Opiskelin Pekka Halosen akatemian kuva-ja mediataiteen linjalla vuosina 1996-1999. Koulu eli siirtymävaihetta opistosta Pekka Halosen akatemiaksi ja ryhmäni oli ensimmäinen, joka aloitti opiskelunsa Pekka Halosen akatemiassa.

Valitsin suuntautumisvaihtoehdokseni taidegrafiikan. En tuntenut suurta intohimoa taidegrafiikkaa kohtaan, mutta koin tekniikkojen haastavuudet mielenkiintoisiksi. En ole katunut valintaani päivääkään! Jatkoin Pekkiksessä opiskelua silloisilla jatko-opiskelulinjoilla vielä vuoteen 2003. Pari vuotta suuntauduin sitten kuvanveistoon, jota olen sittemmin yhdistänyt teoksissani taidegrafiikan tekniikkoihin.

Tulin kevääksi 2016 taas takaisin Pekkikseen työskentelemään litografianpajalla. Päätin pitkän tauon jälkeen opiskella ja aloitin ensin Turun Taideakatemiassa viime syksynä ja nyt suoritan erillismaisteri ohjelmaa Kuvataideakatemiassa taidegrafiikan laitoksella. Taidegrafiikka tuntuu olevan aina työskentelyni taustalla ja keväällä Pekkis mahdollistikin minulle litografian ja valokuvan yhdistämistä amk-opinnäytetyöni taiteelliseen osuuteen. 

Olen toiminut aktiivisena kuvataiteilijana heti Pekka Halosen akatemiasta valmistuttuani. Kuulun Suomen Taidegraafikot ry:n ja Suomen Kuvanveistäjäliittoon. Pidän yksityisnäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla sekä osallistun ryhmänäyttelyihin. Opetan useassa paikassa kuvataidetta; intohimonsa jakaminen tuntuu luontevalta oman taiteellisen työskentelynsä lomassa. 

Pekka Halosen akatemiasta olen saanut tukevan perustan kaikkeen tekemiseeni ja se on mahdollistanut kehittymiseni kuvataiteilijaksi, joka tänään olen. Hyvä pohja on tärkeintä, koska tässä ammatissa ei tule koskaan valmiiksi, oppiminen jatkuu aina.

Pekkisläisyys on loppuelämän yhdistävä tekijä. Opettajieni lisäksi myös seitsemän yhteisen vuoden ansiosta tunnen ison määrän monella alalla vaikuttaviin entisiin Pekkisläisiin. Me Pekkisläiset pärjäämme hyvin ja meitä yhdistävät yhteiset muistot niin ihanassa miljöössä pidetyistä grillibileistä kuin kevätjuhlien hullunhauskoista esityksistä. Alkuaikojen Pekkisläiset olivat sisukkaasti mukana tilamuutoksien myllerryksissä: savitorsojakin väännettiin milloin kellarissa, milloin hikipäisinä kasvihuoneella. Täysin samana on pysynyt ainoastaan ruokala. 

Kun taas pitkän ajan kuluttua palasin tänä keväänä Pekkikseen, tuntui kun olisin kotiin tullut! Tilaratkaisut ovat omista opiskeluajoista muuttuneet, mutta mäellä on sama seesteinen, inspiroiva vaikutuksensa. Pekkiksessä ollaan yhä yhtä isoa, suurta perhettä!

http://susannaautio.wixsite.com/susanna-autio

Takaisin kuva- ja mediataiteen sivulle. Kuva- ja mediataiteen alumnit: Sanna Kumpulainen, Suvi Sysi.

SusannaAutioKuva: Siiri Lundström.