Julkaistu: 20.3.2024

Vuotta 2024 on eletty muutama kuukausi. Vieraskielisten kouluttautuminen on ollut otsikoissa alkuvuonna monesta eri näkökulmasta. Tekstit otsikoiden takana ovat saaneet myös uusia sävyjä verrattuna vuosien takaiseen uutisointiin, koska vieraskielisten merkityksestä, palveluista ja kokemuksista on nyt enemmän tietoa ja näkemystä.

Otsikoissa 

Julkista keskustelua seuratessa syntyy moninainen kuva vieraskielisten asemasta ja merkityksestä. Yksi vaihtoehtoinen totuus ja tarina syntyy seuraavien otsikoiden ympärille.

Lähtötilanteessa Suomessa on enemmän vieraskielisiä kuin koskaan. Esimerkiksi Turun kouluissa ennätysmäärä vieraskielisiä (Aamuset 28.12.2022). Ja määrä näyttäisi jatkavan kasvuaan, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajat muuttavat kiihtyvällä tahdilla Helsinkiin – ”Kasvuun liittyviä kipuja tulee”, varoittaa tutkija. Vieraskielisten määrä 20-kertaistui Suomessa vuosina 1990–2022. Kun vieraskielinen muuttaa maan sisällä, hän päätyy yleensä Helsingin seudulle. (HS 16.11.2023)

Talouden rattaiden pyöriessä ei nykyinen oma väestöpohja tai vallitseva muuttoliike näyttäisi riittävän työmarkkinoiden tarpeisiin. Suomi tarvitsee 28 vuoden ajan vuosittain yli 50 000 maahanmuuttajaa (sttinfo 16.11.2022). Yrityskenttä peräänkuuluttaa maahanmuuttoa välillä varsin suorasanaisestikin: Toimitusjohtaja vaatii päättäjiltä työperäisen maahanmuuton edistämistä: ”Ajamme päin seinää”. Tämän kysymyksen kanssa yritykset eivät ole yksin, sillä on nähty myös otsikko Nämä kunnat tarvitsevat eniten maahanmuuttajia (YLE 26.3.2023). Somen syövereissä ollaan paikoin samaa mieltä, että Nyt tarvitaan maahanmuuttajia kuntaan ja paljon (Suomi24.fi 6.10.2023). Joko suoraan töihin tai koulutuksen kautta, kiitos!

Yleensä löytyy ripeitä tahoja, jotka lukevat tilannetta ja tarttuvat toimeen. Otsikoista löytyy tieto, että joku aikoo tuoda vuosittain 30 000 lahjakasta opiskelijaa Suomeen: ”Osaajavajetta ei ratkaista synnytystalkoilla” (Yrittäjät 7.10.2023). No, aina ei mene ihan putkeen: Ministeriöt kritisoivat… hanketta kansainvälisten opiskelijoiden tuomiseksi pikkukuntien kouluihin (Kuntalehti 24.11.2023) Joskus asiat sen sijaan loksahtavat paikoilleen ja Maahanmuuttajat on saatu onnistuneesti ammatilliseen koulutukseen – Savon ammattiopistossa heitä oli viisi vuotta sitten muutamia, nyt 800 (YLE 30.9.2021)

Mutta aina koittaa arki. Maahanmuuttajien osaamista jää käyttämättä työmarkkinoilla (Tilastokeskus 17.1.2023) Syitä on varmasti monia. Esimerkiksi liian kovat kielitaitovaatimukset jarruttavat maahanmuuttajien työllistymistä – Rovaniemi – Arktinen pääkaupunki (Redu) Asennepuolella voi olla haasteita. Tutkijan väite: Maahan­muuttajista tehdään Suomeen uutta alaluokkaa. Tohtoriksi väitellyt Quivine Ndomo sanoo, että suomen kielen taitoa käytetään tekosyynä, kun maahanmuuttajia ei haluta palkata työhön. (HS 13.2.2024)

Siten ei juuri yllätä, että voimme lukea otsikoita kuten Suomessa on ennätyksellisen paljon ulkomaalaisia työttömiä. Ulkomaalaisia työttömiä oli joulukuussa historiallisen paljon. Taustalta löytyy ulkomaalaisten heikko asema Suomen työmarkkinoilla. (HS 21.2.2024) Vieraskielisten osaaminen voidaan valjastaa parhaaseen käyttöön, kun kasvamme itse. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opimme kohtamaan ja tukemaan kehittyvää suomen kielen taitoa. Tai toimimme eettisesti kestävällä pohjalla tarjoamalla koulutusta vastaavaa työtä, kun sellainen vaihtoehto on tarjolla.

Elävä esimerkki Suomessa kouluttautumisesta ja asettautumisen vaikeuksista on haastattelu Anna ja Oscar muuttivat Suomeen opiskelemaan ja lähtevät nyt pois, ja se on Suomelle ongelma (HS 10.01.2024). Tällaiselle on aivan luonnollinen jatkumo otsikko Asiantuntija maahanmuuttajien työttömyydestä: ”Koulutamme ilmaiseksi muualle” (HS 22.2.2024) Vai koulutammeko sittenkään? Asioilla tapaa olla kaksi puolta, eli Uusi selvitys: Työn perässä muuttaneiden työllisyys ei romahda… (HS 4.3.2024)

Niin tai näin, tekijöitä tarvitaan. Yhteinen kieli on kullan arvoinen, ja kielien mahdollistamaan vuorovaikutukseen kannattaa panostaa. Kieli on avain yhteiskuntaan – Uusi maahanmuuttajien kanssa kehitetty kielenopetusmateriaali ohjaa toimimaan demokraattisessa yhteiskunnassa (The Ulkopolitist 07.06.2021). Siellä tiellä ollaan! Kielitaidon tunnistamisella tuloksellisempaa rekrytointia (Kielibuusti 15.5.2023)

Mitä otsikot kertovat? 

Maahan muuttoa tukevien tekstien taustalta löytyy megatrendien tyyppisiä haasteita. On tunnistettu ja tunnustettu se, että syntyvyys Suomessa on vähäistä ja väestö vanhenee. Se johtaa huoleen elinvoimasta ja kilpailukyvystä tulevaisuudessa. Liike-elämästä ja yrityssektorilta saadaan viestiä osaamisvajeesta ja vieraskielisen työvoiman tarpeesta.  Suomeen muuttaneille halutaan tarjota hyvä elämä työllistymisen ja osallisuuden kautta.  Ajatus on, että Suomeen työn, rakkauden tai muiden syiden takia saapuneet myös pysyisivät maassamme. Nyt liian moni lähtee.

Monissa teksteissä yhdeksi ratkaisuksi tässä kokonaisuudessa tarjotaan koulutusta ja avaintekijäksi koulutusjärjestelmää. Tekstistä riippumatta lähes aina mainitaan myös kotimaisen kielitaidon tarve tai sen liika korostuminen. Otsikoita syntyy, kun toiveet ja todellisuus eivät välttämättä kohtaa. Toisaalta ne välittävät viestin, että vieraskielisten palvelukentässä tapahtuu tällä hetkellä paljon. Asia on tärkeä.

Mitä asialle tehdään? 

Jo vuonna 2021 julkaistussa koulutuspoliittisessa selonteossa kirjoitetaan tavoitteeksi, että korkeakoulujen uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Siinä ajatellaan toiveikkaasti, että valtaosa ulkomaalaisista opiskelijoista työllistyy ja jää valmistuttuaan Suomeen. (Valtioneuvosto 2021) Tosielämässä korkeakoulut eivät tänä päivänä ole ainoa instanssi, jonka kautta Suomeen saapuu kansainvälisiä opiskelijoita. Myös ammatillisella koulutuksella on tässä perinteitä. Ja molemmille lankeaa tehtävää vieraskielisten työllistymisen edistämisessä. Ammatillisilla oppilaitoksilla ja vapaalla sivistystyöllä on lisäksi vahva rooli kielitaidon kehittämisessä ja kotoutumisessa.

Helsingin sanomissa kirjoitetaan, että huono suomen kielen taito heikentää maahanmuuttajien asemaa Suomen työmarkkinoilla. Toimittaja tietää asiantuntijalausuntojen perusteella kertoa, että kielitaito-ongelma on tiedostettu Opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja toimenpiteitä on jo tehty. Hallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat yhdessä linjanneet, että englanninkielistä koulutusta ammattikouluissa tulee kehittää ja ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointia suomalaisiin korkeakouluihin pitää lisätä. (HS 22.2.2024)

Istuva hallitus on otsikkojen tasalla. Nykyisessä hallitusohjelmassa on monta kohtaa, jotka kannustavat vieraskielisten koulutuksen ja kielitaidon edistämiseen. Ohjelmassa halutaan, että mahdollisuus kotimaisten kielten riittävään opiskeluun varmistetaan ja molempien kotimaisten kielten koulutuksen ja kielitutkintojen tarjontaa ja laatua parannetaan. Tavoitteena mainitaan myös, että englanninkielisten ammatillisten opintosisältöjen tarjontaa lisätään. Vieraskielisten koulutuspalveluita ja rekrytointia ei voi sivuuttaa, kun keskustellaan hallitusohjelman tavoitteista vähentää ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä ja parantaa valmistuneiden työllistymistä. Vieraskielisten asema on hyvä pitää mielessä, kun uudistetaan koulutuksen tarjontaa vastaamaan nykyistä paremmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin, vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet huomioiden. (Valtioneuvosto 2023)

Eräs keino edistää hallitusohjelman tavoitteita on hankkeistaminen. Yksi esimerkki on keväällä 2024 haussa oleva Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelman (ESR+) valtakunnallinen teema ”Maahanmuuttaneiden toimiva arki”. Tuettavia aihealueita ovat kotona pitkään lapsia hoitaneiden vanhempien työelämäosallisuus, vieraskielisten asiakkaiden tukeminen työelämään siirtymiseksi ja työelämässä, vieraskielisten asiakkaiden tukeminen peruspalveluissa ja vieraskielisten kielellinen tuki.

Myös Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee tätä tematiikkaa. Vuoden 2023 loppupuolella ammatilliselle koulutukselle myönnettiin strategiarahoitusta, josta osa suunnattiin vieraskielisen koulutuksen kehittämiseen. Kyseisen rahoituksen myötä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda koordinoi vuoden mittaista VIERKO-hanketta.

Ammatillinen koulutus kielitaidon edistäjänä

Yli kuudenkymmenen ammatillista koulutusta järjestävän organisaation yhteinen voimannäyte, VIERKO-hanke (FRIS på svenska), kehittää vieraskielistä opintotarjontaa ja englanninkielisiä yhteisiä tutkinnon osia. Hankkeessa edistetään kotimaisten kielten oppimista ja kielitaidon kartoittamista ja osaamisen tunnistamisen keinoja. Teemaan liittyy myös S2-oppimisen tuen mallien kehittäminen ja työelämän monimuotoisuuden tukeminen. Tuloksia julkistetaan loppuvuodesta ohjaan.fi -sivustolla ja aoe.fi-sivustolla. Väliaikatietoja ja blogeja voi lueskella Keudan verkkosivuilta linkistä VIERKO – Keuda.

VIERKOn kautta ammatillinen koulutus tuottaa osaltaan tuottaa ratkaisuja teemoihin, jotka nousevat hallitusohjelmasta ja otsikoihin. Olemme näin mukana talkoissa, joissa paikataan osaamisvajetta, täytetään työvoiman tarvetta ja tuetaan osallisuutta. Tällä kertaa esimerkistä käyvät vieraskieliset ja heille suunnattavien palveluiden kehittäminen. Kirsikkana kakun päällä tietysti kaikki työ, joka mahdollistaa kotimaisten kielten taidon hankkimista ja työelämän vastaanottavuutta.

Henna Hyytiä

Artikkelit, joita on käytetty lähteinä / Lue lisää artikkeleiden omilta sivuilta:

(Aamuset 28.12.2022) Turun kouluissa ennätysmäärä vieraskielisiä – Uutiset – Aamuset

(Duunitori 28.9.2023) ”Ajamme päin seinää” – työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan – Duunitori

(HS 16.11.2023)  Maahanmuuttajat muuttavat kiihtyvällä tahdilla Helsinkiin – ”Kasvuun liittyviä kipuja tulee”, varoittaa tutkija – Talous | HS.fi

(HS 10.01.2024) Anna ja Oscar muuttivat Suomeen opiskelemaan ja lähtevät nyt pois, ja se on Suomelle ongelma – Hyvinvointi | HS.fi

(HS 13.2.2024) Tutkijan väite: Maahanmuuttajista tehdään Suomeen uutta alaluokkaa – Talous | HS.fi

(HS 21.2.2024) Suomessa on ennätyksellisen paljon ulkomaalaisia työttömiä – Talous | HS.fi

(HS 22.2.2024) Asiantuntija maahanmuuttajien työttömyydestä: ”Koulutamme ilmaiseksi muualle” – Talous | HS.fi

(HS 4.3.2024) Uusi selvitys: Työn perässä muuttaneiden työllisyys ei romahda, kuten PS on väittänyt – Politiikka | HS.fi

(Kielibuusti 15.5.2023) Kielitaidon tunnistamisella tuloksellisempaa rekrytointia – HUSissa kehitetään ratkaisuja kieltä oppivien hoitajien tueksi | Kielibuusti

(Kuntalehti 24.11.2023) HS: Ministeriöt kritisoivat Peter Vesterbackan hanketta kansainvälisten opiskelijoiden tuomiseksi pikkukuntien kouluihin | Kuntalehti

(sttinfo 16.11.2022) Suomi tarvitsee 28 vuoden ajan vuosittain yli 50 000 maahanmuuttajaa | Teknologiateollisuus ry (sttinfo.fi)

(Suomi24.fi 6.10.2023) Nyt tarvitaan maahanmuuttajia kuntaan ja paljon- – – Suomi24 Keskustelut

(Tilastokeskus 17.1.2023)  Maahanmuuttajien ­osaamista jää käyttämättä työ­markkinoilla | Tieto&trendit (stat.fi)

(The Ulkopolitist 07.06.2021) Kieli on avain yhteiskuntaan – Uusi maahanmuuttajien kanssa kehitetty kielenopetusmateriaali ohjaa toimimaan demokraattisessa yhteiskunnassa — The Ulkopolitist

(Valtioneuvosto 2021) Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko

(Valtioneuvosto 2023) Vahva ja välittävä Suomi : Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 (valtioneuvosto.fi)

(YLE 30.9.2021) Maahanmuuttajat on saatu onnistuneesti ammatilliseen koulutukseen – Savon ammattiopistossa heitä oli viisi vuotta sitten muutamia, nyt 800 | Yle

(YLE 26.3.2023) Nämä kunnat tarvitsevat eniten maahanmuuttajia – katso oman kuntasi tilanne | Kotimaa | Yle

(Yrittäjät 7.10.2023) https://www.yrittajat.fi/uutiset/peter-vesterbacka-aikoo-tuoda-vuosittain-30-000-lahjakasta-opiskelijaa-suomeen-osaajavajetta-ei-ratkaista-synnytystalkoilla/

Kirjoittaja Henna Hyytiä on työskennellyt Keudassa jo vuodesta 2009, eli on ollut monessa mukana.
Vapaa-ajalla Henna lukee mielellään kirjoja, joiden tapahtumat liittyvät tuttuihin kaupunkeihin, ja jos mahdollista alkuperäiskielillä.

Keuda, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja, joka räätälöi opiskelijoilleen innovatiivisia, yksilöllisiä koulutus- ja valmennuspalveluita. 10 toimipisteessään ympäri Keski-Uuttamaata se tarjoaa innostavan ja yhteisöllisen ympäristön yli 12 000 opiskelijalleen ja 850 työntekijälleen. Keuda tarjoaa laajan valikoiman ammatillisia tutkintoja ja koulutuksia, jotka valmistavat opiskelijoita menestymään työmarkkinoilla. Sitoutuneena vastuullisuuteen, kestävään ja digitaaliseen kehitykseen, Keuda vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin koulutuksen alalla. 

Keuda

Keudalainen

Jaa sivu