Se on nyt kaikkialla. Työvoimapula. Järvenpään kaupunginjohtajan virkaan tuli yhdeksän hakijaa. Yhdeksän hakijaa keskellä Suomen suurinta kasvualuetta, jossa työssäkäyntialueella on 900 000 asukasta. Keudassa ICT-asiantuntijatehtävän hakua jatkettiin hakijoiden vähyyden takia. Siivoojan tehtävästä tehtiin täyttämättäjättämispäätös, koska kukaan ei hakenut. Sähköalan koulutuksiin hakua rajoitettiin keväällä, koska opettajia ei löydetty. S-ryhmä sulki kesällä ravintoloita, koska alan työntekijöitä oli siirtynyt Koronan aikana pysyvästi päivittäistavarakaupan puolelle. Hoitajien joukkopako sosiaali- ja terveysalalta huolettaa samalla, kun katselee, miten suuret ikäluokat tulevat 80-vuoden ikään ja pienet ikäluokat työelämään. Mikä avuksi? Enää ei ole erityisen kiinnostavaa hokea työvoimapulaa. Nyt on tekojen aika. Toimenpiteitä on monia, mutta ne menevät syvälle yhteiskunnan, elinkeinorakenteiden ja koulutusjärjestelmän sisään ja vaativat siksi uskallusta keudalaisilta, jäsenkunnilta ja valtiolta sekä alueen yrityksiltä.

• Maahanmuuttaneet työhön ja työperäinen maahanmuutto kasvuun. Suomi tarvitsee lisää tekijöitä. Jotta maahanmuutto olisi aidosti ratkaisu työvoimapulaan, on suomalaisessa järjestelmässä paljon parannettavaa kuten lupakäytänteet, sosiaaliturvatunnukset, pankkitilit. Keudan tehtävä on luoda sellaiset osaamisen kehittämisen palvelut vieraskielisille, jotta kielen oppiminen, kotoutuminen, kouluttautuminen ja työllistyminen olisi mahdollisimman sujuvaa.
• Täsmätyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät työhön. Väestörakenteesta johtuva huoltosuhteen vinouma edellyttää jatkossa 90 % työllisyyttä olemassa olevilla työkykyisillä. Pitkäaikaistyöttömät ja täsmätyökykyiset eli ne, joilla ei ole syystä tai toisesta täyttä työkykyä, täytyy saada työhön. Moni heistä tarvitsee työhön valmentavia koulutuksia. Tässä Keudalla on merkittävä rooli yhteistyössä TE-toimiston, jäsenkuntien, hyvinvointialueiden ja yritysten kanssa. Uusia väyliä on etsittävä.
• Oppimisen täytyy tapahtua työn ohessa. Työikäisten määrän vähentyminen tarkoittaa sitä, että jatkuvan oppimisen täytyisi tapahtua työn ohessa. Oppisopimuksien merkitys korostuu. Valitettavasti oppisopimuskoulutuksien määrä on ollut koko Uudellamaalla laskussa viime vuosina. Tässä asiassa myös meillä Keudassa ja jokaisella koulutusalalla on ryhtiliikkeen paikka.
• Valmistuneiden ja nuorten työllistyminen on varmistettava. Keuda on suosittu ja vetovoimainen. Silti meillä on parannettavaa vielä paljon valmistuneiden työllistymisessä. Olemme Suomen 5. suurin opiskelijamäärässä, mutta vasta 8. paras työllistymisessä ja jatko-opintoihin siirtymisessä. Erityisen tärkeää on saada kaikki nuoret aikuiset työhön varmistamaan Suomen kilpailukykyä. Keudassa meidän tulisi harkita mahdollisia uraohjauksellisia tukitoimia työllistymisen varmistamiseksi.
• Uusi osaaminen on kilpailutekijä. Teknologiakehitys muuttaa nopeasti kaikkia työtehtäviä. Tämä edellyttää korkeaa, uutta osaamista, josta tulee yritysten tärkein kilpailuvaltti. Tämä haastaa Keudan koulutuksien sisällöt ja sen, miten osaamme tuoda koulutuksiin kunkin toimialan uusimman teknologian, kiertotalouden, vihreät toimintatavat ja ylipäänsä näyn alan kehityksestä.
• Ammatillisen koulutuksen laatua on uskallettava tarkastella. Helsingin seudun kauppakamari selvitti yritysten näkemyksiä työvoiman saatavuudesta. Reilu neljännes 222 vastaajista koki, että ammattiin valmistuneiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita hyvin. Yhtä suuri osuus oli sitä mieltä, että osaaminen vastaa työelämän tarpeita huonosti. Kun ottaa huomioon, että yli puolet opiskelijoista on aikuisia ja heillä on kokemusta työelämästä, on oletettavaa, että juuri nuorten kohdalla osaamistasossa on vielä parannettavaa meillä Keudassakin. Toki työnantajienkin on myönnettävä se tosiasia, että ammatti-identiteetistä on siirrytty osaamisidentiteettiin. Ajatus ”valmiiksi tulemisesta” on unohdettava ja hyväksyttävä se, että juuri tähän työtehtävään opitaan työssä.
• Valtaosa jatkuvasta oppimisesta ei edellytä uusia tutkintoja. Yritykset ja työnantajat tarvitsevat kipeästi oppilaitoksia tuottamaan osaamista työntekijöilleen. Tämä edellyttää isoa rakenneremonttia tutkintokeskeisessä koulutusjärjestelmässämme. Toisaalta jo nyt ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö mahdollistavat lyhyiden osaamiskokonaisuuksien tuottamisen. Silti meidän täytyy osata muuttaa vakiintuneita toimintatapojamme Keudassakin. Esimerkiksi tutkinnon osien tuotteistamista tulisi kehittää.
• Opiskelijoiden ongelmat ja huolet on otettava vakavasti. Tiedämme hyvinvoinnin vaikuttavan suoraan opiskelumotivaatioon ja kykyyn oppia uutta. Yhteistyö uusien hyvinvointialueiden kanssa on saatava toimimaan mahdollisimman hyvin ja löydettävä ratkaisuja kuraattoreiden, psykologien ja terveydenhoitajien vajeeseen. Lisäksi yhteistyötä jäsenkuntien sivistys-, kulttuuri- ja nuorisopalveluiden kanssa on tiivistettävä löytääksemme uusia ratkaisuja hyvinvoinnin edistämiseksi huomioiden harrastoiminta, liikkuminen, mielen terveys ja osallisuus sekä turvallinen ja häirinnästä vapaa arki.
• Osaamisen kehittäminen on tunnistettava yritysten keskeiseksi strategiseksi prosessiksi. Työnantajien on tunnistettava, millaista osaamista yrityksessä jatkossa tarvitaan. Kun arki kaatuu päälle, tuntuu hienot osaamisen ennakoinnin prosessit melko kaukaisilta. Erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on vain vähän aikaa tai taitoa tällaiseen osaamisen johtamiseen. Juuri tästä syystä Keudan keskeinen, lakisääteinen tehtävä on kehittää alueensa elinkeinoelämää. Me voimme toimia PK-yritysten HR-kumppanina ja etsiä yhdessä ratkaisuja heidän osaamistarpeisiinsa.

Keudan keskeinen tavoite on vastata näihin strategisiin haasteisiin. Siksi tänä syksynä Keudassa käynnissä olevissa yhteistoimintaneuvotteluissa organisaatiorakenteen kehittämisessä huomioidaan uudella tavalla jatkuva oppiminen, työllisyyden edistäminen, vieraskielisten palvelut ja yritys- ja työnantajayhteistyö. Nämä kaikki tulevat läpileikkaaviksi teemoiksi meidän jokaisen tavoitteiksi ja työn arkeen. Hyvää syksyn jatkoa kaikille. Teemme työtä, jolla on merkitystä. Riikka-Maria Yli-Suomu kuntayhtymän johtaja

Kirjoittaja on Riikka-Maria Yli-Suomu KM, MBA Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan kuntayhtymän johtaja. Hän on keskittynyt työurallaan erityisesti ammatilliseen koulutukseen, työikäisten osaamisen kehittämiseen ja työllisyyden edistämiseen. Yli-Suomu on työskennellyt yritysten osaamisen kehittämisen liiketoimintajohtajana, aikuiskoulutuksen johtajana ja rehtorina, henkilöstöjohtajana sekä koulutuspolitiikan edunvalvojana.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Vuosi 2022 on juhlavuosi, kun Keuda täyttää 60 vuotta.