Kolumni Keudasta: Todella jees!
Keuda
Keudalainen
Työelämää varten
Uncategorized
Yhteisöllinen
Kolumni Keudasta: Todella jees!
25.1.2023
Julkaistu: 25.1.2023
Palaan Keuda-päivän 13.1.2023 tunnelmiin. Me keudalaiset kohtasimme vihdoinkin toisemme livenä ja tunnelma oli innostunut. Voisi sanoa, että ”todella jees!”. Päivän aikana pääsimme yhdessä keskustelemaan ja ideoimaan vuoden 2023 kehittämisteemoja ja toimenpiteitä. Kohtaamisissa rakennettiin luottamusta ja tunnistettiin yhteistyön mahdollisuuksia.
Yksi tulevan vuoden kehittämisteemoista on yritys- ja työelämäyhteistyön kehittäminen, joka on iso ja laaja kokonaisuus. Olemme vuosien aikana tehneet työelämäyhteistyön eteen paljon hyvää työtä, mutta muuttuvassa maailmassa asiakkuustyön kehittäminen on toki jatkuva prosessi. Meillä on sisäisesti hyvä vielä tarkentaa rooleja ja vastuita. Siten varmistetaan, että työelämä- ja yritysyhteistyö tulee hoidetuksi meillä Keudassa kaikilla tasoilla laadukkaasti.
”Organisaation maine rakentuu kohtaamisissa. Maineen johtamista ja rakentumista ei voi irrottaa organisaation päivittäisestä toiminnasta. Jokainen organisaation jäsen on mainelähettiläs – hyvässä ja huonossa. (Juholin 2017, 49.)
Nostan tässä kolumnissa tarkempaan tarkasteluun edellä mainitusta kehittämisteemasta yhden tavoitteen sekä siihen liittyviä toimenpiteitä: ”Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadun parantaminen ja määrän lisääminen”.
Työelämässä oppimisen määrän lisääminen (koulutus- ja oppisopimus)
Kuluvalle vuodelle on asetettu tavoitteeksi koulutus- ja oppisopimusmäärien lisääminen. Tavoite ei tarkoita sopimustehtailua, vaan taustalla on työelämäyhteistyön näkökulmasta jotain paljon merkityksellisempää. Jokainen sopimus mahdollistaa keskustelun työpaikan edustajan ja vastuullisen työpaikkaohjaajan kanssa. Tämä mahdollistaa työelämäyhteistyötä arjessa.
”Työnantaja tai muu työpaikan edustaja osallistuu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadintaan ja päivittämiseen, jos koulutus järjestetään oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena taikka osaaminen osoitetaan työpaikalla. (Laki ammatillisesta koulutuksesta, 45 §)
Työpaikalla hankittava osaaminen on aina tavoitteellista ja ohjattua. Opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja laativat yhdessä HOKSin. Tavoitteellinen koulutus- ja oppisopimukseen perustuva työelämässä oppiminen edistää opiskelijan opintoja. Hän pääsee hankkimaan ja osoittamaan osaamista aidoissa käytännön työtehtävissä työpaikalla, mikä puolestaan edistää opiskelijan ammatillista osaamista ja työllistymistä. Tätä näkemystä tukevia kommentteja kuulimme myös Keuda-päivässä Niemi Palvelut Oy:n rekrytoija Tuukka Ryhäseltä.
Koulutus- tai oppisopimukset mahdollistavat myös valtakunnallisen työelämäpalautteen keräämisen. Oppilaitoksen työelämäpalautteesta saamaan vaikuttavuusrahoitukseen vaikuttaa paitsi vastausprosentti ja vastausten laatu, myös koulutus- ja oppisopimusten päivien määrä. Mitä enemmän meillä on oppi- ja koulutussopimuksia, sitä enemmän meillä on mahdollisuus saada vaikuttavuusrahoitusta. Saadulla rahoituksella voidaan puolestaan resursoida työelämäyhteistyön kehittämistä.
Työelämässä oppimisen laadun parantaminen
Tavoitteenamme on myös parantaa oppimisen laatua työpaikalla. Tähän vaikuttaa mm. työpaikkaohjaajan kanssa tehtävä yhteistyö ja opiskelijan mahdollisuudet edistää opintojaan työpaikalla ohjatusti ja tavoitteellisesti.
”Oletko vastaavasti ollut oppimassa työelämässä uudessa ympäristössä, jossa sinulla on vaikea hahmottaa, että mistä aloittaisit. Olet ollut ehkä hämmentynyt ja olosi on ollut jopa turvaton. Ympärillä pyörii ihmisiä ja kaikilla on kiire. Saatat tuntea itsesi ulkopuoliseksi ja haluaisit lähteä tilanteesta pois.”
”Oletko ollut tilanteessa, jossa sinulle tupsahtaa työkiireiden keskelle uusi työelämässä oppija tai muu perehdytettävä harjoittelija. Sinulla ei ole etukäteen hänestä juuri mitään tietoa ja yrität epätoivoisesti keksiä hänelle jotain tekemistä. Perehdyttääkin pitäisi, mutta et oikein tiedä mistä aloittaa.”
Edellä mainittuihin tilanteisiin löytyy ratkaisu – yhteissuunnittelu. Tavoitteellinen ja ohjattu työelämässä oppiminen suunnitellaan yhdessä: opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Samalla varmistetaan, että kaikki osapuolet ovat tietoisia opiskelijan tavoitteista sekä osaamisen hankkimisen tavoista, joilla tavoitteet saavutetaan.
Kun yhteiset tavoitteet ovat selvillä, on työpaikkaohjaajalla paremmat edellytykset ohjata opiskelijaa kohti tavoitteita ja opiskelijalla paremmat edellytykset saavuttaa asetetut tavoitteet. Yhteinen suunnitelma helpottaa ja tehostaa kaikkien osapuolten työtä, kun on tiedossa, että mitä tapahtuu missäkin vaiheessa. Suunnitelmia voidaan toki tarvittaessa aina muuttaa.
”Oppilaitos varmisti, että työpaikkaohjaajilla tai mentorilla oli tiedossa opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS) kirjatut tavoitteet.” (Työpaikkaohjaajakysely, rahoitukseen vaikuttava kysymys nro 6)
Selkeät yhteiset tavoitteet sitouttavat osapuolia työskentelemään tavoitteiden saavuttamiseksi. Opiskelija kokee työelämän oppimisympäristönä turvallisemmaksi ja hyvinvointi paranee. Samalla hänen osallisuutensa omasta opiskelupolusta vahvistuu. Ja huom! En tarkoita ainoastaan nuoria. Opiskelun aloitus voi olla jännittävää myös aikuiselle ja kokeneelle konkarille. Alkuvaiheen kokemuksilla voi olla iästä tai elämänkokemuksesta huolimatta suuri merkitys siinä, että heittääkö hanskat tiskiin vai jatkaako motivoituneena eteenpäin.
Opiskelijan tavoitteista keskusteltaessa opettajan tulee varmistaa myös työpaikkaohjaajan ohjausosaaminen. Vaikka opettaja vastaa opiskelijan opinnoista kokonaisuutena, on työpaikkaohjaajalla erittäin merkittävä rooli opiskelijan opintojen edistämisessä ja seuraamisessa työpaikalla. On tärkeää, että työpaikkaohjaaja saa tukea ja tarvittavat tiedot ohjaustyönsä tueksi. Tämä on arjen yhteistyötä ja välittämistä parhaimmillaan, minkä seurauksena ropisee paljon positiivista palautetta työpaikkaohjaajakyselyn myötä meidän laariin.
Mitä mieltä olette tästä? Uskallammeko sitoutua yhteiseen asiakaslupaukseen työelämälle: ”Meillä Keudassa jokainen työpaikkaohjaaja kontaktoidaan ja hänellä on tiedossa opiskelijan HOKSin tavoitteet.”
Työelämäpalaute – työpaikka- ja työpaikkaohjaajien palautteiden keräämisen prosessin kehittäminen
Ammatillisen koulutuksen valtakunnallista työelämäpalautetta on kerätty 1.7.2021 alkaen. Kysely jakautuu kahteen osaan:
– työpaikkakyselyyn vastaavat työpaikkojen oppilaitosyhteistyöstä vastaavat henkilöt,
– työpaikkaohjaajakyselyyn vastaavat oppi- tai koulutussopimukseen nimetyt vastuulliset työpaikkaohjaajat.
Palautekyselyiden kysymykset liittyvät ammatillisten oppilaitosten ja työpaikkojen arjen kumppanuuteen, kuten toiminnan asiakaslähtöisyyteen, sopimusprosessiin, ohjaukseen ja tukeen. Tuloksia käytetään kansallisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen laadun seurantaan ja kehittämiseen, ja se vaikuttaa myös koulutuksen järjestäjien saamaan vaikuttavuusrahoitukseen. Koulutuksen järjestäjien tulokset ovat kaikkien nähtävillä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusessa.
Meillä Keudassa työelämäpalautekyselyiden tulokset ovat henkilökuntaintrassa kaikkien keudalaisten nähtävillä. Palautteista ja vastausaktiivisuudesta ollaan kasvavassa määrin kiinnostuneita ja osa tiimeistä käsittelee palautteita mm. tiimipalavereissa. Hienoa! Käsitelty palaute ohjaa kehittämistä ja johtaa toimenpiteisiin. Tarvitsemme kuitenkin systemaattisempaa palautteiden käsittelyprosessia ja tätä kehitämme yhdessä tämän vuoden aikana.
Saadun työelämäpalautteen tulosten perusteella toimintaamme ollaan hyvin tyytyväisiä ja vastausten keskiarvo on ollut yleisesti yli 4 (asteikko 1–5). Sanallisissa palautteissa nousee esiin hyviä kehittämistarpeita ja niihin kannattaa tutustua. Mutta kuten muutkin koulutuksen järjestäjät, myös me Keudassa kipuilemme vastausprosentin kanssa. Se voisi olla paljon korkeampi. Kun kohtaat opiskelijasi työpaikkaohjaajan tai työnantajan edustajan, muistutathan työelämäpalautteen merkityksestä.
Työelämäyhteistyö on ”todella jees!”
Työelämässä oppimisen määrän lisäämisessä, laadun parantamisessa sekä työelämäpalautteen prosessin kehittämisessä tärkeä pohjatyö tehdään arjen kohtaamisissa. Hyvä ja luottamuksellinen yhteistyö kasvaa parhaimmillaan kumppanuudeksi, joka rikastaa yhteistyötä. Tästä puolestaan hyötyy opiskelija, kun hän pääsee hankkimaan ja osoittamaan osaamista työelämässä sellaisessa oppimisympäristössä, jossa on jo luotu työelämässä oppimisen käytänteitä ja yhteistyö oppilaitoksen ja työpaikan välillä sujuu.
”Kriittisin rajapinta kumppanuudessa on ihmisten kohtaaminen ja mitä siinä tapahtuu. Kumppanuus edellyttää luottamusta ja perustuu aina vaihtoon, jonka kohteina ovat tieto, ajatukset, intentiot ja tunteet. Keskinäisessä riippuvuudessa molemmat osapuolet tarvitsevat toinen toisiaan hyödyn saamiseksi ja tiedostavat ja tunnustavat keskinäisen riippuvuuden hyödyn tuottamiseksi. Molemmilta osapuolilta edellytetään tunnetta tasavertaisuuden kokemuksesta. On tärkeää tunnistaa lähtökohdat, jonka mukaan yhteistyö tuottaa lisäarvoa molemmille osapuolille, ja molemmat ovat siitä tasapuolisesti vastuussa. Ihmisen moraalinen normi näyttäytyy vastavuoroisuudessa ja vuorovaikutuksessa. Kun saa jotain, niin siitä syntyy tunne, että tulee antaa jotain vastalahjaksi takaisin ja tästä syntyy positiivinen kierre. (Laento & Ståhle 2000, 59–60,68. Peelen & Beltman 2013, 8.)”
Tällä kolumnilla halusin jakaa ajatuksiani siitä, että arjessa toteutettu työelämäyhteistyö muodostaa vahvan perustan kehittävälle ja strategiselle kumppanuudelle. Kun työelämän edustajat ja työpaikkaohjaajat saavat meiltä tarvitsemansa tuen opiskelijan ohjaamiseen, ovat he jatkossakin halukkaita yhteistyöhön kanssamme. Tämä mahdollistaa Keuda kaikille opiskelijoille mahdollisuuden hankkia ja osoittaa osaamista työelämässä jatkossakin. Hyvä yhteistyö mahdollistaa myös sen, että saamme jatkossakin lisää hyviä koulutussopimus- ja oppisopimuspaikkoja tai muita työelämäyhteistyön mahdollisuuksia esim. työelämäprojekteja.
Ai niin, mihin ihmeeseen liittyy tuo otsikko ”todella jees!”. No tämä on työpaikkaohjaajalta saatu aito palaute. Kun homma arjessa toimii, niin meidän kanssa yhteistyö on ”todella jees!”.
Päivi Ranto
Kehittämisasiantuntija
Kirjoittaja Päivi Ranto työskentelee Keudassa kehittämisasiantuntijana ja vastuualueena on työelämässä oppimisen kehittäminen. ”Tärkeintä työssäni on mielestäni tukea opetus- ja ohjaushenkilöstöä laadukkaan työelämässä oppimisen prosessin ja sitä kautta opiskelijoiden unelmien ja työnantajien toiveiden toteuttamisessa. Tähän tarvitaan yhteistyötä ja minulla onkin työssäni tukena mukavat ja osaavat työkaverit.” Vapaa-ajalla Päivi harrastaa liikuntaa ja ulkoilee paljon kahden lagottoveteraanin, Otson ja Unton kanssa. Hektistä työarkea tasapainottaa myös luonnossa liikkuminen.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 850 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Keuda katsoo tulevaan vuoteen vastuullisesti, kestävästi ja digitaalisesti.
