Digitaalisuus on tuonut uusia mahdollisuuksia tieto- ja kirjastopalvelujen koulutukseen

Viime vuosina digitaalisuus on vakiinnuttanut asemansa osana monia eri koulutuksia. Digitaalisuuden murrosta vauhditti osaltaan myös korona-aika, jolloin etäopinnoista tuli osa arkea. Tämä näkyi myös Keudan tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinnossa. Digitaalisuudesta on tullut kiinteä osa koulutusta, jossa opetus toteutetaan nykyään tyystin etäyhteyksin.

”Korona-aikana tullut muutos oli monille täysin uutta, mutta monissa kirjastoissa tämä on ollut jo arkipäivää. Esimerkiksi Lapin alueella kirjastojen väliset verkkokoulutukset ja -kohtaamiset on olleet hyvinkin tuttua – johtuen pitkistä välimatkoista”, Keudan opettaja Salla Erho toteaa.

”Toki meillekin on tullut uutta ja olemme joutuneet lisäämään tietoteknistä tukea. Mutta meillä on asenne, että vaikka kaikkea ei osattaisi heti, niin ne voidaan ratkaista yhdessä”, Keudan opettaja Pälvi Lepoluoto jatkaa.

Keudan tieto- ja kirjastopalvelualan opettajat Salla Erho, Pälvi Lepoluoto ja Päivi Jokitalo kertovat, että vahvistunut verkko-opetus on tuonut tärkeitä ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia tieto- ja kirjastoalan opetukseen. Esimerkiksi Keudan koulutukseen on nyt mahdollista osallistua ympäri Suomea. Verkko-opetuksen myötä tulevat ammattilaiset pääsevät myös helpommin verkostoitumaan laajemmalla alueella.

”Verkko-opetuksessa on alueellista tasa-arvoa edistävä elementti, kun miltä tahansa paikkakunnalta on mahdollista osallistua opetukseen – kunhan vain saa harjoittelupaikan”, Jokitalo sanoo.

”Ja toki tasa-arvoa tukee myös Keudan koulutuksen maksuttomuus”, Lepoluoto täydentää.

Keudassa kirjastoalan ammattilaiseksi voi opiskella oppisopimuksella tai koulutussopimuksella. Opettajat uskovat, että työpaikalla oppiminen mahdollistaa osaltaan etäopetuksen onnistumisen. Opiskelijat saavat työyhteisöistään osaamista ja varmuutta verkossa tapahtuvan opiskelun tueksi.

Verkostoitumista ja työelämätaitojen kehittämistä

Keudan opettajat ovat havainneet verkossa oppimisen tuoneen myös muita hyötyjä alan opetukseen. Se mahdollistaa esimerkiksi sen, että opiskelijat pääsevät tutustumaan erilaisiin työskentely-ympäristöihin. Tämä laajentaa kokonaiskuvaa alalla toimimisesta jo opiskeluaikana.

”Opiskelukavereiden kautta pääsee näkemään toisen todellisuuden, kun jaetaan työskentelykokemuksia eri kokoisista kunnista ja erilaisista toimintaympäristöistä. Vertaisoppiminen on tärkeä osa tätä koulutusta”, Jokitalo painottaa.

Verkko-opetuksessa panostetaan vuorovaikutuksellisuuteen. Opetuksessa hyödynnetään monia ohjelmia, jotka helpottavat verkossa tapahtuvaa ryhmätyöskentelyä. Opettajat mainitsevat esimerkkeinä Padletin, Microsoft Formsin ja Flingan.

”Lisäksi rohkaisemme opiskelijoita kirjoittamaan eri keskustelualustoille. On ollut hienoa seurata, miten paljon keskustelua on syntynyt. Vaikka olemme olleet etänä, niin palautteen mukaan olemme onnistuneet luomaan yhteisöllistä tunnelmaa”, Erho iloitsee.

”Tärkeässä osassa on myös työelämätaitojen kehittyminen. Se, ettei koko aikaa nähdä fyysisesti, tulee olemaan osa kirjastomaailmaa ja varmasti myös muiden työyhteisöjen tulevaisuutta. Se on tärkeä taito työelämässä, että osaat osallistua verkkokoulutuksiin, uskallat avata kameran ja kommentoida asioita. Tämä ei ole jokaiselle opiskelijalle itsestään selvä taito”, Lepoluoto sanoo.

Digitaalisuus on laajemminkin tärkeä osa työnkuvaa tieto- ja kirjastoalalla. Tänä päivänä tietoa haetaan verkosta, jonka myötä erilaiset e-aineistot lisääntyvät. Kirjastoalan ammattilaisia tarvitaan tiiviimmin osaksi digitaalisia ympäristöjä – nyt ja tulevaisuudessa. Heitä tarvitaan aineistojen tuntemuksessa, sisältöjen suosittelussa sekä ihmisten ohjaamisessa aineistojen äärelle. Kirjastot mahdollistavat osaltaan lukevien yhteisöjen syntyä myös digiympäristöissä.

”Yksi hyvä esimerkki on Helmet-kirjastojen lukuhaaste, joka on levinnyt koko maahan. Kirjastojen rooli lukuharrastuksen edistämisessä ei ole enää sitä, että odotetaan asiakkaiden tulevan ovesta sisään. Sen sijaan me lähestymme asiakkaita aktiivisemmin eri asioissa ja ympäristöissä”, Jokitalo kiteyttää lopuksi.

Kiinnostaako sinua kirjastoala? Tutustu tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkintoon!


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 850 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Keuda katsoo tulevaan vuoteen vastuullisesti, kestävästi ja digitaalisesti.