Julkaistu: 2.6.2023

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistus julkaistiin vuonna 1948. Julistus sitouttaa niin valtiot kuin yksilötkin turvaamaan luonnolliset ihmisoikeudet jokaiselle ”ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.” (YK ihmisoikeuksien julistus, Artikla 2). 

Ihmisoikeuksien perustana loistaa ajatus inhimillisestä vapaudesta. Poliittisen vapausajattelun taustalla nähdään perinteisesti Isaiah Berlinin vapauden kaksi käsitettä: positiivinen ja negatiivinen vapaus (Two Consepts of liberty 1958). Berlinin määritelmän mukaan, demokratiassa ihmisiä koskettavat kaksi vapauden muotoa. Positiivista vapautta on nähty jo Antiikin Kreikassa, ja tässä ajatuksena on yksilön vapaus osallistua yhteiskuntaa koskevien asioiden päättämiseen. Positiivinen vapaus myöhemmin on määritelty yksilön ideaalisen minän ja elämäntavan toteuttamisen vapaudeksi. Negatiivinen vapauskäsite tunnetaan Berliniltä, mutta on saanut ensimmäisen muotonsa englantilaisen filosofin Thomas Hobbesin myötä jo 1600-luvulla. Negatiivinen vapaus on yksilölle mahdollisuuksia toteuttaa itseään ilman ulkoisia rajoitteita, kuten sääntöjä ja lakeja.  

Vapaudesta ilman sääntöjä voidaan olla montaa mieltä. Jonkinlainen yhteiskuntajärjestys tuntuu järkevältä yhteisen hyvän nimissä – jotta kaikilla on hyvät elinolosuhteet. On kuitenkin valitettavia historiallisia tapahtumia, joissa epätasa-arvoiset tai epäoikeudenmukaiset lait ovat rajoittaneet yksilön vapautta toteuttaa itseään väärin perustein.  

Ennen vuotta 1906 Suomessa vain miehet saivat äänestää yhteiskunnan asioista. Naiset saivat äänioikeuden Suomessa kolmantena valtiona maailmassa.  

Suomessa on ainoana pohjoismaana ollut voimassa kyseenalainen laki, joka edellyttää transsukupuolisten pakkosterilisoimista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut, että pakkosterilisointi on ihmisoikeusloukkaus. Marinin hallituksen myötä translaki on Suomessa nyt uudistumassa.  

Absoluuttinen vapaus toteuttaa itseään ilman ulkoisia rajoitteita ei aina ole mahdollista eikä edes suotavaa. Ei edes hyvinvointivaltiossa. Hyvänä ohjenuorana voidaan lähtökohtaisesti ajatella kannustamista sellaiseen toimintaan ja itsensä kehittämiseen, mikä ei vahingoita muita. Ulkoisia rajoitteita on tässä globaalissa yhteiskunnassa oltava, jotta kukaan ei vahingoita toisia omien etujensa tavoittelulla. Sääntöjä tukemaan yhdenvertaisuutta on myös oltava jokaisessa organisaatiossa, jotta kaikilla on hyvä olla. Esimerkiksi Keudassa on kiusaamisen ja häirinnän vastainen suunnitelma eikä ketään saa syrjiä tai kiusata millään perusteella. 

Kaikki ulkoiset rajoitteet eivät kuitenkaan suojele ihmisiä. Vanhoilliset lait kuten Suomen edesmennyt translaki on tästä hyvä esimerkki. Huhtikuussa 3. päivä tuli voimaan uudistunut translaki, joka tukee itsemääräämisoikeutta, henkilökohtaista koskemattomuutta, syrjimättömyyttä ja oikeutta yksityiselämään. Sukupuoli voidaan muuttaa väestörekisteritietoihin, jos henkilö on täysi-ikäinen suomen kansalainen ja esittää selvityksen siitä, että kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen. Pakkosterilisoinnin vaade poistettiin uudesta laista kokonaan. 

Demokratiassa kansalaiset saavat vaikuttaa ja ilmaista mielipiteensä vapaasti. Näin myös muutosta tapahtuu jatkuvasti ja epäoikeudenmukaisista laeista ja säännöistä päästään. 

Kesäkuun lopulla juhlitaan taas ihmisoikeuksien Pride-viikkoa, jolloin tuodaan esille erityisesti seksuaalivähemmistöjen ääni. Niiden ääni, joka on kuulunut yhteiskunnassa vaimeammin. Vähemmistöjen oikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolesta on taisteltava yhdessä.  

Annetaan yhdessä äänemme vähemmistöjen oikeuksille ja yhdenvertaisuudelle Priden kunniaksi. Pride on ihmisoikeuksien viikko, joka edistää yhdenvertaisuuden ja vapauden ilosanomaa. Vaikutusmahdollisuuksia on monia; haastaa ja keskustella aiheesta oman tiimin ja opiskelijoiden kanssa, vaikuttaa sosiaalisessa mediassa tai vaikka osallistua värikkääseen Pride-paraatiin.  

Jokaisen ääni yhteiskunnassa on arvokas ja ansaitsee tulla kuulluksi. 

Värikästä ja rakkauden täyteistä kesää kaikille, 

Jenna Kauppi 

Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen koordinaattori 

Lähteet: 

Berlin, Isayah, Two Consepts of liberty 1958 

Ihmisoikeuksien julistus, Ihmisoikeudet ja YK (unric.org) 

Pride 2023, Meistä – Helsinki Pride Helsinki Pride -yhteisö 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 850 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Keuda katsoo tulevaan vuoteen vastuullisesti, kestävästi ja digitaalisesti. 

Keuda

Vastuullinen ja kestävä

Jaa sivu