varten. Ellei johtokuntia tai vastaavia ole asetettu, hoitaa yhty- mähallitus niiden tehtäviä, ellei tehtäviä ole siirretty viranhaltijoille.

Yhtymähallitus voi tarvittaessa muuttaa kuntayhtymän organisaatiota.

12 § Nimenkirjoitusoikeus

Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.

13 § Kuntayhtymän johtaja

Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa.

Kuntayhtymän johtajan tehtävistä ja muista johtajaa koskevista asioista määrätään tarkem- min hallintosäännössä.

4 luku Muut toimielimet

14 § Muut toimielimet

Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpa- nosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.

Yhtymähallitus voi asettaa toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten.

5 luku Omistajaohjaus

15 § Omistajaohjaus

Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhty- män talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaat- teista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistaja- politiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdolli- suudet.

16 § Konserniohje

Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymävaltuusto hyväksyy.

Konserniohje ja siihen tehtävät muutokset on sovittava neuvottelumenettelyssä ennen nii- den hyväksymistä yhtymävaltuustossa.

6 luku Talous ja toiminnan rahoitus

17 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet

Kuntayhtymän peruspääoma on muodostettu vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukai- sesti. Peruspääoman määrän on vahvistanut yhtymävaltuusto.

Kuntayhtymän tilinpäätöksessä investointeihin kirjatut valtionosuudet eivät vaikuta perus- pääoman jakautumiseen kuntien kesken.

Yhtymävaltuusto päättää uuden jäsenkunnan ja osajäsenyyttä laajentaneen kunnan perus- pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta pääomasta.

Jäsenkuntien peruspääomaosuudet ilmenevät kuntayhtymän ylläpitämästä rekisteristä jä- senkunnittain eriteltynä.

18 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista

Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääoma- osuuksien suhteessa.

Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa.

Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.

19 §Talousarvio ja -suunnitelma

Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus tehdä ehdotuksia kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.

Yhtymävaltuusto hyväksyy talousarvion ja -suunnitelman marraskuun loppuun mennessä. Yhtymähallituksen ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava yhtymävaltuus- tolle ja jäsenkunnille viimeistään 15.11. mennessä.

Talousarviovuoden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava palvelujen käytössä tai talouden yleisissä perusteissa jo tapahtuneisiin tai odotettavissa oleviin muutok- siin.

20 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille

Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.

Yhtymähallitus raportoi puolivuosittain toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.

21 § Tilinpäätös ja toimintakertomus

Kultakin tilikaudelta laaditaan kuntalain edellyttämä tilinpäätös ja toimintakertomus, jotka on saatettava yhtymävaltuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun men- nessä.

Tilinpäätös on annettava tilintarkastajien tarkastettavaksi viimeistään tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien on annettava kultakin tilikaudelta tarkastus- kertomus toukokuun loppuun mennessä.

22 § Alijäämän kattaminen

Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvi- tyshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 18 §:n mukaisesti.

23 § Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.

24 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus

Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot katetaan rahoituslainsäädännön mukaisella ra- hiotuksella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla hankerahoituksella, opetus- ja koulutuspalvelu- jen sekä muiden palvelujen myynnistä saatavilla tuloilla ja muilla tuloilla. Valtiolta tuleva ra- hoitus sisältää sekä laskennallisen valtionosuuden että kunnilta perityn asukaskohtaisen kun- taosuuden.

Kuntayhtymä veloittaa kuntia sopimusten mukaisesti erikseen sovittujen opiskelijahuoltopal- velujen tuottamisesta.

Tuloslaskelman tilikauden yli-/alijäämä siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan.

25 § Investoinnit ja pääomarahoitus

Korvausinvestoinnit rahoitetaan kuntayhtymän omalla rahoituksella.

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta uus- ja laajennusinvestointeihin valtionosuu- tena, investointivarauksin, rahastoin, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta.

Kuntien rahoitusta käytetään vain erikseen niin sovittaessa.

26 § Rahastot

Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja.

Rahastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden säännöistä päättää yhtymäval- tuusto.

27 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen

Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsitte- lystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.

28 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus

Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot helmikuun loppuun mennessä.

7 luku Hallinnon ja talouden tarkastus

28 § Tarkastuslautakunta

Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastus- lautakunnan toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Yhtymävaltuusto valitsee tarkastuslautakuntaan 3 jäsentä ja heidän henkilökohtaiset vara- jäsenensä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja.

29 § Hallinnon ja talouden tarkastus

Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.

8 luku Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

30 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.

Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.

Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja

velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.

Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.

31 § Perussopimuksen muuttaminen

Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kan- nattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asu- kasluvusta.

32 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen

Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Helsingin hallinto-oikeudessa.

9 luku Voimaantulo

33 § Voimaantulo

Tämä perussopimus tulee voimaan 1.12.2017 ja sillä kumotaan 1.8.2015 voimaan tullut pe- russopimus. Ennen perussopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sopimuksen täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Tämä perussopimus on hyväksytty Järvenpään kaupunginvaltuuston 25.9.2017, Keravan kau- punginvaltuuston 12.9.2017, Mäntsälän kunnanvaltuuston 25.9.2017, Nurmijärven kunnan- valtuuston 27.9.2017, Pornaisten kunnanvaltuuston 2.10.2017, Sipoon kunnanvaltuuston 13.11.2017 ja Tuusulan kunnanvaltuuston 4.9.2017 tekemillä yhtäpitävillä päätöksillä.