Julkaistu: 28.2.2024

Kolumnissani pohdin joitakin onnistuneen opiskelukokemuksen ja innostavan opiskelupaikan tekijöitä. Ajatukset ovat osittain tutkittua tietoa ja osittain kirjoittajan mielipiteitä. En esitä niitä yhtenä totuutena, vaan ennemminkin ajatuksien herättelemiseksi.

Oikea alavalinta

Keudaan hakeutuu vuosittain opiskelijoita useampi tuhat. Jokainen aloittava opiskelija on tehnyt omaa valintaansa mille alalle lähtee kouluttautumaan. Sillä onko alavalinta ollut oikea, on iso merkitys. Sisäinen motivaatio johonkin asiaan antaa polttoainetta opiskeluun. Mitkä ovat ne tavoitteet, jolla ollaan liikenteessä. Monella nuorella saattaa olla isojakin epävarmuuksia alavalinnan suhteen. Kuuluin itse myös tähän porukkaan. Amisbarometrin (2022) mukaan nuorista 39 prosentilla ei ollut ennen hakemista vahvaa mielipidettä siitä, mitä alaa mieluiten haluaisi opiskella. Perusopetuksen oppilaanohjauksella on iso merkitys. Osataanko luoda oikeanlaista kuvaa valittavista ammateista tai työtehtävistä ja mahdollisuuksista edetä tehtävissä. Alle 20 vuotiaista nuorista 16 prosenttia koki, että heitä ohjattiin väärälle alalle. Jos on päätynyt selkeästi valitsemaan väärin, on mahdollista Keudan sisäisen palveluohjauksen kautta tehdä valintaa uudestaan. Varmasti on niin että aina opintojen alkuun liittyy epävarmuuksia, vaikka valinta sinällään olisikin oikea. Epävarmuus liittyy uuteen oppilaitokseen siirtymiseen, oman paikan löytymiseen yhteisössä jne. Opintojen alussa tapahtuvilla ryhmäytymisillä ja hyvällä ohjauksella voidaan helpottaa kiinnittymistä opintoihin.

Töitä pitää tehdä oppiakseen

Richard M Ryanin ja Edward L. Decin vuonna 1985 julkaiseman itseohjautuvuusteorian mukaan motivaation perustekijöitä ovat vaikuttamisen mahdollisuus, pystyvyyden kokemus sekä tunne osallisuudesta. Monelle meistä on tärkeää, että tekeminen on omaehtoista ja on vaihtoehtoja. Jokainen meistä haluaa kokea itsensä osaavaksi. Haluamme selvitä haasteista ja saada aikaiseksi. Lisäksi meillä on tarve olla osa yhteisöä, kuulua joukkoon. Oppilaitoksessa on erittäin tärkeää kohdata toisemme, olla ihminen ihmiselle. Tällä lisäämme opintoihin kiinnittymistä ja motivaatiota, vaikka opiskeltavan alan valinta ei tuntuisikaan 100 % oikealta. Keudassa haluamme panostaa myös näihin asioihin.

Oli sitten varma tai epävarma valinnastaan kannattaa nähdä vaivaa oppimisen eteen, koska vain siten oppii uusia taitoja ja asioita. Se ruokkii motivaatiota.

Oppilaitoksen tehtävä on luoda struktuuri, jossa voidaan edetä tavoitteellisesti. Yksilöity struktuuri vastaa parhaiten opiskelijan tarpeeseen. Energiaa ei kannata hukata liialliseen itseohjautuvuuden vaateeseen. Vaikkakin itseohjautuvuutta voidaan pitää hyvänä ominaisuutena monessa työtehtävässä. Opiskelun tulee olla tavoitteellista. Jos vain ajelehtii, eikä opinnot etene, syö se motivaatiota. Eteneminen tulisi olla näkyvää opiskelijalle. Onhan lainkin mukaan opiskelijalla oikeus saada palautetta osaamisensa kehittymisestä tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen aikana. Palautteella ohjataan ja kannustetaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin.

Soutaja Pertti Karppiselta kysyttiin kilpasoudun jälkeen suorituksesta. Pertti vastasi osuvasti: ”Yhtään ei mennyt itsestään, koko ajan piti töitä tehdä.”

Elämäntilanne

Elämä ei ole aina helppoa. Voi olla monenlaisia haasteita, jotka haittaavat opintoihin keskittymistä. Haasteet voivat olla henkilökohtaisella tasolla tai sitten vaikka läheisten kanssa. On tärkeää, että apua haetaan ja saadaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Moniin haasteisiin on mahdollista saada apua opiskeluhuollon kautta. Opiskeluhuolto on toimintaa, jonka avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilökohtaista hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä.

Opiskeluhuollon avulla edistetään mielenterveyttä, hyvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Lisäksi opiskeluhuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Tavoitteena on, että opiskelijat saavat opiskeluhuoltoon liittyviä palveluja siinä määrin, että oppiminen mahdollistuu eri elämäntilanteissa mahdollisimman joustavasti.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto sisältää psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Hyvinvointialueet vastaavat näiden palvelujen järjestämisestä Keudan opiskelijoille heidän kotikunnastaan riippumatta.

Keudan jokaisessa toimipisteessä on hyvinvointiryhmä, jonka tehtävänä on yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen. Yhteisöllisessä opiskeluhuollossa painotetaan ennaltaehkäiseviä, osallistavia, ohjauksellisia ja esteettömiä toimintatapoja. Tavoitteemme on, että fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa yhteisöllistä toimintakulttuuriamme.

Opiskeluyhteisö

Voihan olla niin että opiskelukaverit ovat niin mukavia, että opiskelukin sujuu kuin itsestään. Satu Niittylahden väitöskirjan tutkimuksessa selvitettiin opintoihin kiinnittymiseen liittyviä tekijöitä sekä opintoihin kiinnittymisen kehittymistä ammatillisten opintojen aikana. Opintojen alkuvaiheessa kiinnittymistä tukevina tekijöinä korostuivat etenkin hyvät suhteet luokkakavereihin sekä opiskeluyhteisöön kuuluminen. Ensimmäisenä opiskeluvuotena moni opiskelija odotti kiinnostuksen syttymistä. Opintojen alkuvaiheessa on keskeistä, että opiskelija saa kavereita oppilaitoksesta ja löytää itselleen sopivia oppimisen tapoja. Näin kuulumisen tunne ja oman paikan löytyminen yhteisössä pääsevät kehittymään. Opetuksen tahtiin on hyvä kiinnittää huomiota ja antaa aikaa sille, että valitun alan mahdollisuudet avautuvat opiskelijalle.

On tärkeää luoda yhteisöllisellä toiminnalla yhteenkuuluvuutta toimipisteisiin ja opiskeluryhmiin. Tällä voidaan auttaa opiskelijoiden motivaatiota. Keudan hyvinvointiryhmillä ja opiskelijatoimijoilla on tässä tärkeä rooli, unohtamatta työtä, jota ryhmissä tehdään opettajan ja ammattiohjaajien toimesta.

Kaikkien oppilaitoksen työntekijöiden ja opiskelijoiden kohtaamiset ovat olennainen osa oppimisympäristöä. Muistetaan hymyillä ja moikata toisiamme.

Opettajan merkitys

Opettajan rooli on tärkeä. Opiskelijat tarvitsevat enemmän kuin vain oppimateriaalia ja teknologisia työkaluja. Myöskään pelkkä arkityön tekeminen ei johda parhaaseen mahdolliseen oppimiseen. Tarvitaan opettajaa luomaan sopivan kokoisia haasteita, jotta päästään ponnistamaan seuraavalle osaamisen tasolle.

Ammatillisen opettajan ammatti on kaksoisprofessio. Professiolla tarkoitetaan yhteiskunnallisesti arvostettua ammattia, jonka edustajalta edellytetään korkean koulutuksen ja käytännön harjoituksen myötä saavutettua osaamista ja asiantuntemusta. Ammatillisen opettajan on kaksoisprofession edustajana oikeutettava toimintansa suhteessa lainsäätäjään, omaan organisaatioonsa ja siellä työskenteleviin ammattiryhmiin, työelämään sekä yleiseen mielipiteeseen. Valtion ohjaus kytkee profession lainsäädännön, rahoituksen ja politiikkalinjauksien avulla osaksi valtiokeskeistä yhteiskuntakehitystä ja valtiorahoitteista toimintaympäristöä.

Profession edustajalla on työssään tavallista korkeampi autonomia, koska työtehtävät edellyttävät osaamisen ja asiantuntemuksen soveltamista sekä erityisen ammattietiikan mukaisella tavalla toimimista. Kaksoisprofessiota edustavalta ammatilliselta opettajalta edellytetään sekä pedagogista osaamista että oman ammattialan substanssiosaamista, jossa ammattitaito on rakennettu sosiaalisesti dynaamiseksi ja innovatiiviseksi konseptiksi. Tästä johtuen ammatillinen opettajuus on koko ajan uuden ja tuntemattoman rajatilassa, koska työelämässä ja koulutuksessa tapahtuu jatkuvasti muutoksia.

Edellä on suora lainaus Raudasoja, A. & Kaitala, P. (2019) hyvästä julkaisusta ammatillisen opettajan työn vaatimuksista.

Kenelle opettaja sitten tekee työtään? Vaikka ammatillisen opettajan on oikeutettava toimintansa usealle eri taholle ja toiminnan tulee perustua lakiin ja tutkinnon perusteisiin, ei sen tule tarkoittaa sitä, että opetustyötä tehdään opetushallitukselle tai koulutuksenjärjestäjälle. Opettajan tulee voida tehdä työtä opiskelijalle. Tuntea opiskelijat sillä tasolla, että pystyy heitä auttamaan ja haastamaan jokaisen omalla lähikehityksen vyöhykkeellä. Ytimen ydin on siinä. Pedagogin tulee voida keskittyä pedagogin työhön. Koskee myös yhteisten tutkinnon osien opettajia. Tuloksena tästä saadaan yhteiskuntaan uusia osaavia veronmaksajia ja koulutukseen rahoitusta. Tätä on oppilaitoksessa sekä koulutuksen lainlaatijoiden hyvä välillä pysähtyä miettimään. Kysymyksiä tähän liittyen: Onko jo liikaa sälytetty esimerkiksi rahoitustiedon tuottamisen tehtäviä opettajille? Kuinka paljon opettajan aikaa menee erilaisissa siiloutuneissa järjestelmissä? Ovatko järjestelmät käyttäjää tukevia? Tuleeko opiskelijan opinnoissa etenemisen seuranta sivutuotteena pedagogisesta toiminnasta, vai onko siihenkin oma järjestelmänsä? Toiminta eri järjestelmissä on tehotonta ja lisäksi data siiloutuu eri sovelluksiin ja ei ole hyödynnettävissä ilman yhdistäviä rakenteita. Kaikki nämä vaikuttavat. Tämä on tasapainottelua. Jos laitat paljon aikaa edellä mainittuihin, on sitä vähemmän varsinaiseen pedagogiseen toimintaan.

Ammatillisessa koulutuksessa oppimisympäristöt ovat monenlaiset. On oppilaitoksen omia ympäristöjä, sekä työelämän oppimisympäristöt. Näissä opettaminen ja ohjaaminen on aikaa vievää. Jotta jokaisella opiskelijalla on mielekäs ja sopivan tavoitteellinen opintopolku, ei yhdellä vastuuopettajalla voi olla määrättömästi vastuuopiskelijoita.

Koulutuksenjärjestäjällä on tärkeä tehtävä mahdollistaa pedagogin mahdollisuudet onnistua tehtävässään. Jotta koulutuksenjärjestäjä voi tämän tehdä, tulee lain laatijan myös tämä ymmärtää. Silloin kun puhutaan koulutuksesta, oppimisesta ja opettamisesta pedagogin puhetta tulisi kuunnella kuin presidentin, jonka puheen perään ei tarvita huutomerkkiä. Ylimääräistä sälää varsinaisen opetustyön ympäriltä tulisi saada vähemmäksi ja keskittyä ytimeen.

Jaakko Ristolainen, toimialapäällikkö

Linkit

• Amisbarometri, amisbarometri2022 (sakkiry.fi)

• Laki ammatillisesta koulutuksesta, Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®

• Keudan opiskeluhuoltosuunnitelma, Opiskeluhuoltosuunnitelma-21122023.pdf (keuda.fi)

• Satu Niittylahti, väitöskirja 2021, ”Mä olen saanut mahdollisuudet oppia” : Opintoihin kiinnittyminen ammatillisessa koulutuksessa – Trepo (tuni.fi)

• Raudasoja, A. & Kaitala, P. (2019). Ammatillisen koulutuksen opettajan osaamisvaatimukset. HAMK Unlimited Journal 21.11.2019: Ammatillisen koulutuksen opettajan osaamisvaatimukset – HAMK Unlimited

Kirjoittaja Jaakko Ristolainen työskentelee toimialapäällikkönä Keudassa Nurmijärven toimipisteessä asiantuntijatiimissä, jossa koulutetaan sähköalalle, rakennusalalle sekä ajoneuvoalalle osaajia. Vastuualueeseen kuuluu mm. toimipisteen opiskeluhuollon, oppimisen tuen ja ohjauksen koordinointi. Jaakkoa on kuvattu humanisti-insinööriksi. ”Arvostan ammattitaidon korkealle, ammattiuran alussa olevien sekä jo työssä olevien, käytännön työn taitajien sekä akateemisesti koulutettujen. Koen suurta iloa siitä että saan työskennellä eri alojen asiantuntijoiden kanssa,” Jaakko kertoo.

Motto: Yhdistämme inhimillisen näkemyksen ja teknologian voiman, asiantuntijoita kuunnellen, luodaksemme kestäviä ratkaisuja.

Kommenttina vielä: Ei liene vahinko että ihmisellä on kaksi korvaa ja yksi suu.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 850 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Keuda katsoo tulevaan vuoteen vastuullisesti, kestävästi ja digitaalisesti. 

Keuda

Keudalainen

Opiskelu

Yhteisöllinen

Jaa sivu