Julkaistu: 26.4.2023

”Mitä sanoisit, jos tehdään kehittämisestä näkyvämpää?”

Ajattelemmeko liiankin usein, että kehittämistyö on vaikeaa, tekemistä ei saada sanotettua tai emme saa kehitystyötä näkyväksi. Haastaako ajatteluamme termien käyttö, jotka eivät ole vielä juurtuneet sujuvasti työkulttuuriimme ja siksi arjessa tehtävä kehittämistyö jää välillä näkymättömäksi.

Proaktiivisuus arkikielellä tarkoittaa yhteistä ymmärrystä kehittämisen tarpeista ja sisällöistä, joihin voimme yhdessä keskittyä ja sitoutua. Olen huomannut, että meillä on paljon osaamista ja mahtavia ideoita ja visioita esimerkiksi koulutuskehittämisideoiden suhteen. Kehittämistyötä tehdään päivittäin ja jotta saamme sen näkyväksi, tulee kehittämisen tapahtua avoimesti ja yhdessä tehden.

”Miten tätä kehittämistä sitten saadaan näkyväksi?”

Pienistä arjen keskusteluista tulee usein hyviä suunnitelmia, joille on annettava tilaa sekä mahdollisuus. Keskusteluiden ja toiminnan johtaminen on olennaista, jotta suunnitelma kasvaa toteutukseksi. Yhdessä tekemällä, siitä viestimällä sekä haastamalla muita toimijoita mukaan, saadaan tekemiselle myös näkyvyyttä. Uuden kehittämisen keskustelua tulee ylläpitää myös jokapäiväisissä puheissamme.

”Kuinka itse esihenkilönä toimin proaktiivisena? ”

Minulle proaktiivisuus tarkoittaa aktiivista tekemistä, kuuntelemista, kiinnostusta sekä panostusta. En malta tähän olla ottamatta esille pedagogisen segmenttiajattelun näkökulmaa, koska sen kautta on helpompi hahmottaa kokonaisuuksia kehittämistyössä. Segmenttiperusteisuudessa tarkastellaan monitahoisesti tulevaa tehtävää ja sen kautta voi jäsentää mitä olemme kehittämässä, kuka on asiakas, mikä on asiakastarve, miten tarvetta toteutetaan sekä sen riskit ja hyödyt. Itse proaktiivisena esihenkilönä otan myös vahvan roolin kehittämisessä omassa roolissani. Kunnioitan ja arvostan opettajien osaamista sekä ideointia, mutta osaan myös haastaa kriittiseen ajatteluun. Pyrin saamaan kehittämisprosessiin hyvän vuorovaikutussuhteen sekä luoda alustan oivalluksille ja ratkaisuille.

Esimerkki proaktiivisesta kehittämisestä ja sen johtamisesta opettajan näkökulmasta Paula Malleus-Lemettinen:

Lähdimme kehittämään tekstiili- ja muotialan koulutuksessa kestävän kehityksen uutta lyhytkoulutusta.

”Ensimmäistä kertaa kohtasin esimiehen, joka ei ainoastaan nähnyt potentiaaliani, vaan löysi keinot sen käyttöönottoon”.

”Olen toiminut yrittäjänä lähes koko aikuisikäni. Olen valmentanut, ohjannut ja opettanut yritykseni alaisuudessa kymmeniä, jos ei satoja erilaisia harjoittelijoita, opiskelijoita, oppilaita ja alaisia. Minulle tässä työssä on ollut hyvin tärkeää se, että osaisin havaita jokaisessa kohtaamassani ihmisessä tämän potentiaalin. Aina tässä työssä ei onnistu ja joskus se tuottaa karvaita pettymyksiä. Ihminen itse voi olla pahin estäjänsä.”

”Olen tehnyt oman yritykseni kanssa yhteistyötä Keudan kanssa aina vuodesta 2010. Viime vuoden keväällä tämä kuitenkin muuttui. Toukokuisena päivänä tapasin tulevan esihenkilöni Marin. En tuossa kohtaa osannut ollenkaan aavistaa, että olinkin matkalla oman potentiaalini esiin tuomista ja sellaisilla tavoilla mistä tuossa vaiheessa en edes tiennyt. Huolimatta siitä, että olen yritykseni johtotehtävissä tullut eteväksi havaitsemaan toisten potentiaalin, en selkeästi ollut saanut aiemmin sitä tärkeää peilauspintaa, josta voisin hahmottaa omaa osaamistani, saatikka sitä, mihin voisin yltää. Tähän tarvitaan hyviä esihenkilöitä. Johtajia, jotka palvelevat alaisiaan, tuoden heidän kirkkaimman kärkensä esiin. Olen onnekas, että löysin tällaisen henkilön ja vielä onnekkaampi, että tämän kautta sain mahdollisuuden osoittaa olevani hänen minussa havaitseman potentiaalin arvoinen.”

Mari Asell, toimialapäällikkö

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 850 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Keuda katsoo tulevaan vuoteen vastuullisesti, kestävästi ja digitaalisesti. 

Keuda

Keudalainen

Päätöksenteko

Uncategorized

Yhteisöllinen

Jaa sivu