VIERKO

Mikä VIERKO on? VAD är FRIS?

VIERKO – Vieraskielisen opetuksen kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa. Kotimaisten kielten opetuksen tarjonnan ja laadun kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa.

FRIS – Utveckling av undervisning i och på Främmande språk och utveckling av utbud och kvalitet på inhemsk språkundervisning inom yrkesutbildningen.

VIERKO muodostaa koulutus- ja kehittämis-kokonaisuuden, jossa 62 ammatillisen koulutuksen järjestäjää oppivat toisiltaan ja yhteiskehittävät vieraskielisille suunnattujen koulutus-palveluiden laatua, menetelmiä ja sisältöjä. Kokonaisuutta koordinoi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda. Ruotsin kielisen koulutuksen osalta koordinaatiovastuussa on Yrkesakademin in Österbotten.

Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia-rahoituksella 2023 toteutettavan VIERKOn etenemistä ja tulosten valmistumista vuoden 2024 aikana voi seurata tällä sivulla julkaistavista uutiskirjeistä ja blogista. Tuloksiin voi näiden verkkosivujen lisäksi tutustua vuoden 2024 lopusta lukien avointen oppimateriaalien kirjastossa osoitteessa Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi) ja sivustolla Ohjaan.fi | Tukea ja työvälineitä työelämässä oppimisen ohjaukseen.

Tutustu VIERKOn arkeen tämän sivun uutiskirjeiden ja VIERKO-blogien myötä.

Projektet FRIS utvecklar utbildningstjänster och stärker undervisningen på främmande språk samt utbudet av och kvaliteten på undervisningen i inhemska språk. Projektet genomförs av 62 samarbetsparter och leds av Keuda. De svenskspråkiga aktörerna i FRIS är Axxell Utbildning AB, Yrkesinstitutet Prakticum samt Yrkesakademin i Österbotten. Yrkesakademin i Österbotten ansvarar för den svenska koordineringen av projektverksamheten. 

Projektet finansieras av Undervisnings- och kulturministeriets strategifinansiering 2023. Resultat och material som produceras i projektet under året 2024 publiceras mot slutet av hösten på denna nätsida och på aoe.fi och Ohjaan.fi.

Läs mer om VIERKO -vardag i nyhetsbrev och VIERKO-blogg på denna sida.


 

Ammatillista koulutusta kehitetään strategiarahoituksella, jonka päämäärinä on mm. uudistaa, yhtenäistää ja parantaa ammatillisen koulutuksen toimintamalleja. Vuoden 2023 lopulla tehtyjen rahoituspäätösten yksi kehittämiskohde on vieraskielinen koulutus ja kotimaisten kielten tarjonnan ja laadun parantaminen.

Strategiarahoitus tässä teemassa palvelee pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa (20.6.2023) Vahva ja välittävä Suomi. VIERKOssa edistetään mm. seuraavia ohjelman kirjauksia:

  • englanninkielisten ammatillisten opintosisältöjen tarjontaa lisätään
  • molempien kotimaisten kielten koulutuksen ja kielitutkintojen tarjontaa ja laatua parannetaan
  • varmistetaan mahdollisuus kotimaisten kielten riittävään opiskeluun
  • ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja valmistuneiden työllistyminen paranee
  • uudistetaan koulutuksen tarjonta vastaamaan nykyistä paremmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin, vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet huomioiden​

Tallenne hankeinfosta, jonka myötä pääset tutustumaan VIERKON alkumetrien tunnelmiin ja hankkeen yleiskuvaan:

VIERKO -koulutus- ja kehittämiskokonaisuuteen osallistuu 62 koulutuksenjärjestäjää.
Yhteistyötä koordinoi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Toimenpiteitä edistetään viidessä eri työpaketissa, joiden tuloksista vastaa eri puolilla Suomea toimivat koulutuksenjärjestäjät:

  • Työpaketti 1, Gradia
  • Työpaketti 2, Haapaveden opisto ja Tredu
  • Työpaketti 3, Jedu
  • Työpaketti 4, Stadin AO
  • Työpaketti 5, TTS Työtehoseura

Työtä seuraa ohjausryhmä, johon kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriön (rahoittaja), opetushallituksen, Työ- ja elinkeinoministeriön, työpakettien vetovastuussa olevien koulutuksenjärjestäjien ja koordinoivan organisaation edustajan lisäksi myös yhden toteuttavan organisaation edustaja (Lappia).

Hankkeen toimijat tapaavat toisiaan hankkeen yhteisissä tilaisuuksissa, työpakettikohtaisten aikataulujen mukaan ja alatyöryhmien tapaamissa. VIERKOn projektipäällikkö tapaa säännöllisesti myös strategiarahoitettuja hankkeita Digikyvykkyyden vahvistaminen (Omnia) ja Strapetsi (Turun kaupunki) yhteisten rajapintojen tarkastelemiseksi.

Hankkeen seminaarit ja koulutukset ovat avoimia kaikille koulutuksenjärjestäjille.

VIERKOn osatoteuttajat aakkosjärjestyksessä:

  • 1. AEL-Amiedu Oy/Taitotalo
  • 2. Axxell Utbildning Ab
  • 3. Careeria Oy
  • 4. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
  • 5. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä / Saimaan ammattiopisto Sampo
  • 6. Etelä-Savon Koulutus Oy/Esedu
  • 7. Haapaveden Opiston kannatusyhdistys ry/ Haapaveden Opisto
  • 8. Helsingin kaupunki/Stadin AO
  • 9. Helsinki Business College Oy
  • 10. Hyria koulutus Oy
  • 11. Hämeen ammatti-instituutti Oy
  • 12. Itä-Karjalan Kansanopistoseura r.y. / Itä-Karjalan Kansanopisto
  • 13. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Samiedu
  • 14. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU
  • 15. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia
  • 16. Jyväskylän kristillisen opiston säätiö sr/Jyväskylän kristillinen opisto (JKO)
  • 17. Jyväskylän Talouskouluyhdistys ry. / Jyväskylän palvelualan opisto
  • 18. Kajaanin kaupunki/Kainuun ammattiopisto
  • 19. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
  • 20. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä/ Keski-Pohjanmaan ammattiopisto
  • 21. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
  • 22. Kirkkopalvelut ry/STEP-koulutus
  • 23. Kiteen evankelisen kansanopiston kannatusyhdistys ry/Kiteen Evankelinen Kansanopisto
  • 24. Kolmen kampuksen urheiluopisto Oy
  • 25. Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä/Ekami
  • 26. Koulutuskeskus Salpaus – kuntayhtymä
  • 27. Koulutuskuntayhtymä Brahe
  • 28. Koulutuskuntayhtymä OSAO
  • 29. Koulutuskuntayhtymä Tavastia/ Ammattiopisto Tavastia
  • 30. Kouvolan Ammattiopisto Oy
  • 31. Lahden kansanopiston säätiö sr/ Vapaa akatemia
  • 32. Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä
  • 33. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä/ Novida – ammattiopisto ja lukio
  • 34. Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
  • 35. Länsirannikon Koulutus Oy/WinNova
  • 36. Peimarin koulutuskuntayhtymä/ Ammattiopisto Livia
  • 37. Perho Liiketalousopisto Oy
  • 38. Peräpohjolan kansanopiston kannatusyhdistys ry/Peräpohjolan Opisto
  • 39. Pohjois-Karjalan Koulutus-kuntayhtymä/Riveria
  • 40. Pohjois-Satakunnan kansanopiston kannatusyhdistys ry/Kankaanpään opisto
  • 41. Raahen Porvari- ja Kauppakoulurahasto sr
  • 42. Raision Seudun Koulutuskuntayhtymä
  • 43. Rovalan Setlementti ry/Rovala-Opisto
  • 44. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/REDU
  • 45. Satakunnan koulutuskuntayhtymä/Sataedu
  • 46. Savon koulutuskuntayhtymä/ Savon ammattiopisto
  • 47. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
  • 48. Suomen Diakoniaopisto – SDO Oy
  • 49. Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö
  • 50. Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy 51. Suomen Yrittäjäopisto Oy
  • 52. Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab/ Prakticum
  • 53. Svenska Österbottens förbund för Utbildning och Kultur/ Yrkesakademin i Österbotten
  • 54. Tampereen Aikuiskoulutussäätiö sr/ Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK
  • 55. Tampereen kaupunki/ Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
  • 56. Tampereen kaupunki/ Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
  • 57. Turun Aikuiskoulutussäätiö sr/Turun akk
  • 58. Turun kaupunki 59. Työtehoseura ry
  • 60. Vaasan kaupunki/Vamia
  • 61. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä/ Valkeakosken ammattiopisto
  • 62. Vantaan kaupunki/Vantaan ammattiopisto Varia

VIERKOssa tapahtuu – Det händer på FRIS


Hankkeen Kick Off pidettiin 16.01.2024


Puolivälin kevätseminaari 16.5.2024

Ilmoittautuminen VIERKO-hankkeen väliseminaariin on alkanut. Tervetuloa etäosallistujaksi VIERKO puolimatkassa-seminaariin!

Ilmoittaudu 30.4.2024 mennessä!

Etäosallistujien ohjelma (PDF)

Halvvägs-vårseminarium 16.5.2024

Nu kan du anmäla dig till FRIS-projektets mellanseminarium. Välkommen på FRIS nu halvvägs-seminariet som distansdeltagare!

Anmäl dig före 30.4.2024!

Program för distansdeltagare (PDF)


Syksyinen päätösseminaari 28.11.2024
(Linkki ilmoittautumiseen lisätään lokakuun lopulla)

VIERKOn koulutus- ja kehittämiskokonaisuudet

VIERKOssa on viisi työpakettia, joiden raameissa edistetään eri teemoja monin tavoittein ja toimenpitein.
Työpakettien tematiikkaa avataan tällä sivulla tiiviiden kuvausten kautta. Työpakettikohtaisia välituloksia julkaistaan työpakettien toimenpidekuvauksiin lisättävin linkein. Muutamassa toimenpiteessä ensimmäiset käynnistämisvaiheen kysely- ja kartoitustulokset ovat jo saatavilla. Muuten ensimmäisten toimenpiteiden tuloksia on luvassa kesän 2024 korvalla ja loppuvuodesta 2024.

Työpaketti 1
Vieraskielinen opintotarjonta ja englanninkieliset yhteiset tutkinnon osat

Tavoitteena on kehittää englanninkielistä opintotarjontaa yhteisten tutkinnon osien (YTO) pakollisiin osa-alueisiin ja kartoittaa olemassa oleva vieraskielinen opintotarjonta ammatillisessa koulutuksessa.

Yli 40 koulutuksenjärjestäjän yhteistyötä työpaketissa koordinoi Gradia.

Lisätietoja

liisa.pylvanainen(at)gradia.fi

Tehdään valtakunnallinen kysely kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille olemassa olevasta vieraskielisestä opintotarjonnasta helmi-maaliskuun aikana.

Tehdään yhteinen digipedagoginen käsikirjoitus englanninkielisiä YTO-verkko-opintoja varten, jossa päätetään myös yhtenäiset arviointimenetelmät, huomioidaan selkeäkielisyys ja tutkinnon perusteiden mukainen sisältö ja laajuus kevään 2024 aikana.

Aineryhmittäin luodaan englanninkieliset verkkokurssit Moodle- ja ItsLearning-alustoille sekä vastaava tukimateriaali muita oppimisympäristöjä varten marraskuun loppuun mennessä.

Valmiit tulokset
1. Aloituskysely tammikuu 2024

Järjestämme kuukausittain työpaketin toimijoille verkkoaamukahvitilaisuuksia, työkokouksia sekä aineryhmätapaamisia. Lisäksi pidämme yhteisen väliseminaarin toukokuussa ja osallistumme koko hankkeen yhteisiin tapahtumiin.

Työpaketti 2
Kotimaisten kielten oppiminen ja
kielitaidon kartoittaminen

Työpaketin tavoitteena on parantaa S2-opetuksen (suomi toisena kielenä ja svenska som andraspråk) laatua organisaatiokohtaisesti sekä kehittää kielitaidon kartoittamisen keinoja.

Työpaketissa on 42 koulutuksenjärjestäjää ja heidän työskentelyään koordinoivat Tampereen seudun ammattiopisto Tredu sekä Haapaveden Opisto.

.

Lisätietoja

Oppiminen ja laatu:
sari.kaskimaa(at)haapop.fi
Kartoittaminen:
julia.jelagina(at)tampere.fi
outi.makiketola(at)tampere.fi

  • Selvitämme S2-opetuksen nykytilaa ammatillisessa koulutuksessa sekä sen hyviä käytänteitä muissakin koulutusmuodoissa. Tuloksia luvassa alkukeväästä.
  • Jokainen osallistujaorganisaatio laatii S2-opetuksen kehittämissuunnitelman. Tuloksia luvassa alkukesästä.
  • Kehitämme organisaatioiden monikielisiä käytänteitä ja hyödynnämme tässä monikielisen pedagogiikan tutkimusta. Tuotamme koulutuspaketin monikielisyydestä opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Tuloksia luvassa loppuvuodesta.

Valmiit tulokset:


Kokoamme aiemmissa hankkeissa tuotetuista materiaaleista kommentoidun best-of-best -materiaalipankin sen perusteella, mitkä materiaalit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi käytännössä. Materiaalipankki julkaistaan aoe.fi-sivustolla vuoden 2024 loppuun mennessä. Hankkeen aikana näitä materiaaleja jalkautetaan hankkeeseen osallistuviin organisaatioihin.

Kartoitamme verkostoja ja järjestämme vähintään yhden verkostoitumistapahtuman, jossa koulutuksen järjestäjät saavat verkostoutua eri hankkeiden ja alueellisten toimijoiden kanssa. Verkostoitumistapahtuma-ajankohdista ilmoitetaan erikseen.

  • Selvitämme erilaisia kielitaidon kartoittamisen keinoja ja oppilaitosten hyviä käytänteitä. Tuloksia odotettavissa maaliskuussa 2024.
  • Laadimme oppilaitoksille ohjeistuksen kielitaidon kartoittamisen huomioinnista S2-opetuksessa sekä tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksista kielitaidon kartoittamisessa. Ohjeistukset julkaistaan aoe.fi-sivustolla vuoden 2024 loppuun mennessä.
  • Kartoitamme alakohtaisia kielitaitovaatimuksia ammatillisen koulutuksen eri vaiheissa. Tuotamme case-esimerkkejä käytännön kielitaitovaatimuksista. Tuloksia luvassa alkukesästä 2024.

Työpaketti 3
Osaamisen tunnistamisen keinot.

Työpaketin kehittämistavoitteena on vieraskielisen opiskelijan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. 

Yli 30 koulutuksenjärjestäjän yhteistyötä työpaketissa
koordinoi Jedu.

Lisätietoja

tanja.vahaoja(at)jedu.fi

  • Lähtötilanteen kartoittaminen: Miten osaamisen tunnistamista tehdään ja millä välineillä vieraskielisten osalta? 
  • Toimintamallin tekeminen osaamisen tunnistamiseen ja sen jalkauttamissuunnitelma opetushenkilöstölle. 
  • Luodaan laadullinen ja määrällinen vaikuttavuuden arviointi toimintamallin käytöstä. 
  • Mahdollistetaan HOKS sekä osaamisen tunnistamiseen liittyvä keskustelu opiskelijan omalla äidinkielellä. 
  • Tehdään vieraskielisten opiskelijoiden palautekysely. 
  • Teknologian hyödyntäminen. Selvitetään mm. mahdollisuudet käyttää tekoälyä osaamisen tunnistamisessa. 
  • Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen käyttämään eri osaamisen tunnistamiseen käytettäviä sovelluksia. 
  • Luodaan vieraskielinen toimintamalli. 
  • Luodaan mallit ja caset sotelle, palvelualoille ja teollisuusaloille. 
  • Mallien pilotointi ja palautteen kerääminen. 

Työpaketti 4
Oppimisen tuen mallit ja toimintaympäristöt.

Yli 40 koulutuksenjärjestäjän yhteistyötä työpaketissa koordinoi Stadin AO.

Lisätietoja

hanna.jarvisalo(at)edu.hel.fi

  • Selvitämme kieli- ja viestintävalmiuksien OPVA-opintojen toimintamalleja keväällä 2024. Apuna käytetään OPVA haltuun -hankkeessa tuotettua materiaalia.
  • Laadimme kuvaukset kieli- ja viestintävalmiuksia vahvistavien OPVA-opintojen toimintamalleista erilaisissa oppimisympäristöissä marraskuuhun 2024 mennessä. Toimintamalleja kuvataan ja kootaan keväällä 2024, jonka jälkeen toimintaa pilotoidaan syksyllä 2024 ja kehitetään palautteen perusteella.
  • Kartoitamme OPVA-opintojen tunnettuutta oppimisen tuen muotona ammatillisessa koulutuksessa.

  • Määrittelemme, mitä S2-tuki eri oppimisympäristöissä voi tarkoittaa. 
  • Teemme suosituksen siitä, mitä S2-tuen palveluja opiskelijalle eri kielitaidon vaiheissa voisi olla tarjolla. 
  • Kuvaamme S2/R2-tuen toimintamallit hyväksi todettujen käytänteiden pohjalta. Tuloksia luvassa loppuvuodesta 2024.
  • Kokoamme materiaalipankin ammatilliselle opetus- ja ohjaushenkilöstölle selkokielisestä materiaalista. Materiaalit julkaistaan aoe-sivustolle marraskuussa 2024.
  • Tuotamme opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä työpaikkaohjaajille selkokielisyys-koulutuspaketin.  Koulutuksia materiaalia pilotoidaan keväällä 2024 ja koulutuskokonaisuus julkaistaan marraskuussa 2024.
  • Kehitämme uusia menetelmiä ja ohjeistuksia monikielisten opiskelijoiden oppimisen tuen tarpeiden tunnistamiseksi. Kokoamme konkreettisia tunnistamisen keinoja ja välineitä.
  • Teemme ohjeistuksen erilaisten tukimuotojen oikea-aikaisesta kohdentamisesta.

Työpaketti 5
Työelämän monimuotoisuuden tukeminen.

Työpaketin päämäärä on edistää monimuotoisuutta koulutuksessa ja työelämässä. Koulutuksenjärjestäjien ja työelämän välinen yhteistyö on keskeinen osa tätä tavoitetta. Uusien koulutuskokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus vastaavat muuttuviin tarpeisiin. Työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittäminen varmistaa, että työelämä tukee monimuotoista työntekijä- ja opiskelijakuntaa sekä tarjoaa inklusiivisia oppimisympäristöjä. Työpaketin keskiössä on monimuotoisuuden johtaminen, joka vaatii sitoutumista ja aktiivista toimintaa edistääkseen tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta kaikilla koulutuksen ja työelämän tasoilla. Monimuotoisuuden johtaminen edellyttää jatkuvaa kehittymistä ja avointa dialogia, varmistaen, että monimuotoisuus nähdään voimavarana ja vahvuutena, ei pelkästään haasteena.

Työpaketin tavoitteita on toteuttamassa 40 koulutuksenjärjestäjää ja yhteistyötä koordinoi TTS Työtehoseura.

Lisätietoja

pirita.niemi@tts.fi

Kartoitetaan työelämän valmiudet ja tarpeet, sekä työelämän vaatimukset. Luodaan työn muotoilun työkaluja, mukaan lukien käytäntöjä jalkautuvalle kielitietoiselle mallille ja työpaikkasuomelle.

Koulutuksenjärjestäjät kokoavat alueeltaan ja työelämäverkostostaan työpajoissa, seminaarissa, asiakastilaisuuksissa, työpaikkakäynneillä tietoa seuraavista kokonaisuuksista: Monimuotoisen työllistäminen ja työllistyminen, Työntekijöiden ja opiskelijoiden tarvitsemat taidot ja pätevyydet ja Osaamisen ja taitojen kehittämistarpeet työelämän edustajille. Tiedot kootaan koulutuksenjärjestäjältä koontilomakkeelle, jonka perusteella muodostetaan kokonaiskuva raporttimuotoon työelämän alueellisista ja valtakunnallisista monimuotoisuuden valmiuksista ja tukitarpeista, työn muotoilun työkaluista ja työtehtävien suunnittelusta ja kehittämisestä. Tavoitteena oleva raportin arvioidaan olevan valmis keväällä 2024.

Kartoitetaan millaista osaamista ja lisäkoulutusta opiskelijat tarvitsevat (tehdään samanaikaisesti tavoite 1 kanssa), sekä olemassa olevia monimuotoisuuden tukemiseen liittyviä toimintamalleja ja koulutuksia.

Kevään 2024 aikana koulutuksenjärjestäjät työryhmässä kokoavat käytössä olevat (HUOM! ei pelkästään TP5 verkoston jäsenillä) monimuotoisuuden tukemiseen liittyvät toimintamallit ja koulutukset (mm. JOTPA –koulutukset) yhteiselle Padlet -alustalle. Tavoitteeseen osallistuvat koulutuksenjärjestäjät arvioivat työelämän tarpeiden (raportti tavoitteesta 1) ja käytössä olevien toimintamallien ja koulutusten välisiä kehittämistarpeita tai puutteita, ja muokkaavat toteutuksia vastaamaan paremmin tarpeita.

Tuetaan työpaikkaohjaajien osaamista ja roolia huomioiden monimuotoisuus ja kielitaito. Samalla parannetaan ja tuetaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen saavutettavuutta ja hyödynnettävyyttä.  Tämä tavoite saavutetaan kehittämällä työpaikkaohjaajien koulutusta vastaamaan paremmin monimuotoisen työyhteisön tarpeita.

Kevään 2024 aikana koulutuksenjärjestäjät työryhmässä kehittävät niitä osa-alueita, jotka ovat nousseet esiin kartoituksesta ja joihin työelämän edustajat tarvitsevat tukea ja lisäosaamista. Näitä voi olla esim. perehdytys, kieli-, kulttuuri- ja monikulttuuritietoisuus, monikulttuuriset työryhmät ja tiimityöskentelytaidot, positiivinen erityiskohtelu ja palautteen tärkeys. Tuotetaan lisäarvoa työpaikkaohjaajan koulutuksen ja valtakunnalliseen Ohjaan.fi -kokonaisuuteen.

Työelämän monimuotoisuuden tueksi järjestetään seminaari, jossa nostetaan esiin moninaisuuden johtamisen merkitystä ja miten se vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa organisaatioiden menestykseen. Seminaari kokoaa yhteen koko työpaketti 5:n tuottamat tulokset ja kehittämiskokemukset, sekä antaa puheenvuoron työelämän edustajille kertoa toisilleen käytännöistä, joilla moninaisuus tuli osaksi arvoja, strategiaa ja arjen toimintaa. Seminaari järjestetään lokakuussa 2024.  

Seminaarin tavoitteena on ymmärtää moninaisuuden johtamisen merkitys ja sen vaikutus organisaation menestykseen. Samalla halutaan esiin nostaa organisaation arvojen ja strategian merkitystä suhteessa syrjinnän torjuntaan ja monimuotoisuuden arvostamiseen. Jakamalla parhaat käytännöt ja kokemukset voidaan työelämän monimuotoisuutta tukea menestyksekkäästi organisaatiosta toiseen.  

FRIS: FRämmande språk och utveckling
av utbud och kvalitet på Inhemsk Språk-undervisning inom yrkesutbildningen.

FRIS arbetar i alla 5 arbetspaket och främjar tematiken på svenska. De svenskspråkiga aktörerna i FRIS är Axxell Utbildning AB, Yrkesinstitutet Prakticum samt Yrkesakademin i Österbotten. Yrkesakademin i Österbotten ansvarar för den svenska koordineringen av projektverksamheten. 

Tilläggsinformation

benita.wolin@yrkesakademin.fi

Mål:

Mål:

  • Bidra med arbete och material på svenska i hela arbetspaketet enligt tidtabellen och delta i kartläggningar
  • Kommunikation och interaktion på modersmålet, svenska som andraspråk, 4 kp -best practice och uppdatera det befintliga materialet på aoe.fi
  • N1-finska (”nybörjarfinska”), 2 kp-för personer som bor på Åland eller härstammar från ett annat land och aldrig har läst finska
  • Kommunikation och interaktion på modersmålet, svenska, 4 kp-best practice. Utvärdering av det nya digitala läromedlet (Sets: Fixa moddan)
  • Utveckla kartläggning av språkkunskaper och språktest i undervisningsspråket (sve o eng)
  • Beskrivningar av best practice i svenska/finska andraspråksundervisning, helhetssyn på svenska/finska andraspråksundervisning. En utvecklingsplan för svenska/finska andraspråksundervisning – checklista över utvecklingsplanens innehåll 
  • Intern kartläggning av material samt utveckling av Axxells egna språktestet när det gäller innehåll samt förfaringssätt.   
  • För svenska/finska andraspråksundervisning har man utarbetat anvisningar för hur kartläggning av språkkunskaper kan beaktas i undervisningen. Caseexempel på praktiska språkkunskapskrav inom olika utbildningsområden har samlats in. 

Mål:

  • Bidra med arbete och material på svenska i hela arbetspaketet enligt tidtabellen och delta i kartläggningar
  • Utveckla metoder för identifiering av kunnande och kompetenser hos personer med främmande språk som modersmål
  • Kartläggning av vilket kunnande och vilka kompetenser i yrket som kan identifieras inom 3-4 olika branscher (preliminära pilotbranscher: Restaurang- och cateringbranschen, Lantbruksbranschen, Trädgårdsbranschen, Maskin- och produktionsteknik)
  • Respons från undervisningspersonalen
  • Responsenkät till studerande med ett främmande språk som modersmål. Uppföljning av antalet avhopp (vuxenstuderande blir ofta frustrerade och avbryter lätt studierna). Undervisningspersonalens respons gällande kompetensutveckling och modellernas funktionalitet
  • Implementering. Tillämpning av modeller och kartläggning av erfarenheter från pilotverksamhet

Mål:

  • Bidra med arbete och material på svenska i hela arbetspaketet enligt tidtabellen och delta i uppgörandet av sammanställningar
  • Utveckla SSS-modeller för att stärka språk och kommunikation hos flerspråkiga studerande med återkoppling till Framåt med SSS
  • Utveckla SSS-studier för engelskspråkiga utbildningar
  • Utveckla SSS-lärstudio/språkstudio för studerande med annat modersmål
  • Kännedomen om SSS som stöd för lärandet inom yrkesutbildningen har ökat inom Axxell. Axxell har ökat det högklassiga utbudet av SSS för flerspråkiga studerande i olika lärmiljöer. 
  • Pedagogiska verksamhetsmodeller för svenska/finska andraspråksundervisning har beskrivits med beaktande av olika lärmiljöer för de studerandes lärstig.  
  • Axxell kan rikta pedagogiskt stöd för examensspråket i rätt tid och för genomförande i olika lärmiljöer. –> Studievägarna för flerspråkiga studerande blir smidigare. 
  • En gemensam materialbank för lättläst material har skapats för undervisnings- och handledningspersonal. Lättlästa språkutbildningspaket har byggts upp för undervisnings- och handledningspersonal och arbetsplatshandledare.  
  • Undervisnings- och handledningspersonalen inom Axxell känner till principerna för lättläst språk och använder dem i sitt arbete.  
  • Nya metoder och verktyg har utvecklats för att identifiera flerspråkiga elevers olika behov av stöd för lärande.  
  • Anvisningar för användning av olika stödformer för flerspråkiga studerande har utarbetats.
  • Prakticum har implementerat en fungerande process för att stärka språk- och kommunikationsförmågan hos flerspråkiga elever inom ramen för SSS-verksamheten
  • Prakticum varit med om att producera lättlästa spåkutbildningspaket och piloterat dem i verksamheten 
  • Prakticum har deltagit i utvecklingen av nya metoder och verktyg och piloterat dem i sin verksamhet. 

Mål:

  • Bidra med arbete och material på svenska i hela arbetspaketet enligt tidtabellenoch delta i kartläggningar

1) Identifiera faktorer som hindrar mångfald i arbetslivet i vår region Österbotten

2) Utveckla studerandes färdigheter för att motsvara arbetslivets behov -modeller

3) Utveckla kompetensen hos arbetslivsrepresentanterna regionalt

4) Mångfaldsledning-webinarium (eventuellt i Syd-Österbotten tillsammans med
ESF- projektet Interkulturellt Arbetsliv)

  • En gemensamt sammanställd och dokumenterad översikt som presenterar styrkor och stödbehov för mångfald på regional och nationell nivå. Verktyg för planering av arbetsuppgifter.  
  • En gemensamt sammanställd och dokumenterad översikt över arbetslivets nuvarande färdigheter och behov samt de studerandes kompetensbehov i anslutning till mångsidig sysselsättning. Mätning genom antalet organisationer som deltar i undersökningen och antalet befintliga utbildningar.
  • En utredning och plan för arbetsplatshandledarnas utbildningsbehov som baserar sig på intervjuer och enkäter med arbetsplatshandledare inom hotell och restaurang samt turismbranschen. Resultatet kommer att göra det möjligt att utarbeta en plan och fördelning av resurser för framtida utvecklingen av utbildningen. Ett webinarium eller seminarium om mångfaldsledning och dess betydelse; ”Mångfald i arbetslivet”    
  • Resultat för implementeringen mäts i antalet deltagare och deras feedback.

VIERKO -blogi

Helmikuu 2024

Toimin VIERKO-hankkeessa Työpaketti 2:n vetäjänä, ja meillä on tällä hetkellä tekeillä kielitaitokartoituskyselyn laadinta. Ajattelin aluksi, että tehtävä on helppo, ja sellainen kysely saadaan aikaiseksi puolessa tunnissa… Olin väärässä. Asia on niin laaja ja mielenkiintoinen, että keskustelua ja näkökulmia syntyy koko ajan lisää.

Meillä kaikilla on omat kokemuksemme kielikokeista: kivat, tuskalliset tai siltä väliltä. Menikö hyvin, koska arvioijasi oli lempeä ja kannustava, vai menikö huonosti, koska kangistuit stressistä? Muisto omista kokemuksistani kielitaitokokeesta keskittyy yhteen karseaan lokakuiseen päivään, jolloin jäin lukitun oven taakse ansaan omaan asuntooni (lukko avattiin avaimella sisäpuolelta ja avaimeni lähti erään perheenjäseneni matkaan). Kas kun se olikin tärkeän kielikokeen päivä.

Pääsin asunnosta tunnin päästä ja tulin yliopistoon naapurin kyydillä likaisella kuorma-autolla koko ison kaupungin halki. Kun ilmestyin auditorioon reippaasti myöhässä, suomen kielen opettaja ei uskonut tarinaani. Koetta oli jäljellä puoli tuntia ja sain kirjoittaa ainoastaan loppuajan. Pisteet olivat tietenkin vähäiset, ja mitä se tulos mahtoi kertoa kielitaidostani? No…musta tuli sitten suomen kielen opettaja.

En ole suomalainen ja jossain vaiheessa elämääni päätin käydä suorittamassa YKI-testin. EN MYÖHÄSTYNYT, mutta, vaikka tilaisuudesta on mennyt noin kaksikymmentä vuotta, voin yhä olla todistuksestani ylpeä.  Muistan kuitenkin edelleen, kuinka vaativia tehtävät olivat. Kävelin testin jälkeen kotiin ja pohdiskelin, miksi ihmeessä kerroin työpaikalla osallistuvani YKI-testiin. S2-opettajalta voi mennä tällaisessa maine…

Tällä hetkellä kielitaidon arviointi on tärkeä osa työtäni. Isossa ammattikoulussamme arvioidaan hakijoiden kielitaito, jos hakijan äidinkieli on muu kuin suomi. Kirjallinen osuus mitataan perinteisesti: essee, mielipide, teksti ja avoimet kysymykset. Suullinen kielitaito arvioidaan haastattelussa. Tehtävät tehdään eri taitotasot huomioiden. Todistuksellakin pääsee kielitestin ohi opiskelemaan aloille, riippuu tietenkin todistuksesta ja arvosanasta.

Kielitestin tekeminen vaatii sekä luovuutta että rationaalista otetta. Virkeässä olotilassa syntyy kipinä ja kokonaisen hetken verran testitehtävä näyttää omissa silmissäni jopa täydelliseltä. Se on harhaa. Pian keksin jo tehtävän heikot puolet. Mikä olikaan täydellisen testin resepti? Kun on mahdollisuus tehdä testejä tiimityönä, mietimme pienellä porukalla, mille tasolle tehtävä sijoittuu, millaisia tekstejä ja vastauksia hakijoilta voidaan odottaa ja millaisilla apukysymyksillä ”maanitellaan” hakijaa avaamaan koko potentiaalinsa. Testit vanhenevat ja sisällöstä pitää olla tarkka. Korona-ajoista tai marjapoimijoista kertova tekstin ymmärtämisen tehtävä ei ole enää relevantti talvella 2024. Ensi viikolla on seuraava kielitaidon arviointi ja koetehtävät pitää päivittää. Voisiko tekoäly luoda minulle tekstin Suomen presidentin vaaleista tasolle A2.2.?

Meidän työpakettimme hanketoimijoilla on paljon pohdittavaa: tasa-arvoiset kielitaitopääsyvaatimukset aloille vs. alueellinen työvoimapula, etätestien luotettavuus ja tekninen suoritus vs. hakijoiden pitkät matkat, maksulliset valmiit testit vs. koulujen resurssit etc. Testitehtävät eivät saisi muuten sisältää lyhenteitä…

Silti… Työ on inspiroiva ja vie mukanaan. Hyvä kielitaito voi avata ovia, mutta ammattikoulun maailmassa on tilanteita, jolloin kielitaito pitää todistaa. Ollaanko siis kirjoittamassa täydellisen kielikokeen reseptiä? Ei tietenkään. Me tarjoamme hyvät, monipuoliset ja viisaat ainekset oman reseptin luomiselle. A mari usque ad mare. (Mereltä merelle)

Julia Jelagina, TREDU, 14.2.2024

Yrkesakademin i Österbotten och dess föregångare har ordnat ett antal utbildningar för Grundexamen inom social- och hälsovårdsbranschen, närvårdare på engelska-Practical nurse.

På basen av erfarenhet från tidigare år och behovet av annan språkkunskap än engelska i arbetslivet, beslöt man att för de två senaste grupperna planera in åtgärder för att stärka inlärningen av svenska språket parallellt med studierna. Regionen Österbotten är tvåspråkig med en del kommuner som har svenska som majoritetsspråk. Med målet att få de utbildade att stanna i regionen som arbetskraft, så är förutsättningarna bättre med goda kunskaper i de båda inhemska språken.

De flesta studerande i grupperna har ett annat modersmål än engelska men många har haft det som tidigare skolspråk och påvisade på det sättet kunskaper i utbildningsspråket. Många var bosatta i Vasa med omnejd sedan tidigare och en del hade annan studieplats på andra eller tredje stadiet från början, som de efter antagning till Practical nurse sade upp. Tidigare dokumenterade studier i Finland erkändes enligt gällande anvisningar i den personliga utvecklingsplanen för kunnande.

Den första åtgärden i språklärandet var införande av SSS (Studier som stöder studiefärdigheten) i snitt en dag per vecka under de fyra första månaderna av studietiden. I den helheten ingick informations- och kommunikationsteknik, studieteknik, svenska samt en del matematik. En utsedd SSS-lärare hade hand om undervisningen.

Förutom detta inleddes en del av de gemensamma examensdelarna med delområdet Communication and interaction in mothertongue, Swedish as a second language, 4 competence points, enligt målen i examensgrunderna. I en svenskspråkig läroanstalt följer examensuppbyggnaden för de gemensamma examensdelarna samma struktur även i engelskspråkig utbildning med totalt 27 kompetenspoäng obligatoriska delområden. The second native language, Finnish, omfattar 2 kompetenspoäng men den undervisningen inleds senare.

Som valbara examensdelar inom gemensamma examensdelar erbjöds både svenska och finska för arbetslivet, 4 kp vardera.

Undervisningen och handledningen i yrkesstudierna sker i början på engelska med de motsvarande svenskspråkiga begreppen parallellt. Lärarna i yrkesämnena inför stegvis mer och mer svenska i undervisningen med målet att utbildningen på arbetsplatsen och yrkesprovet ska fungera. De studerande uppmanas även studera och använda svenska på egen hand; genom kurser, media, böcker och tidningar.

Samtliga studerande i grupperna har kompetensområdet vård och rehabilitering av äldre och antalet läroavtalsstuderande i grupperna ökar i takt med att studierna framskrider. De studerande som har starkare kunskaper i någotdera inhemska språket har betydligt lättare att få knyta ett läroavtal och språket utvecklas ytterligare som läroavtalsstuderande. Examensbetyg utfärdas ändå på engelska.

Studerandes språkkunskaper utvecklas i olika takt men genom stöd och handledning samt uppföljning och respons, försöker man nå målet att alla ska klara sig i arbetslivet även på de inhemska språken och på det sättet bidra till att behovet av arbetskraft inom vården täcks.

Bloggtext från FRIS -Benita Wolin, Yrkesakademin

Sain tehtäväksi kirjoittaa blogin tekoälyn käytöstä opetuksessa ja asiaan liittyvistä omista kokemuksista aiheesta. Blogia en ole aikaisemmin kirjoittanut, joten tämä on minun ensimmäinen blogini. Toimin matkailualan opettajana Kalajoen Jedussa ja minulla on hyvin monikulttuurinen toimintaympäristö.

Olen pikkuhiljaa huomannut ulkomaalaisten opiskelijoiden alkavan käyttää tekoälyä yhä enemmän ja enemmän oppimistehtävien teossa. Osa käyttää sitä ansiokkaasti, osaten jopa itsekin pohtia asiaa ja osa ei ymmärrä asian merkitystä lainkaan. Suurin ongelma on kaikille yhteisten aineiden verkkokurssien kysymysten asettelu ja laatu. Tehtäviin ja koekysymyksiin on helppo hakea vastaus tekoälyltä. Olen verrannut tekoälyllä saatuja vastauksia verkkokokeiden kysymysten vastauksiin ja todennut, että pääosin vastaukset ovat samoja.

Kuinka sitten arvioida nämä vastaukset eettisesti oikein?  Koevastaukset ja tehtävät ovat täydellisiä ja opiskelijalla ei ole suomen kielen taitoa juuri minkään vertaa. Pohdin myös, onko opiskelijalla kuitenkin jo aiheesta tietoa ja osaamista edellisten omalla äidinkielellään hankittujen opintojensa perusteella.  Tässäpä pulmaa. Olen päätynytkin tekemään kokeisiin uusia pohdinta kysymyksiä saadakseni edes hieman omaa pohdintaa. Tosin usein niihinkin on vastaukset etsitty tekoälyllä.

Miten siis mitataan osaamista  koetehtävillä verkossa, vai pidetäänkö kokeet paperilla ilman älylaitteita? Riittääkö tähän aika ja resurssit?  Hidastuuko suomen kielen oppiminen tekoälyn käytön yleistyessä?  Onko osaamisen arviointi oikeanlaista ja tasapuolista?  Näitä  varmasti pohditaan jokaisessa oppilaitoksessa nykyisin.  Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia aiheesta.

Ammattialan teorian verkkokursseissa tekoälyn käyttäminen ei ole suuri ongelma, sillä osaaminen kuitenkin osoitetaan vasta työpaikalla käytännön työtehtävissä samoin suomen kieli.

Tarjosimme kollegani kanssa tekoälyn käyttöä muutamalle suomenkieliselle opiskelijalle, jotka pähkäilivät markkinointiviestinnässä markkinointisuunnitelman tekoa. Opastimme heille ChatGPT 3.5 käyttöä ja näytimme mitä sillä voi tehdä. Jonkin ajan kuluttua opiskelijat katsoivat meitä ihmeissään ja sanoivat, että eihän tuolla mitään opi. Olihan hienoa huomata, että he osasivat olla kriittisiä ja jopa arvostivat tehtävien tekoa niin paljon, etteivät heti hyväksyneet oitis tekoälyn käyttöä. Pohdimme vielä yhdessä asiaa ja totesimme, että tekniikka menee vauhdilla eteenpäin ja kaikki muuttuu ja me sen mukana. Itse yllätyin tekoälyn kyvystä ja ajattelin, että tuostapa saisi kätevästi pohjaa markkinointisuunnitelman laatimiselle.

Opettajalle tekoäly antaa paljon mahdollisuuksia ja nopeuttaa luentomateriaalien ja tehtävien tekoa, sillä niiden tekoon kuluu paljon aikaa.  On kuitenkin osattava oman alan teoreettiset viitekehykset hyvin voidakseen arvioida tekoälyllä tuotettua materiaalia. ChatGPT 3.5 versio ei näytä uusimpia teorioita, mutta päivittyvät kuitenkin nopeasti ja maksullisilla versioilla löytyy uudempiakin teorioita.

Haastetta tuo lisää se, että osaanko käyttää tekoälyä riittävän hyvin. Tällä hetkellä mielestäni en, mutta uskoisin oppivani asiasta lisää koko ajan. Toivottavasti opettajat ehtivät saada riittävän nopeasti koulutuksia alati muuttuvassa maailmassa.

Kokeillaan tähän vielä, mitä tekoäly sanoo sen käytöstä opetuksessa ja osaamisen tunnistamisessa:

”Tekoälyn käyttö opetuksessa tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia ja hyötyjä, mutta samalla se herättää myös tärkeitä kysymyksiä ja haasteita. Tässä joitakin näkökohtia:

Hyödyt:

1. Yksilöllinen oppiminen: Tekoäly voi tarjota personoituja oppimiskokemuksia, jotka mukautuvat oppijan taitotasoon, mieltymyksiin ja vahvuuksiin.

  2. Reaaliaikainen palautteenanto: Tekoälypohjaiset järjestelmät voivat tarjota välitöntä palautetta oppijalle, auttaen heitä ymmärtämään virheet ja kehittymään nopeammin.

  3. Räätälöidyt opetusmateriaalit: Tekoäly voi analysoida oppijan suoritusta ja tarjota sopivaa lisämateriaalia tai tehtäviä heidän tarpeidensa mukaan.

  4. Automatisoitu arviointi: Monivalintatehtävien ja numeeristen vastausten arviointi voidaan automatisoida tekoälyn avulla, mikä vapauttaa opettajien aikaa muuhun opetustyöhön.

5. Tiedon visualisointi: Tekoäly voi auttaa oppijoita hahmottamaan monimutkaisia käsitteitä visualisoinnin avulla, mikä voi tehdä abstrakteista käsitteistä helpommin ymmärrettäviä.

 Haasteet ja kysymykset:

1. Eettiset kysymykset: On tärkeää pohtia tekoälyn käytön eettisiä seurauksia, kuten yksityisyydensuojaa, syrjintää ja vastuuta algoritmien päätöksistä.

2. Tekninen osaaminen: Sekä opettajien että oppilaiden on oltava riittävän teknisesti osaavia hyödyntääkseen tekoälyä opetuksessa tehokkaasti.

3. Mahdollinen oppimateriaalien rajoittaminen: Jos opetus perustuu vahvasti tekoälyn tarjoamiin materiaaleihin ja palautteeseen, oppilaiden altistuminen erilaisille näkökulmille ja oppimiskokemuksille voi kärsiä.

4. Inhimillisen vuorovaikutuksen väheneminen: Liiallinen tekoälyn käyttö voi johtaa vähäisempään opettaja-oppija-vuorovaikutukseen, mikä saattaa vähentää oppimisen tehokkuutta tietyissä konteksteissa.

5. Tekoälyn rajoitukset: Tekoälyn kyvyt ovat vielä rajalliset monissa tapauksissa, ja se saattaa olla altis virheille erityisesti monimutkaisissa tai abstrakteissa tilanteissa.

Yhteenveto:

Tekoälyn käyttö opetuksessa tarjoaa valtavan potentiaalin parantaa oppimista ja opetusta monilla tavoilla. Kuitenkin sen käytössä on tärkeää ottaa huomioon eettiset kysymykset, tekniset haasteet ja varmistaa, että opetus jää ihmiskeskeiseksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi, jossa tekoäly toimii tukena, ei korvaajana, opettajille ja oppilaille.”

Tekoälyä voidaan hyödyntää osaamisen tunnistamisessa monilla eri tavoilla. Tässä muutamia esimerkkejä:

1. Adaptiivinen oppimisympäristö: Tekoäly voi analysoida oppijan suoritusta oppimisympäristössä ja tarjota personoituja tehtäviä ja oppimateriaaleja oppijan vahvuuksien ja heikkouksien perusteella.

2. Automaattinen arviointi: Tekoälypohjaiset järjestelmät voivat arvioida oppijan suorituksia, kuten vastauksia kysymyksiin tai suorituksia harjoitustehtävissä, ja antaa välitöntä palautetta osaamisen tasosta.

3.Big data -analyysi: Tekoäly voi analysoida suuria määriä dataa oppimisen historiasta ja käyttäjän toiminnasta oppimisympäristössä tunnistaakseen trendejä ja käyttäytymismalleja, jotka voivat viitata tiettyyn osaamistasoon.

4. Koneoppiminen anonyymin palautteen perusteella: Tekoäly voi analysoida oppilaiden antamaa palautetta kurssista tai oppimateriaalista tunnistaakseen mahdollisia ongelmakohtia tai kehityskohteita opetuksessa.

5. Tutkimusmateriaalien suositukset: Tekoäly voi suositella oppijoille sopivia lisämateriaaleja ja resursseja heidän osaamistasonsa perusteella auttaakseen heitä laajentamaan ja syventämään tietojaan.

6. Uravalinta ja työelämävalmiudet: Tekoäly voi analysoida oppijan vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita auttaakseen heitä valitsemaan sopivan urapolun ja kehittämään tarvittavia taitoja tulevaisuuden työelämää varten.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää osaamisen tunnistamisessa. On tärkeää kuitenkin huomioida, että tekoälyn käytössä on otettava huomioon eettiset kysymykset, kuten yksityisyydensuoja ja syrjimättömyys, sekä varmistettava, että tekoälyn tuottama tieto on luotettavaa ja tarkkaa. Lisäksi ihmisten asiantuntemus ja arviointikyky ovat edelleen tärkeitä tekoälyn tukemisessa osaamisen tunnistamisessa.”

Paljon tuli materiaalia lyhyessä ajassa. Näistä sain uusia ajatuksia, ideoita ja intoa jopa kokeilla uusia asioita. Täytyy kuitenkin myöntää, että olen vasta alkutekijöissä suhteessani tekoälyyn ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Uskon ja luotan, että Vierko- hankkeessa saadaan paljon uutta tietoa, kokemusta, taitoa ja mahdollisuuden oppia uutta verkostoitumalla eri oppilaitosten osaajien kesken. Tekoäly nosti esille monta tärkeää näkökulmaa, joihin on perehdyttävä ajan kanssa.

Helena Viitasalo, Jedu

Maaliskuu 2024

”Voit valita näistä puvuista. Tässä on mekko ja tuossa taas housut ja paita”, opiskelija ohjeistaa minua tottuneesti. Sanat soljuvat jotenkin luontevammin kuin luokkahuoneessa. Hän on nyt omalla maallaan, minä vähän mukavuusalueeni ulkopuolella.

Opiskelija on jo vaihtanut työvaatteet ja lähtee pukuhuoneesta. Minä jään valitsemaan sopivaa työasua. Päädyn mekkomalliin. Laitan hoitajan asun päälle ja nappaan vielä nopeasi selfien ennen kuin lähden pukuhuoneesta minäkin ja jätän puhelimen laukkuun. Tämä hetki täytyy nyt ikuistaa. ”S2-opettajan normipäivä”, kirjoitan kuvatekstiksi ja lähetän kuvan työkaverilleni.

On alkamassa aamuvuoro itäsuomalaisessa hoivakodissa. Olen ajanut parikymmentä kilometriä tänne kotoani, jotta voin viettää päivän hoiva-avustajaksi opiskelevan oppisopimusopiskelijan kanssa. Suomi ei ole hänen äidinkielensä. Vien kielellistä tukea työpaikalle.

Tunnustan: Ei tämä vielä ole minulle normipäivä. Työpaikalla tapahtuvan kielen oppimisen tukeminen on minulle ja monelle muulle S2-opettajalle yhä tavallisempi osa työtä, mutta ei se vielä ainakaan minulle ole ihan normaalia. Minun sisälläni elää vielä vahvasti opettaja, joka haluaa taulun ja pöytiensä takana istuvan yleisön. Säikähdän ajatusta, mutta niin se on.

Nyt kuitenkin hoivakodin aamurutiinit imaisevat minutkin mennessään. Autan, missä osaan. Opiskelijani on selkeästi omassa elementissään, juttelee asiakkaille, hoitaa hommat tottuneesti. Hän hymyilee kaikille ja puhuttelee ikääntyneitä asiakkaita hyvin kohteliaasti. Siellä, mistä hän tulee, ikääntyneet ihmiset ovat kultaa.

Kun on rauhallinen hetki, käymme läpi apuvälineiden nimiä. Osa on minulle uusia, opiskelijalle suurin osa on jo tuttuja. Jonkun nimen hän tarkistaa toiselta työntekijältä. Opiskelijalla on työasun taskussa kynä ja pieni vihko – sellainen, josta olemme tunnilla puhuneet. Siihen hän nytkin kirjoittaa uuden sanan suomeksi ja omalla kielellään.

Välillä meillä on hetki aikaa ja juttelemme siitä, mikä työssä on kielellisesti vaikeaa ja miten minä voisin häntä auttaa. ”Arkisiin rutiineihin kuuluvat fraasit ovat helppoja”, hän sanoo. Murteet ja puhekieli yleensäkin sitten taas vähän vaikeaa. 

Kun aamupuuhat on hoidettu, menemme huoneeseen, jossa on tietokone ja jossa tehdään kirjauksia. Opiskelijanikin haluaa tehdä pari kirjausta nyt. Odotan, kun hän hyvin tottuneesti näpyttelee tietokoneella. ”Liiankin nopeasti?” pohdiskelen mielessäni. Kirjauksista olemme puhuneet joskus luokassakin. Ne yleensä pelottavat opiskelijoita.

Kun opiskelija saa kirjaukset tehtyä, kysyn asiasta häneltä. ”Ei kirjaaminen ole vaikeaa. Kirjoitan samoista asioista joka päivä. Olen opetellut lauseet ulkoa. Jos minulla on aikaa, luen myös muiden hoitajien kirjauksia, jotta opin”, opiskelija kertoo. Tämä on tietysti hyvä, juuri näin pitääkin tehdä, mutta silti minulle jää tunne, että kirjauksiin pitää vielä joskus palata. Kielen tarkkuudessa on ehkä kuitenkin vielä työtä.

Ruokailun jälkeen asukkailla pieni lepohetki, jonka aikana me menemme kahville. Kahvipöydän ääreen kerääntyy työntekijöitä. Rupattelu ei heti ota tulta alleen, mutta yskähdellen se lähtee liikkeelle. Pöydän ääressä on muutama, joiden äidinkieli ei ole suomi. He ovat vähän hiljaisia, mutta yrittävät kuitenkin osallistua keskusteluun. Samoin kantasuomalaiset yrittävät heitä osallistaa, mutta huomaan, että sekään ei ole ihan helppoa.

Työpaikkojen kahvipöydät kiinnostavat minua S2-opettajana aivan erityisesti. Miten näihin pöytiin voisi tarjota tukea? Miten jutun juuri löytyisi? Joku minussa sanoo, että nämä pöydät ovat oppimisen ydin ja toisaalta myös se vaikein kohta. Täällä pitäisi luoda kielellinen yhteys työkavereihin. Yhteys, jonka kautta pääsisi sisään työyhteisöäkin laajempaan maailmaan. Tämä on se oikea maailma, josta luokkahuoneessa näemme vain unta. Työssä tarvittavat fraasit oppii ehkä melko nopeasti, mutta kahvipöytäkeskustelu elää fraasien tuolla puolen. Siksi sitä ei ole niin helppoa oppia tai opettaa.

Kuitenkin pitäisi, mietin ja hörppään viimeisen kahvitilkan.

Pian kahvin jälkeen minun on lähdettävä ajamaan kaupunkiin päin. Opiskelijan työpäivä jatkuu vielä hetken, ja niin minunkin, mutta toisaalla: työpaikalla on vielä yksi palaveri.

Työpaikalle ajellessani pää on täynnä ideoita ja kysymyksiä, ihastumista tähän uuteen tapaan olla S2-opettaja ja toisaalta kaipuuta vanhaan. Jotenkin nämä kaksi pitäisi osata yhdistää, luokkahuone ja toisaalta tämä todellinen maailma.  Kielen oppiminen on yhä enemmän palapeli, jossa S2-opettaja on vain yksi palanen.

Mieleeni muistuu kuva hoivakodin asukkaasta, joka otti harjan ja rikkalapion käteensä aina kun mahdollista ja siivosi toisten jälkiä. Opiskelijani kertoi minulle, että kaikki tietävät tämän rouvan nuorempana aina siivonneen kotiaan, joka olikin moitteettoman puhdas ja siisti.

Kuva jää pyörimään mieleeni. Jos minä saan elää vanhaksi ja olen joskus itse hoivakodissa, voisinkohan saada oman tussitaulun – vaikka ihan pienenkin –­, jonka avulla voisin selittää verbityyppejä muille asukkaille?

Marja Koskela, Samiedu, 13.3.2024

Debatten om till Finland inflyttade personers integration i samhället har varit aktiv både i sociala media och i pressen de senaste åren. Det finns många åsikter om vad som borde göras men i det stora hela är alla överens om att personer som flyttar till Finland ska ges en möjlighet att integreras i samhället så att de kan leva ett meningsfyllt liv som aktiva medborgare i samhället.

I slutet av 2023 gjorde Statistikcentralen en sammanfattning av de färskaste undersökningsresultaten om hur personer med härkomst i ett annat land integreras i samhället genom utbildning, språk och arbete. Några intressanta plock ur resultaten:

År 2022 var sysselsättningsgraden bland 20-64 -åriga personer som är födda utomlands 73,2%. Medeltalet i EU var 69%. År 2016 var situationen en helt annan för då var sysselsättningsgraden 60,9% (EU 64,2%).

Den största skillnaden ses bland kvinnor som är födda utomlands. Deras sysselsättningsgrad har förbättrats snabbare än i Sverige och EU-länderna (EU27)

Det är glädjande att märka att trenden pekar uppåt men trots förbättrade siffror är sysselsättningsgraden bland inflyttade fortfarande lägre än medeltalet i Finland. Dessutom arbetar flera inflyttade med jobb som är lägre än deras utbildning.

Språk och arbete är nyckeln till en lyckad integration och det är just det som projektet FRIS tar fasta på. Målsättningen är att ge personer med annat modersmål än svenska eller finska bättre möjlighet till utbildning och språkinlärning – och som ett resultat av det en arbetsplats.

Källa: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2023/maahanmuuttajien-tyollisyys-suomessa-yli-eu-keskitason-tyomarkkina-asema-heikompi-kuin-suomalaistaustaisilla/

På yrkesinstitutet Prakticum har vi studerande med 30 olika modersmål och vi gör vårt bästa för att kunna erbjuda dem de kompetenser som behövs för att lyckas i sitt kommande yrke.

Tack vare FRIS kan vi förbättra vår verksamhet och erbjuda bättre språkinlärning för våra studerande under hela studietiden. Inom projektet kommer vi bl.a. att utveckla bättre metoder att bedöma en studerandes språkkunskaper, språkundervisning för personer med svenska som andraspråk och verktyg för arbetsplatser att anställa och stödja personal med annat modersmål än svenska eller finska.

Tom Wenerén, Prakticum 14.3.2024

Vuotta 2024 on eletty muutama kuukausi. Vieraskielisten kouluttautuminen on ollut otsikoissa alkuvuonna monesta eri näkökulmasta. Tekstit otsikoiden takana ovat saaneet myös uusia sävyjä verrattuna vuosien takaiseen uutisointiin, koska vieraskielisten merkityksestä, palveluista ja kokemuksista on nyt enemmän tietoa ja näkemystä.

Otsikoissa 

Julkista keskustelua seuratessa syntyy moninainen kuva vieraskielisten asemasta ja merkityksestä. Yksi vaihtoehtoinen totuus ja tarina syntyy seuraavien otsikoiden ympärille.

Lähtötilanteessa Suomessa on enemmän vieraskielisiä kuin koskaan. Esimerkiksi Turun kouluissa ennätysmäärä vieraskielisiä (Aamuset 28.12.2022). Ja määrä näyttäisi jatkavan kasvuaan, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajat muuttavat kiihtyvällä tahdilla Helsinkiin – ”Kasvuun liittyviä kipuja tulee”, varoittaa tutkija. Vieraskielisten määrä 20-kertaistui Suomessa vuosina 1990–2022. Kun vieraskielinen muuttaa maan sisällä, hän päätyy yleensä Helsingin seudulle. (HS 16.11.2023)

Talouden rattaiden pyöriessä ei nykyinen oma väestöpohja tai vallitseva muuttoliike näyttäisi riittävän työmarkkinoiden tarpeisiin. Suomi tarvitsee 28 vuoden ajan vuosittain yli 50 000 maahanmuuttajaa (sttinfo 16.11.2022). Yrityskenttä peräänkuuluttaa maahanmuuttoa välillä varsin suorasanaisestikin: Toimitusjohtaja vaatii päättäjiltä työperäisen maahanmuuton edistämistä: ”Ajamme päin seinää”. Tämän kysymyksen kanssa yritykset eivät ole yksin, sillä on nähty myös otsikko Nämä kunnat tarvitsevat eniten maahanmuuttajia (YLE 26.3.2023). Somen syövereissä ollaan paikoin samaa mieltä, että Nyt tarvitaan maahanmuuttajia kuntaan ja paljon (Suomi24.fi 6.10.2023). Joko suoraan töihin tai koulutuksen kautta, kiitos!

Yleensä löytyy ripeitä tahoja, jotka lukevat tilannetta ja tarttuvat toimeen. Otsikoista löytyy tieto, että joku aikoo tuoda vuosittain 30 000 lahjakasta opiskelijaa Suomeen: ”Osaajavajetta ei ratkaista synnytystalkoilla” (Yrittäjät 7.10.2023). No, aina ei mene ihan putkeen: Ministeriöt kritisoivat… hanketta kansainvälisten opiskelijoiden tuomiseksi pikkukuntien kouluihin (Kuntalehti 24.11.2023) Joskus asiat sen sijaan loksahtavat paikoilleen ja Maahanmuuttajat on saatu onnistuneesti ammatilliseen koulutukseen – Savon ammattiopistossa heitä oli viisi vuotta sitten muutamia, nyt 800 (YLE 30.9.2021)

Mutta aina koittaa arki. Maahanmuuttajien osaamista jää käyttämättä työmarkkinoilla (Tilastokeskus 17.1.2023) Syitä on varmasti monia. Esimerkiksi liian kovat kielitaitovaatimukset jarruttavat maahanmuuttajien työllistymistä – Rovaniemi – Arktinen pääkaupunki (Redu) Asennepuolella voi olla haasteita. Tutkijan väite: Maahan­muuttajista tehdään Suomeen uutta alaluokkaa. Tohtoriksi väitellyt Quivine Ndomo sanoo, että suomen kielen taitoa käytetään tekosyynä, kun maahanmuuttajia ei haluta palkata työhön. (HS 13.2.2024)

Siten ei juuri yllätä, että voimme lukea otsikoita kuten Suomessa on ennätyksellisen paljon ulkomaalaisia työttömiä. Ulkomaalaisia työttömiä oli joulukuussa historiallisen paljon. Taustalta löytyy ulkomaalaisten heikko asema Suomen työmarkkinoilla. (HS 21.2.2024) Vieraskielisten osaaminen voidaan valjastaa parhaaseen käyttöön, kun kasvamme itse. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opimme kohtamaan ja tukemaan kehittyvää suomen kielen taitoa. Tai toimimme eettisesti kestävällä pohjalla tarjoamalla koulutusta vastaavaa työtä, kun sellainen vaihtoehto on tarjolla.

Elävä esimerkki Suomessa kouluttautumisesta ja asettautumisen vaikeuksista on haastattelu Anna ja Oscar muuttivat Suomeen opiskelemaan ja lähtevät nyt pois, ja se on Suomelle ongelma (HS 10.01.2024). Tällaiselle on aivan luonnollinen jatkumo otsikko Asiantuntija maahanmuuttajien työttömyydestä: ”Koulutamme ilmaiseksi muualle” (HS 22.2.2024) Vai koulutammeko sittenkään? Asioilla tapaa olla kaksi puolta, eli Uusi selvitys: Työn perässä muuttaneiden työllisyys ei romahda… (HS 4.3.2024)

Niin tai näin, tekijöitä tarvitaan. Yhteinen kieli on kullan arvoinen, ja kielien mahdollistamaan vuorovaikutukseen kannattaa panostaa. Kieli on avain yhteiskuntaan – Uusi maahanmuuttajien kanssa kehitetty kielenopetusmateriaali ohjaa toimimaan demokraattisessa yhteiskunnassa (The Ulkopolitist 07.06.2021). Siellä tiellä ollaan! Kielitaidon tunnistamisella tuloksellisempaa rekrytointia (Kielibuusti 15.5.2023)

Mitä otsikot kertovat? 

Maahan muuttoa tukevien tekstien taustalta löytyy megatrendien tyyppisiä haasteita. On tunnistettu ja tunnustettu se, että syntyvyys Suomessa on vähäistä ja väestö vanhenee. Se johtaa huoleen elinvoimasta ja kilpailukyvystä tulevaisuudessa. Liike-elämästä ja yrityssektorilta saadaan viestiä osaamisvajeesta ja vieraskielisen työvoiman tarpeesta.  Suomeen muuttaneille halutaan tarjota hyvä elämä työllistymisen ja osallisuuden kautta.  Ajatus on, että Suomeen työn, rakkauden tai muiden syiden takia saapuneet myös pysyisivät maassamme. Nyt liian moni lähtee.

Monissa teksteissä yhdeksi ratkaisuksi tässä kokonaisuudessa tarjotaan koulutusta ja avaintekijäksi koulutusjärjestelmää. Tekstistä riippumatta lähes aina mainitaan myös kotimaisen kielitaidon tarve tai sen liika korostuminen. Otsikoita syntyy, kun toiveet ja todellisuus eivät välttämättä kohtaa. Toisaalta ne välittävät viestin, että vieraskielisten palvelukentässä tapahtuu tällä hetkellä paljon. Asia on tärkeä.

Mitä asialle tehdään? 

Jo vuonna 2021 julkaistussa koulutuspoliittisessa selonteossa kirjoitetaan tavoitteeksi, että korkeakoulujen uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Siinä ajatellaan toiveikkaasti, että valtaosa ulkomaalaisista opiskelijoista työllistyy ja jää valmistuttuaan Suomeen. (Valtioneuvosto 2021) Tosielämässä korkeakoulut eivät tänä päivänä ole ainoa instanssi, jonka kautta Suomeen saapuu kansainvälisiä opiskelijoita. Myös ammatillisella koulutuksella on tässä perinteitä. Ja molemmille lankeaa tehtävää vieraskielisten työllistymisen edistämisessä. Ammatillisilla oppilaitoksilla ja vapaalla sivistystyöllä on lisäksi vahva rooli kielitaidon kehittämisessä ja kotoutumisessa.

Helsingin sanomissa kirjoitetaan, että huono suomen kielen taito heikentää maahanmuuttajien asemaa Suomen työmarkkinoilla. Toimittaja tietää asiantuntijalausuntojen perusteella kertoa, että kielitaito-ongelma on tiedostettu Opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja toimenpiteitä on jo tehty. Hallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat yhdessä linjanneet, että englanninkielistä koulutusta ammattikouluissa tulee kehittää ja ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointia suomalaisiin korkeakouluihin pitää lisätä. (HS 22.2.2024)

Istuva hallitus on otsikkojen tasalla. Nykyisessä hallitusohjelmassa on monta kohtaa, jotka kannustavat vieraskielisten koulutuksen ja kielitaidon edistämiseen. Ohjelmassa halutaan, että mahdollisuus kotimaisten kielten riittävään opiskeluun varmistetaan ja molempien kotimaisten kielten koulutuksen ja kielitutkintojen tarjontaa ja laatua parannetaan. Tavoitteena mainitaan myös, että englanninkielisten ammatillisten opintosisältöjen tarjontaa lisätään. Vieraskielisten koulutuspalveluita ja rekrytointia ei voi sivuuttaa, kun keskustellaan hallitusohjelman tavoitteista vähentää ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä ja parantaa valmistuneiden työllistymistä. Vieraskielisten asema on hyvä pitää mielessä, kun uudistetaan koulutuksen tarjontaa vastaamaan nykyistä paremmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin, vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet huomioiden. (Valtioneuvosto 2023)

Eräs keino edistää hallitusohjelman tavoitteita on hankkeistaminen. Yksi esimerkki on keväällä 2024 haussa oleva Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelman (ESR+) valtakunnallinen teema ”Maahanmuuttaneiden toimiva arki”. Tuettavia aihealueita ovat kotona pitkään lapsia hoitaneiden vanhempien työelämäosallisuus, vieraskielisten asiakkaiden tukeminen työelämään siirtymiseksi ja työelämässä, vieraskielisten asiakkaiden tukeminen peruspalveluissa ja vieraskielisten kielellinen tuki.

Myös Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee tätä tematiikkaa. Vuoden 2023 loppupuolella ammatilliselle koulutukselle myönnettiin strategiarahoitusta, josta osa suunnattiin vieraskielisen koulutuksen kehittämiseen. Kyseisen rahoituksen myötä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda koordinoi vuoden mittaista VIERKO-hanketta.

Ammatillinen koulutus kielitaidon edistäjänä

Yli kuudenkymmenen ammatillista koulutusta järjestävän organisaation yhteinen voimannäyte, VIERKO-hanke (FRIS på svenska), kehittää vieraskielistä opintotarjontaa ja englanninkielisiä yhteisiä tutkinnon osia. Hankkeessa edistetään kotimaisten kielten oppimista ja kielitaidon kartoittamista ja osaamisen tunnistamisen keinoja. Teemaan liittyy myös S2-oppimisen tuen mallien kehittäminen ja työelämän monimuotoisuuden tukeminen. Tuloksia julkistetaan loppuvuodesta ohjaan.fi -sivustolla ja aoe.fi-sivustolla.

VIERKOn kautta ammatillinen koulutus tuottaa osaltaan tuottaa ratkaisuja teemoihin, jotka nousevat hallitusohjelmasta ja otsikoihin. Olemme näin mukana talkoissa, joissa paikataan osaamisvajetta, täytetään työvoiman tarvetta ja tuetaan osallisuutta. Tällä kertaa esimerkistä käyvät vieraskieliset ja heille suunnattavien palveluiden kehittäminen. Kirsikkana kakun päällä tietysti kaikki työ, joka mahdollistaa kotimaisten kielten taidon hankkimista ja työelämän vastaanottavuutta.

Henna Hyytiä, Keuda, 14.3.2024

PS: Teksti on julkaistu alunperin Torstain turinana Keudan intrassa, sittemmin kolumnina Keudan sivuilla. Sieltä löytyy linkit tekstissä käytettyihin lähteisiin.

OBS: Texten kom ut ursprungligen på finska. Översättningen är gjort med hjälp av AI (copilot), med vissa omformuleringar av författaren. Ordet vieraskielinen eller vieraskielisyys tycks svara svårt för AI.

Kuvassa on linkki suomenkieliseen versioon

Det är nu mars 2024. Utbildning i främmande språk har varit i rubrikerna i början av året ur många olika perspektiv. Texterna bakom rubrikerna har också fått nya toner jämfört med nyheterna från några år tillbaka, eftersom det nu finns mer information och insikt om främmande språks betydelse, tjänster och upplevelser.

I rubrikerna

När man följer den offentliga debatten framträder en mångsidig bild av främmande språks status och betydelse. En alternativ sanning och berättelse dyker upp kring följande rubriker. Det finns  flera personer som talar främmandes pråk i Finland än någonsin tidigare. “Åbo skolor har till exempel rekordmånga främmande språkelever” (Aamuset 28.12.2022). Och siffran verkar fortsätta växa, framför allt i huvudstadsregionen. “Invandrare flyttar till Helsingfors i en accelererande takt – ”Det kommer att bli växtvärk”, varnar forskaren”. “Antalet utlänningar 20-faldigades i Finland mellan 1990 och 2022. När en invandrare flyttar inom landet hamnar hen oftast i Helsingforsregionen.” (HS 16.11.2023) Med ekonomins hjul snurrande tycks varken den nuvarande egna befolkningsbasen eller den rådande migrationen vara tillräcklig för arbetsmarknadens behov. “Finland kommer att behöva mer än 50 000 invandrare årligen i 28 år” (sttinfo 16.11.2022). Företagssektorn efterlyser ibland invandring skarpt: “VD:n kräver att beslutsfattarna främjar sysselsättningsbaserad invandring: ”Vi kör mot väggen”.” Företagen är inte ensamma om denna fråga, då även rubriken “Dessa kommuner behöver flest invandrare” har setts (YLE 26.3.2023). På vissa håll är sociala median överens om att “kommunen behöver invandrare nu, och många av dem” (Suomi24.fi 6.10.2023). Antingen direkt till jobbet eller genom utbildning, tack!

Det finns oftast snabba individr som läser situationen och vidtar åtgärder. I rubrikerna finns uppgifter om att “någon planerar att ta med 30 000 duktiga elever till Finland varje år: ”Kompetensbristen går inte att lösa med preventivmedel” (Yrittäjät 7.10.2023). Tja, det går inte alltid som i Strömsö: “Ministerierna kritiserar… ett projekt för att få internationella elever till skolor i små kommuner “ (Kuntalehti 24.11.2023) Ibland faller saker och ting på plats och “invandrare har framgångsrikt skrivits in i yrkesutbildningar – för fem år sedan var det några av dem på Savolax yrkeshögskola, nu är de 800” (YLE 2021-09-30) Men vardagen kommer alltid. “Invandrarnas kompetens används inte på arbetsmarknaden” (Statistikcentrum 17.1.2023) Det finns säkert många anledningar. Till exempel, “alltför krävande språkkunskaper hindrar anställning av invandrare “(Redu) Det kan finnas utmaningar även på attitydsidan. “Forskarens påstående: Invandrare görs till en ny underklass i Finland. Doktorand Quivine Ndomo säger att finska språkkunskaper används som en ursäkt när de inte vill anställa invandrare.” (HS 13.2.2024) Därför är det knappast förvånande att vi kan läsa rubriker som att “Finland har rekordmånga arbetslösa utlänningar. Det var ett historiskt högt antal arbetslösa utlänningar i december. I bakgrunden syns utlänningarnas svaga ställning på den finska arbetsmarknaden.” (HS 21.2.2024) Kunskaper i främmande språk kann främjas på bästa sätt när vi växer själva. I praktiken innebär det att vi lär oss att möta folk mes främmande spark och stödja utvecklingen av finska språkkunskaper. Och vi ska vara noga med etiskt hållbara tillvägagångssätt   som t ex att erbjuda arbete som motsvarar utbildning, när en sådan möjlighet finns.

Ett levande exempel på att skaffa en utbildning i Finland och svårigheterna att slå sig ner här är intervjun “Anna och Oscar flyttade till Finland för att studera och ska nu åka, och det är ett problem för Finland (HS 10.01.2024)”. Titeln “Expert på invandrares arbetslöshet” är en naturlig fortsättning på detta: ”Vi tränar  folk gratis till någon annanstans” (HS 22.2.2024)” Eller tränar vi överhuvudtaget? Saker och ting tenderar att ha två sidor.  “Ny rapport: Anställningen av dem som flyttat för att arbeta kollapsar inte…” (HS 4.3.2024) Ett gemensamt språk är guld värt, och det är värt att investera i den interaktion som språken möjliggör. “Språket är nyckeln till samhället – Nytt språkundervisningsmaterial utvecklat med invandrare guidar dig till att arbeta i ett demokratiskt samhälle“(Ulkopolitisten 2021-06-07). Där är vi på väg! “Mer framgångsrik rekrytering genom att identifiera språkkunskaper” (Kielibusti 15 maj 2023)

Vad säger oss rubrikerna?

 I bakgrunden av texterna som stöder migration till landet finns utmaningar av megatrend. Man har erkänt att födelsetalen i Finland är låg och befolkningen åldras. Det leder till oro för livskraft och konkurrenskraft i framtiden. Från näringslivet kommer ett budskap om bristen på kompetens och behovet av arbetskraft med utländsk bakgrund. Vi vill erbjuda ett bra liv till dem som har flyttat till Finland. Tanken är att de som kom till Finland på grund av arbete, kärlek eller av andra skäl  skulle stanna i vårt land. Alltför många lämnar nu. I många texter är en lösning i denna helhet utbildning och nyckelfaktorn är utbildningssystemet. Oavsett text nämns nästan alltid behovet av eller överbetoning av de inhemska språkkunskaperna. Rubriker skapas när önskemål och verklighet inte nödvändigtvis möts. Däremot förmedlar de budskapet att det just nu händer mycket inom temaområdet främmande språk. Det är viktigt.

Vad kommer att göras åt saken?

I den utbildningspolitiska rapporten som redan publicerats 2021 skrivs det som mål att antalet nya utländska examensstuderande högre utbildningen ska tredubblas till 2030. Den tror optimistiskt att de allra flesta utländska studenter kommer att få arbete och stanna i Finland efter examen. (Statsrådet 2021) Idag, i verkligheten, är universiteten inte den enda instansen genom vilka internationella studenter kommer till Finland. Här har yrkesutbildningen också sina traditioner. Och båda har till uppgift att främja anställningen av folk med utländsk bakgrund. Yrkesutbildningsarrangörer och fritt utbildningsarbete spelar också en stark roll för utvecklingen av språkkunskaper och integration.

Helsingin Sanomat skriver att dåliga finska språkkunskaper försvagar invandrarnas ställning på den finska arbetsmarknaden. Utifrån expertutlåtanden kan reportern berätta att språkkunskapsproblemet har uppmärksammats av undervisnings- och kulturministeriet och att åtgärder redan vidtagits. Regeringen och undervisnings- och kulturministeriet har gemensamt slagit fast att den engelskspråkiga utbildningen i yrkesutbildningen ska utvecklas och rekryteringen av utländska studenter till finländska yrkesskolor ska öka. (HS 22.2.2024)

Den sittande regeringen känner till temat bakom rubrikerna. Det finns många målsättningar i det nuvarande regeringsprogrammet som uppmuntrar främjandet av utbildning och språkkunskaper i främmande språk. Programmet vill säkerställa att möjligheten till studier i inhemska språk säkerställs och att utbudet och kvaliteten på utbildning och språkkvalifikationer i båda inhemska språken förbättras. Syftet är också att öka utbudet av engelskspråkigt studieinnehåll i yrkesstudier. Det är bra att ha språkfrågan och invandrarstatus i åtanke när man reformerar utbildningsutbudet för att bättre möta arbets- och näringslivets behov, med hänsyn till export- och industrilandskapens behov. (Regeringsrådet 2023)

Ett sätt att främja regeringsprogrammets mål är att finansiera projekt. Ett exempel är det nationella temat för programmet Förnybart och Kompetent Finland 2021–2027 (ESR+), som söks våren 2024 Där är syftet att underlätta invandrares arbetsvardag. De ämnesområden som ska stödjas är deltagande i arbetslivet för föräldrar som skött barn i hemmet under lång tid, stödja utländskspråkiga kunder i övergången till och i arbetslivet, stödja utlandsspråkiga kunder i servicelandskapet samt möjliggöra språkligt stöd för utländskspråkiga kunder.

Även undervisnings- och kulturministeriet stödjer detta tema. Mot slutet av 2023 beviljades strategisk finansiering till yrkesutbildning, varav en del var inriktad på utveckling av främmande språkundervisning. Med den aktuella finansieringen samordnar Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda det årslånga VIERKO-projektet.

Yrkesutbildning som främjare av språkkunskaper

VIERKO-projektet (FRIS på svenska), en gemensam satsning av mer än sextio organisationer som organiserar yrkesutbildning, utvecklar studieutbud på främmande språk och utbildningen i gemensamma examensdelar på engelska. Projektet främjar inlärning av inhemska språk och kartläggning av språkkunskaper och olika sätt att identifiera kompetens. Arbetslivet  och arbetsplatserna som inlärningsomgivning är med. Resultaten kommer att offentliggöras i slutet av året på webbsidorna ohjaan.fi och aoe.fi.

Genom VIERKO bidrar yrkesutbildningen till att ta fram lösningar på teman som framkommer ur regeringsprogram och rubriker. På så sätt är vi med i samtalen om kompetensklyftan, fyller behovet av arbetskraft och stödjer integration I samhället. Den här gången är exemplet och målgruppen utlänskspråktalare och utveckling av tjänster riktade till dem.

Jag frågade ChatGPT hur Copilot/Google translater lyckades med texten:

The language in the provided text appears to be in Swedish. It discusses various aspects related to foreign language education, immigration, and integration efforts in Finland. Overall, the text seems coherent and well-structured, addressing the importance of language skills, the challenges faced by immigrants in the Finnish job market, and the initiatives taken by the government and educational institutions to address these issues. If you have any specific aspects you would like me to review or questions about the text, feel free to ask!

Henna Hyytiä, Keuda 20.3.2024

En vanlig dag får jag träda in genom portarna till den finländska fängelsevärlden. Jag ska intervjua Aleksis Salusjärvi som under flera år arbetat med olika former av litteracitet i de finländska fängelserna. Det kan vara verkstäder, lyrikgrupper eller individuella möten.

Han börjar med att säga att det inte behöver vara njutningsfullt att läsa en bok. Det är inte hans lockbete. Lär dig läsa, annars dör du! Det är budskapet till värstingarna han möter. Enligt honom kan förmågan förliknas vid att kunna avläsa trafikmärken:

”Vi måste veta hur systemet fungerar och därför kan små barn inte gå ensamma omkring i staden, eftersom de inte kan avläsa trafiken. Men ingen frågar om du njuter av att avläsa trafikmärken, utan det handlar om en överlevnadsförmåga,”.

Aleksis Salusjävi träffar hela tiden unga människor som inte fått sitt viktigaste grundbehov tillgodosett. Att bli förstådd av andra människor. Han säger att det här leder till ett utanförskap som i förlängningen leder till en likgiltighet och en känsla av att ingenting betyder något. Hur många sådana ungdomar har du träffat? Jag har en känsla av att andelen ökar. I de finländska fängelserna uppger över 70 procent att de har läs- och skrivsvårigheter.

Själv arbetar jag som journalist. Den här gången på uppdrag av Nordiska ministerrådet, men jag arbetar också inom yrkesutbildningen Axxell där det förstås finns en stor mängd ungdomar. En sak som förenar många av vår tids unga är att de har svårigheter med att utrycka sig och böcker läser de sällan.

Mysiga läskampanjer avlöser varandra i samhället. Man talar om läsförmåga som något gulligt som kan placeras mellan soffkuddarna och en kopp te. Men jag har aldrig tidigare hört någon beskriva det så krasst som Aleksis Salusjärvi.

Aleksis berättar om hur han kämpat för att ge de här unga verktyg för att kunna navigera genom det komplexa språklandskapet. Genom hans projekt har över hundra verkstäder för språkutveckling skapats, många av dem inuti fängelserna.

Genom hans berättelse förstår jag ännu bättre att språket inte bara är en abstrakt idé utan en levande kraft som formar våra liv och vår värld. Ord har en inneboende kraft att skapa förändring, både för mig själv och för andra.

Men i en värld där ord är både vapen och räddning, är det upp till oss att välja hur vi vill använda dem.

Här kan du läsa hela intervjun med Aleksis Salusjärvi:

https://nvl.org/artikler/fraan-rap-till-raddning-han-anvander-orden-som-vapen-i-finlandska-fangelser/

Camilla Lindberg, journalist och materialproducent i Axxell. 26.3.2024

Suunniteltu blogiaikataulu
Huhtikuu 2024
Toukokuu 2024
Kesäkuu 2024
Elokuu 2024
Syyskuu 2024
Lokakuu 2024
Marraskuu 2024
Joulukuu 2024

Uutiskirjeet

Lisätietoja:
Henna Hyytiä
Projektipäällikkö
henna.hyytia(at)keuda.fi