Kuvassa pesulanhoitaja Kirsi Suvanto, toimialapäällikkö Mari Asell, pesulanhoitaja Satu Vuorinen ja opettaja Sari Mallat seisovat opetuspesulan suurimman yksikkökone Milnorin ympärillä, joka myös viettää juhlavuotta. Tiloista löytyy myös juhlavuotta viettävä höyryllä kuumennettava mankeli. Opetuspesulassa on kaikkiaan kuusi yksikkökonetta. Näiden lisäksi tiloista löytyy kemiallinen pesukone ja paljon erilaisia viimeistelylaitteita.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan opetuspesulassa vietetään nyt juhlavuotta, sillä opetuspesulatoiminta täyttää pyöreät 30 vuotta.
Järvenpään Sibeliuksenväylän toimipisteellä sijaitseva opetuspesula tarjoaa opiskelijoille uniikin oppimisympäristön, sillä kyseessä on Euroopan ainoa opetuspesula. Keuda on myös ainoa oppilaitos Suomessa, joka tarjoaa tekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutusta.
Koulutusta tarjotaan sekä lähi- että verkko-opetuksena. Näin ollen Keuda kouluttaa tekstiilihuollon ammattilaisia ympäri Suomea sekä järjestää tekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutusta englanniksi ympäri maailmaa. Tänä päivänä tekstiilihuoltajaksi kouluttaudutaan pääosin oppisopimuksella.
”Juhlavuosi on hieno mahdollisuus tuoda esille tekstiilihuoltoalan koulutusta ja osaamista – niin Keudassa kuin koko Suomessa”, Keudan tekstiili- ja muotialan opettaja Sari Mallat kiteyttää.
”Erityisesti tällaisena juhlavuonna olen ylpeä, että saan johtaa ammattitaitoisia opettajia ja opetuspesulan henkilökuntaa”, jatkaa toimialapäällikkö Mari Asell.
Nykyisen opetuspesulan toiminta käynnistyi 30 vuotta sitten, mutta sen juuret ulottuvat vielä kauemmas – aina Järvenpään kotitalousopettajaopiston aikoihin saakka. Jo silloin lähdettiin kehittämään tekstiilihuollon koulutusta ja viemään eteenpäin suunnitelmaa omasta opetuspesulasta.
Nykyistä pesularakennusta on kehitetty merkittävästi viime vuosien aikana. Suurin muutos tapahtui vuonna 2016, jolloin pesulaan tehtiin mittava remontti. Remontin myötä oppimisympäristöä nykyaikaistettiin ja talotekniikkaa uudistettiin.
Vastuullinen ala, josta löytyy laajat mahdollisuudet erikoistua
Opetuspesulan lisäksi koko tekstiilihuoltoala on automatisoitunut viime vuosien aikana yhä enemmän hyödyntämällä muun muassa robotiikkaa ja konenäköä. Vastuullisuus ja kestävä toiminta ovat aina olleet tekstiilihuoltoyritysten päivittäisiä tavoitteita.
”Alalla tärkeä asia on se, miten voidaan säästää vettä ja energiaa. Esimerkiksi pesulämpötilat ovat madaltuneet ja pesuprosessien lämpöenergiaa hyödynnetään tehokkaasti”, Sari toteaa.
Pesuloista kertyy poistotekstiilejä, jotka pyritään kierrättämällä hyödyntämään loppuun saakka – tapoja on monia. Poistotekstiileistä voidaan valmistaa esimerkiksi teollisuuspyyhkeitä autokorjaamoihin tai kunnossapitoon. Lisäksi poistotekstiileistä voidaan valmistaa kuitua, eristeitä rakentamiseen tai erilaisia ympäristötuotteita. Tietyt pesulat toimittavat poistotekstiilejä esimerkiksi Rester Oy:n tai Dafecor Oy:n kierrätyslaitoksiin tai poltettavaksi energiajakeena.
”Lisäksi valkoisesta froteesta ja pussilakanoista on tehty jopa design-vaatteita. Mahdollisuuksia on monia”, Sari listaa.
Monet meistä eivät tule myöskään ajatelleeksi, kuinka laaja ja kokonaisvaltainen vaikutus teollisella tekstiilihuollolla on yhteiskuntaamme. Puhtaita työvaatteita ja erilaisia tekstiilejä tarvitaan alalla kuin alalla. Lisäksi terveydenhuoltoalalla on tärkeää varmistaa asiakkaille toimitettavien tekstiilien mikrobiologinen puhtaus. Onkin todella tärkeää, että tekstiilihuollon vastuulliselle ja monipuoliselle alalle koulutetaan jatkuvasti lisää ammattilaisia.
”Tältä alalta löytyy enemmän töitä kuin vaatteenvalmistuksessa. Suomessa on yli 300 erilaista ja eri kokoista pesulaa, joilla on omat erikoistumisalueensa. Yksi pesee mattoja, yksi toteuttaa kemiallista pesua ja toinen vesipesua. Alalla on siis hyvät erikoistumismahdollisuudet”, Sari sanoo lopuksi.
Tutustu lisää Keudan opetuspesulan palveluihin!
Kiinnostaako sinua tekstiilihuoltajan koulutus? Tutustu tekstiili- ja muotialan ammattitutkintoon Keudassa!
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 850 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Keuda katsoo tulevaan vuoteen vastuullisesti, kestävästi ja digitaalisesti.
Marjo Korkalainen on edelliseltä ammatiltaan lähihoitaja ja työskennellyt monia vuosia lasten parissa varhaiskasvatuksessa. Hän on pitkään miettinyt, voisiko harrastusompelemisesta tulla ammatti.
Näin hän päätyi opiskelemaan tekstiili- ja muotialan perustutkintoa jatkuvan haun kautt joustavasti omaan aikatauluun soveltuen. Marjoa kiinnosti koulussa läheisen sijainnin ja ammattitaitoisen koulutustarjonnan lisäksi se, että pääsee opettelemaan itse opitut taidot uudestaan, oikealla ammattimaisella tavalla.
Opiskelujen aloitusta helpottivat hänen olemassa olevat, hyvät perusompelutaidot ompelukoneen käytöstä lähtien. Myös visuaalisesta silmästä on ollut Marjolle hyötyä opiskeluissa. Ompelutaidot ovat mahdollistaneet opintojen sujuvan etenemisen.
Tähän mennessä Marjo on opintojensa aikana tutustunut ammattimaisiin työtapoihin muun muassa suunnittelemalla sekä valmistamalla hameen, housut ja paidan. Keudassa järjestettävän vuosittain järjestettävän upcycling-koulutuksen myötä Marjo pääsi perehtymään ajankohtaisiin aiheisiin, kuten kiertotalouteen, korjausompeluun ja kestävän kehityksen huomioimiseen.
Opiskelijat saavat Keudassa suunnitella itse kaikki tekemänsä vaatteet sekä niiden kaavat. Tuotteet valmistetaan malleihin sopivista laadukkaista ja pitkäikäisistä materiaaleista. Marjo iloitseekin, “että vain taivas on rajana vaatteiden teossa!”
”Vaatteen valmistuksessa tarvitaan visuaalista silmää, materiaalitietoutta, luovuutta, kädentaitoja ja mittatilausompelussa myös vuorovaikutustaidot korostuvat”, Marjo kuvailee.
Vaatteiden ja tekstiilituotteiden suunnitteluvaiheessa tarvitaan ihmistä monessakin kohtaa eikä Marjo osaa ajatella, että kone pystyisi suunnittelemaan ja valmistamaan vaatteita alusta loppuun ilman ihmistä.
“Suurin osa töiden suunnittelusta tehdään käsin piirtämällä. Vaatteen valmistuksessa hyödynnetään automaatiota ja digitalisaatiota. Näitä taitoja ja eri alan ohjelmia harjoitellaan opintojen aikana. Ennen ompelun aloitusta on tärkeää miettiä työjärjestystä sekä millaisia saumoja vaatteeseen haluaa,” Marjo kuvailee.
Hyppy vaatetusalan yrittäjäksi tuntuu vielä tässä hetkessä liian suurelta elämänmuutokselta. Marjo miettiikin mahdollisuuksia yhdistää uusi ja vanha työ esimerkiksi sivutoimisena yrittäjänä. Tätä osa-aluetta kehittääkseen, Marjo on valinnut yritystoiminnan suunnittelu -tutkinnon osan osaksi opintojaan.
Ihmistä tarvitaan aina -kampanjasta
Artikkeli kuuluu valtakunnalliseen “Ihmistä tarvitaan aina” –kampanjaan. Kampanjassa tuodaan esille ihmisiä työn takaa ja sekä pohditaan, miten tulevaisuus ja koneiden kehittyminen vaikuttaa eri toimialoihin tai tulevaisuuden ammatilliseen koulutukseen.
Haastateltava Marjo Korkalainen opiskelee Keuda Järvenpäässä parhaillaan tekstiili- ja muotialan perustutkintoa. Tämä artikkeli on ensimmäinen artikkeli tekstiili- ja muotialalle suunnatusta kolmiosaisesta artikkelisarjasta, jota Suomen Tekstiili ja Muoti ry ja Keuda tuottavat yhteistyössä kuluvan kevään aikana.
Artikkelin kirjoittaja on #keudalainen media-alan perustutkinnon opiskelija, joka hankkii ja kasvattaa ammatillista media-alan osaamistaan viestintä- ja markkinointipalveluiden eri toiminnoista, kuten artikkelien kirjoittamisesta verkkojulkaisuihin.
Valokuvaaja on myös #keudalainen media-alan perustutkinnon opiskelija, joka kasvattaa ammatillista media-alan osaamistaan viestintä- ja markkinointipalveluiden eri toiminnoista, kuten valokuvaami-sesta sekä niiden editoinnista julkaistaviin artikkeleihin ja verkkojulkaisuihin.
Koska ihmistä tarvitaan aina.
Tutustu kampanjaan tarkemmin täältä
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 850 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Keuda katsoo tulevaan vuoteen vastuullisesti, kestävästi ja digitaalisesti.
Keudan pitkäaikainen tekstiili- ja muotialan opettaja Sari Mallat on tuntenut erityistä kiitollisuutta viime kuukausina. Hän on saanut toteuttaa yhden suurimmista unelmistaan: Sarin ensimmäinen kirja Vesipestävien tekstiilien teollinen huoltaminen julkaistiin loppuvuodesta 2022. Kyseessä on tekstiilihuoltoalan oppikirja niin opetuskäyttöön kuin itseopiskelumateriaaliksi.
Oppikirjaprojekti sai alkunsa keväällä 2021, kun Sariin otettiin yhteyttä Tekstiilihuoltoliitto ry:stä. Kyseessä on valtakunnallinen tekstiilihuoltoalan yritysten edunvalvontajärjestö. He tiedustelivat, olisiko Sari kiinnostunut päivittämään tekstiilihuoltoalan oppikirjaa. Viimeisin versio oppikirjasta oli vuodelta 2000.
”Mietin asiaa hetken aikaa, koska projekti tulisi olemaan työni ohella. Pohdin aikatauluttamista eli miten saan kaiken mahtumaan ja miten jaksan. Kyseessä oli kuitenkin niin hieno tilaisuus, etten minä sitä kovin kauaa miettinyt”, Sari kertoo.
Niin Sari pääsi aloittamaan yhden uransa merkittävimmistä projekteista. Kirjan julkaisuajankohdaksi sovittiin syksy 2022. Sari alkoi työstämään kirjan raakavedosta, joka valmistui keväällä 2022.
”Olin virkavapaalla seitsemän viikkoa joulukuusta tammikuun puoliväliin saakka. Se ei riittänyt, vaan käytin myös loma-aikani ja monia viikonloppuja kirjoitustyöhön”, Sari avaa.
Alkuvaiheessa projektia Sari havaitsi, että on yllättävän haastavaa päivittää jo olemassa olevaa julkaisua. Projektin edetessä oppikirjan päivitys muuttuikin täysin uuden kirjan teoksi.
”Oli yksinkertaisesti helpompaa aloittaa puhtaalta pöydältä.”
Kirjan tekeminen oli monipuolinen ja opettavainen kokemus
Sari koki kirjoittamisen todella mielenkiintoisena ja mielekkäänä, vaikka projekti vei suuren osan vapaa-ajasta. Hän nostaa yhtenä merkittävänä osana kirjaprojektia alan erityisasiantuntijoiden haastattelut.
”Olen hirveän kiitollinen ja onnellinen siitä, miten asiantuntijat suhtautuivat. Kaikki halusivat auttaa ja he antoivat minulle reilusti aikaansa. Muistakin yhdenkin perjantai-iltapäivän, kun istuin erään asiantuntijan kanssa ja hän totesi, ettei hänellä ollut mihinkään kiire.”
Tutun ja itselleen tärkeän aiheen pariin oli aina mukava syventyä. Sarille avautui myös aivan uusi maailma – nimittäin kirjan tekemisen osalta. Hän kuvailee, että kirjaa tehdessä yksi tärkein ominaisuus on rajaamisen taito. On tärkeää osata rajata, kuinka syvällisesti eri osa-alueita avaa. Tässä Saria auttoi pitkä kokemus opetustyöstä.
”Kirjaa tehdessä opin, miten prosessi kokonaisuudessaan etenee. Eihän kirja ole vielä silloin valmis, kun sisältö on tehty. Sen jälkeen tulee taittaja mukaan. Meillä oli myös kuvien kanssa haasteita, sillä meidän piti saada kuvia, joissa oli painotuotteisiin sopiva resoluutio.”
Osa kirjan valokuvista onkin Sarin itsensä ottamia. Hän kävi ottamassa tarvittavia kuvia kesälomansa aikana.
Kirjaprojektin loppuvaiheesta ei vauhtia puuttunut. Sari tahtookin kiittää taittaja Salla Vaseniusta sekä oikolukijoina toimineita Samuli Remestä ja Päivi Mansikkamäkeä, jotka auttoivat kärsivällisesti loppuun saakka.
Sari kuvailee, että kirjan lähtiessä painoon oli tunne käsittämätön. Tunne vain voimistui, kun Sari sai ensimmäisen oman kirjan käsiinsä. Viimeksi hän on kokenut vastaavanlaisen tunteen, kun hän valmistui kuitu- ja tekstiilitekniikan diplomi-insinööriksi.
”Tämä oli vastaavaa – ehkä jopa uniikimpaa. Tämä on ammatillista osaamista, joka tulee vuosikymmenten jälkeen.”
Vuodesta 2022 tuli Sarille merkittävä vuosi. Myös vuosi 2023 tulee näkymään Sarille juhlavuotena, sillä Keudan opetuspesula täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juhlavuoden tapahtumista tulemme kuulemaan vuoden edetessä.
Vesipestävien tekstiilien teollinen huoltaminen –oppikirjan julkaisemista on tukenut Tekstiilihuoltoliiton kannattajajäsenrahasto. Kirjan kirjoittamista ovat tukeneet Eino Roihan rahasto sekä Suomen tietokirjailijat ry.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 850 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Keuda katsoo tulevaan vuoteen vastuullisesti, kestävästi ja digitaalisesti.
On syksyinen päivä Keravan Jalotuksen pihapiirissä. Kestävän elämän yhteisö Jalotus sijaitsee kauniissa punatiilirakennuksessa aivan Keravan kartanon vieressä. Samaisessa rakennuksessa toimii myös Remake eko-ompelimo, joka tulee linkittymään vahvasti Keudaan.
Yksi rakennuksen ovista avautuu ja sieltä tervehtii hymyillen Remaken perustaja ja upcycling-toiminnan kehittämisestä tunnettu Paula Malleus-Lemettinen.
”Moikka! Sä olet varmaan tulossa tänne!”
Pääsemme tutustumaan Remaken toimitilaan, jossa tullaan järjestämään upcycling-koulutusta lokakuusta 2022 alkaen. Kouluttajana toimii yrittäjä ja itse alan ammattilainen Paula. Koulutuksen järjestää Keuda.
Syksyn pehmeä valo tulvii ikkunoista sisään. Seiniin on kiinnitetty erilaisia inspiraatiokuvia tekstiili- ja muotialalta. Seinän viereen on asetettu myös mallinukkeja. Toiselta puolelta toimitilaa löytyy useampia rekkejä, jotka pursuavat monenlaista vaatetta. Mitähän aarteita täältä voi löytyäkään… Toimitila suorastaan huokuu luovuutta ammennettavaksi.
”Opiskelijat pääsevät täällä toimimaan autenttisessa ja inspiroivassa ympäristössä. Vaikka olen virallisesti lopettanut ompeluhommat, niin on minulla tuossa kaksi linnanjuhlapukua pohjustuksessa. Jos opiskelijat pääsevät antamaan pienen avustuksen linnanjuhlapuvuissa, niin sehän on huikeaa. Tämä uusi formaatti on varmasti inspiroivaa ja jännittävää opiskelijoille”, Paula luonnehtii.
Vaikka Paula on uudesta koulutuksesta todella innoissaan, hän tunnustaa, että uusi opetustyö myös jännittää jonkin verran. Kyseessä on hänelle erittäin tärkeä asia: hän pääsee siirtämään upcycling-osaamistaan niin nykyisille kuin tuleville tekstiili- ja muotialan ammattilaisille.
Upcycling – Isoäidin kestävä elämäntapa pohjana oman yrityksen toimintamallille
Mitä upcycling sitten tarkoittaa? Paula kertoo, että upcycling kietoutuu laajempaan kestävän kehityksen -käsitteeseen. Upcycling kytkeytyy lähes kaikkiin tuotannollisteknisiin osiin, mitä kiertotalouden piirissä on.
”Upcycling itsessään tarkoittaa erilaisten ylijäämäjakeiden uusiotuotantoa. Vähän vastaavia termejä ovat uudelleenkäyttö tai edelleenkäyttö, mutta ne viittaavat enemmän siihen, että tuote siirtyy uusiin käsiin sellaisenaan. Me ollaan mun firman puitteissa tuotettu kaikennäköistä cycling-toimintaa 15 vuoden ajan”, Paula avaa.
”Jos puhutaan kiertotaloudesta suhteessa tuotantomekanismeihin, pointtina on se, että jokaikisen tuotantovaiheen ylijäämä saataisiin suljettuun kiertoon eli mahdollisimman vähän hukataan luonnonvaroja. Eli kaikki neitseellisenä käyttöönotetut luonnonvarat saataisiin mahdollisimman tehokkaasti käyttöön. Kun ne menevät käyttöprosessin läpi eli siirtyvät kuluttajalle ja siitä muuttuvat taas ylijäämäksi, niin ne edelleen tulisivat uudelleenkäyttöön”, Paula jatkaa.
Monipuolinen uusiokäyttö on tullut Paulalle tutuksi hänen ollessa lapsi. Hän tutustui tuotteiden ja materiaalien uusiokäyttöön seuratessaan isoäitinsä toimintatapoja.
”Meidän mummi oli sellainen, että hän käytti kaiken mahdollisen. Hän oli kasvanut sota-aikana aikuiseksi ja tottunut, että kaikki piti käyttää uusiksi jollain tavalla – ihan margariinipurkeista muovipusseihin ja vaatteisiin.”
Yhdeksänvuotiaana Paula vei mummon Singerin omaan huoneeseensa ja alkoi tehdä tismalleen samaa. Hän ompeli vanhoista lakanoista, verhoista ja milloin mistäkin tekstiileistä vaatteita niin barbieille kuin itselleen. Tämä pohjusti jo tulevaa, sillä Paula valmistui pukuompelijaksi vuonna 2001.
Kuinka sitten Paulasta tuli alan yrittäjä ja upcycling-toiminnan kehittäjä? Tämä käänne tapahtui eräänä iltana vuonna 2007.
”Olin nukuttamassa tytärtäni, kun mulle tuli vain sellainen sisäinen komento, että kaiva se mallinukke tuolta vaatehuoneesta.”
Käytyään kamppailua mielessään hetken aikaa, Paula päätti hakea nuken. Hän katseli sitä tovin, kunnes muisti suuren kaulahuivin, joka oli lojunut käyttämättömänä eteisen hattuhyllyllä. Paula haki sen ja jo seuraavassa hetkessä hän oli alkanut muotoilla siitä lyhythihaista jakkua.
Jakun valmistuttua Paula soitti ensimmäisenä ystävälleen Piialle, jonka kanssa he olivat toisinaan puhuneet ohimennen yrityksen perustamisesta. Näin sai alkunsa eko-ompelimo Remake, joka erikoistui korjaamaan, muuntamaan ja uusiotuottamaan tekstiilituotteita.
Koulutusyhteistyö Keudan kanssa vie upcycling-osaamista eteenpäin
Paula kokee yhteistyön Keudan kanssa todella tärkeäksi, sillä hän pääsee opettamaan nykyisille ja tuleville ammattilaisille, mitä kiertotalous on ja miten se vaikuttaa tekstiili- ja muotialaan tulevaisuudessa. Paula haluaakin rohkaista sekä tekstiili- ja muotialan että muiden alojen ammattilaisia muutokseen, joka vie kohti kestävämpää kehitystä. Hän toteaa, että eri tahojen syyttäminen ei auta mitään – sen sijaan asenteiden muutos ja toiminta ratkaisevat.
”Peräänkuulutan pitkän linjan ammattilaisten kykyä uudelleenajatella oma ammattinsa kiristyvien luonnonvarojen ja maapallon tilanteen vaatimilla ehdoilla. Mutta tarvitaan myös uusia ammattilaisia, jotka ovat niitä muutosagentteja ja vievät muutosta pidemmälle. Sen takia olen äärimmäisen kiitollinen ja onnellinen, että sain tämän mahdollisuuden Keudan kautta.”
Paula tuleekin pitämään kaksi 14 viikon opintojaksoa, jossa opiskelijat voivat suorittaa yhden tai useamman tutkinnon osan. Upcycling-koulutus voidaankin sisällyttää seuraaviin tutkinnon osiin: Tekstiili- ja muotialan kiertotaloustuotteen valmistaminen, Tekstiili- ja muotialan tuotteiden korjaaminen ja muodistaminen sekä Erikoismateriaalien ja -tekniikoiden käyttäminen. Opintoihin sisältyy kaksi lähiopetuspäivää viikossa Remaken tiloissa sekä erilaisia etätehtäviä. Koulutus on kaikille avoin ja mukaan otetaan 5-10 opiskelijaa. Sama koulutus järjestetään uudelleen myös keväällä 2023.
Paula on havainnut, että tämänhetkinen maailmantilanne on voinut herättää tekstiili- ja muotialan opiskelijoissa ja ammattilaisissa sisäistä turbulenssia. Hän toivoo voivansa koulutuksellaan muuttaa tämän tunteen positiiviseksi voimavaraksi, joka saa aikaan toimintaa ja muutosta.
”Pyrin siihen, että kaikki ne opiskelijat, jotka tulevat tänne kanssani hääräämään, kokevat tekemisensä ja itsensä merkitykselliseksi. Mulle merkityksellisyyden löytäminen ja ylläpitäminen on koko elämän a ja o.”
Lue lisää uudesta koulutuksesta ja hae mukaan täältä!
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Vuosi 2022 on juhlavuosi, kun Keuda täyttää 60 vuotta.
Keudan podcast Kohti unelma-ammattia on aloittanut jo neljännen tuotantokauden! Ensimmäinen jakso julkaistiin viikolla yhdeksän ja haastattelussa oli ammattiohjaaja Aija Ilola Keudan tekstiili- ja muotialalta. Haastattelussa käytiin läpi, miten Aija on päätynyt tälle alalle ja millaista sisältöä tekstiili- ja muotialan koulutuksessa on sekä millaisia unelmia Aijalla on vielä tulevaisuudelle…
Keudasta löytyy Euroopan ainoa opetuspesula ja Keuda on ainoa oppilaitos Suomessa, joka tarjoaa tekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutusta sekä lähi- että verkko-opetuksena. Käytännön harjoittelu onnistuu kätevästi opetuspesulassa, jossa voit myös suorittaa näyttöjä.
Kuuntele jakso Spotifysta tai SoundCloudista. Pääset kuuntelemaan podcastista, mitä ala vaatii ja millaista on opiskella kyseisellä alalla. Saat tietoa, millaisia mahdollisuuksia perustutkinnon jälkeen avautuu – anna haaveille siivet!
Kohti unelma-ammattia podcastin neljännellä tuotantokaudella juontajina kuullaan Keudan radiojuontajaopiskelijat Emilia ja Julia.
