PPG:n Business Director North Europe, Jonathan Hatfield, ja Keudan koulutuskuntayhtymän johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu leikkaavat nauhan juhlistaakseen Moonwalker-laitteen käyttöönottoa.
Keudan Järvenpään Wärtsilänkadun automaalauspuolelle kokoontui iloinen joukko vieraita juhlistamaan PPG:n innovatiivisen Moonwalk-maalisekoitusjärjestelmän käyttöönottoa. Tilaisuuteen osallistuivat edustajat PPG:stä, Cora Refinishiltä, Autoklinikalta sekä Keudan automaalauksen opiskelijat ja henkilökuntaa. Tilaisuuden avasi perjantaina 22. marraskuuta 2024 Keudan kuntayhtymän johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu.
Riikka-Maria Yli-Suomu toivotti vieraat tervetulleiksi ja kiitti PPG:tä sen merkittävästä panoksesta Keudan oppimisympäristön kehittämisessä. Yli-Suomu korosti, että Moonwalk-maalisekoitusjärjestelmä tuo Keudalle mahdollisuuden tarjota opiskelijoille entistä ajantasaisempaa ja tehokkaampaa koulutusta automaalauksen alalla.
PPG:n edustaja esitteli Moonwalk-laitteen hyödyt
PPG:n Business Director North Europe, Jonathan Hatfield, esitteli puheenvuorossaan Moonwalk-maalisekoitusjärjestelmän edut ja sen merkityksen automaalauksen alalla. Hatfield kertoi, että Suomessa on jo noin 50 autokorjaamoa, kuten Autoklinikka, jotka hyödyntävät tätä huipputeknologista laitetta. Keuda on puolestaan ensimmäinen oppilaitos Suomessa, joka saa Moonwalk-laitteen koulutuskäyttöön.
Hatfieldin mukaan maailmalla on käytössä jo yli 2500 Moonwalk-laitetta, ja niiden määrää pyritään jatkuvasti kasvattamaan. Laite tuo merkittäviä parannuksia maalausprosessin tehokkuuteen ja laatuun, ja sen käyttöönotto Keudassa mahdollistaa opiskelijoille entistä ajantasaisemman ja käytännönläheisemmän koulutuksen. Uuden teknologian myötä koulutuksen taso nousee entisestään.
Teknologian avulla kohti modernia ja vastuullista koulutusta
Moonwalk-maalisekoitusjärjestelmän käyttöönotto on osa Keudan ja PPG:n tiivistyvää yhteistyötä, joka vastaa alalla vallitsevaan kasvavaan osaajatarpeeseen ja nykyisten työntekijöiden osaamisen kehittämiseen. Samalla yhteistyö tukee ekologista kestävyyttä, sillä uusi järjestelmä mahdollistaa maalin kulutuksen vähentämisen ja ympäristöystävällisyyden parantamisen.
Keudan ja PPG:n kumppanuuden ansiosta Keudassa on käytössä alan viimeisintä teknologiaa, kuten PPG LINQ -3D-sovellus ja automatisoitu PPG MOONWALK®-maalinsekoitusjärjestelmä. Näiden innovatiivisten työkalujen avulla Keuda vie automaalauskoulutusta kohti modernia, vastuullista ja tehokasta tulevaisuutta, jossa digitalisaatio ja kestävyys yhdistyvät.
Uuden teknologian myötä opiskelijat saavat mahdollisuuden oppia nykyaikaisen maalaustyön keskeiset työkalut ja taidot. Automatisoitu sekoitusjärjestelmä ja 3D-ohjelmisto nopeuttavat ja tarkentavat värisovituksen prosessia, samalla kun ne vähentävät materiaalihukkaa ja tehostavat oppimiskokemusta.
”Olemme iloisia voidessamme tehdä yhteistyötä Keudan kanssa ja antaa automaalauskoulutukselle teknologisen nosteen. PPG:n digitaalisten työkalujen lahjoituksella opiskelijat pääsevät työskentelemään markkinoiden uusimpien teknologisten ja kestävien työkalujen kanssa”, Henrik Friis, Nordic Marketing Manager, PPG Refinish Scandinaviasta toteaa.
”Toivottavasti tämä houkuttelee lisää opiskelijoita alalle ja auttaa lieventämään osaajapulaa. Koulutuksessa, joka perustuu nykyaikaisimpaan tietoon ja teknologiaan, opiskelijat ovat myös houkuttelevampia tuleville työnantajille”, Friis jatkaa.
Yhteistyö tukee koulutuksen kehitystä ja alan tarpeita
Yhteistyön myötä Keuda on vahvistanut kumppanuuksia myös muiden toimijoiden, kuten Cora Refinish Oy:n ja Autoklinikan kanssa. Tämä kehitys avaa uusia mahdollisuuksia opiskelijoille ja tukee alan koulutuksen laadun parantamista entisestään.
Uuden teknologian ja yhteistyöverkostojen myötä Keuda on valmis vastaamaan automaalausalan jatkuvasti kasvaviin tarpeisiin ja varmistamaan, että tulevaisuuden osaajat ovat hyvin varustautuneita työelämän haasteisiin. Moonwalk-maalisekoitusjärjestelmän käyttöönotto on jälleen yksi askel kohti parempaa ja kestävämpää automaalauskoulutusta Keudassa.
”Tämä on huikea teknologinen loikka automaalauksen opetuksessa. Yhteistyömme PPG:n kanssa mahdollistaa meille entistä paremman koulutuksen, joka vastaa alalla vallitsevia tarpeita”, Riikka-Maria Yli-Suomu kommentoi yhteistyön merkitystä.
”Yhteistyön taustalla on työvoiman varmistaminen automaalauksen alalla. Tiivis yritysyhteistyö PPG:n, Coran ja Autoklinikan kanssa sekä uuden teknologian laitteisto varmistaa alan koulutuksen laadun Keudassa myös tulevaisuudessa”, Yli-Suomu jatkaa.
Katso myös PPG:n verkkosivuilla julkaisema artikkeli aiheesta. PPG donates newest digital tools to Keuda, Finnish vocational school | PPG Scandinavia
Keuda, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja, joka räätälöi opiskelijoilleen innovatiivisia, yksilöllisiä koulutus- ja valmennuspalveluita. 10 toimipisteessään ympäri Keski-Uuttamaata se tarjoaa innostavan ja yhteisöllisen ympäristön yli 12 000 opiskelijalleen ja 850 työntekijälleen. Keuda tarjoaa laajan valikoiman ammatillisia tutkintoja ja koulutuksia, jotka valmistavat opiskelijoita menestymään työmarkkinoilla. Sitoutuneena vastuullisuuteen, kestävään ja digitaaliseen kehitykseen, Keuda vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin koulutuksen alalla.
Keudassa otettiin käyttöön ensimmäiset sähköiset todistukset elokuussa 2024. Käyttöönoton myötä opiskelija saa todistuksensa entistä joustavammalla aikataululla. Todistuksia voidaan tehdä sitä mukaa, kun opiskelijat saavat opintonsa suoritettua.
Sähköisissä todistuksissa on monia etuja. Kun työnhaku ja jatko-opintoihin hakeutuminen tapahtuvat verkossa olevien hakujärjestelmien kautta, valmiiksi sähköinen tutkintotodistus nopeuttaa prosessia, kun liitteitä ei tarvitse skannata paperilta.
Sähköinen todistus ei vaadi erikseen oikeaksi todistamista. Todistuksen voi lähettää sellaisenaan esimerkiksi viranomaiselle tai työhakemuksen liitteeksi.
Sähköiset todistukset tukevat myös Keudan vastuullisuuden ja kestävän kehityksen strategiaa, kun paperin käyttö vähenee, postituksista luovutaan ja todistus voidaan arkistoida sähköisesti.
Ne vähentävät myös kustannuksia, joita tulisi muun muassa todistuspapereista ja -kansioista, kirjekuorista, tulostamisesta sekä todistusten kuljettamisesta allekirjoitettavaksi ja niiden kopioimisesta.
Prosessin kehitystä jatketaan Keudassa vielä syksyn 2024 ajan. Ensimmäisessä vaiheessa sähköistettiin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen todistukset. Seuraavaksi vuorossa ovat TUVAn, aikuisten perusopetuksen ja muiden koulutusten todistukset.
Keuda, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja, joka räätälöi opiskelijoilleen innovatiivisia, yksilöllisiä koulutus- ja valmennuspalveluita. 10 toimipisteessään ympäri Keski-Uuttamaata se tarjoaa innostavan ja yhteisöllisen ympäristön yli 12 000 opiskelijalleen ja 850 työntekijälleen. Keuda tarjoaa laajan valikoiman ammatillisia tutkintoja ja koulutuksia, jotka valmistavat opiskelijoita menestymään työmarkkinoilla. Sitoutuneena vastuullisuuteen, kestävään ja digitaaliseen kehitykseen, Keuda vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin koulutuksen alalla.
Keuda järjesti huhtikuussa 2024 #Murros-tapahtuman, jossa kuulimme monia mielenkiintoisia puheenvuoroja niin teknologia-alan kuin pedagogiikan asiantuntijoilta. Päivän aikana sukellettiin uudenlaiseen oppimiseen ja tulevaisuuden koulutusteknologioihin. Julkaisemme kevään ja kesän aikana kirjoituksia tapahtumapäivän esityksistä inspiroituneina. Tällä kertaa kirjoituksemme käsittelee pelillisen oppimisen voimaa sekä yhteisöllisyyden vahvistamista ja turvallisuuden tunnetta pelin sisällä.
Kevään #Murros2024-tapahtuman iltapäivässä sukellettiin pelillisen oppimisen maailmaan, kun lavalle astui Seppo-yrityksen Gamification Consultant & Trainer Anna-Mari Jääskeläinen. Hän aloitti esityksensä kertomalla kertomalla yleisölle Seppon tavoitteista. Yrityksessä pyritään luomaan unohtumattomia oppimiselämyksiä, joissa yhdistyvät hauskanpito, uuden oppiminen ja yhteisöllisyys turvallisessa ympäristössä. Jääskeläisen mukaan onnistuminen edellyttää oikeanlaisia puitteita.
Mitä on pelillinen oppiminen?
Jääskeläinen avasi yleisölle, että pelillinen oppiminen yhdistää pelillisiä elementtejä perinteisiin opetusmenetelmiin. Esimerkiksi Seppolla tämä voi tarkoittaa haasteiden ratkomista 360-maailmassa tai tehtävien etsimistä kaupungin keskustassa tiimin kanssa. Tavoitteena on luoda monipuolisia ja mieleenpainuvia oppimiselämyksiä. Pelit tarjoavat välineitä, joilla voidaan tehostaa kommunikointia ja tukea oppimista omassa tahdissa.
Kokemuksellinen oppiminen
Jääskeläinen kertoi, että pelillinen oppiminen on erityisen hyödyllistä, kun halutaan harjoitella ja kerrata asioita turvallisessa ympäristössä. Esimerkiksi terveydenhuollossa hoitajat voivat pelillisesti harjoitella kotihoidon työhön liittyviä periaatteita ja haasteita. Tällainen kokemus jää paremmin mieleen, koska tunteet ovat mukana ja pelaaja kokee olevansa osa tarinaa.
Luovuuden ja turvallisuuden kasvattaminen
Pelien kautta ryhmien luovuus kukoistaa ja virheiden pelko pienenee. Ihmiset uskaltavat mennä epämukavuusalueelle, mikä vahvistaa heidän minä pystyvyyttään. Tämä näkyy myös oikeissa tilanteissa, joissa paineen alla toimiminen voi helpottua, kun vastaavanlainen tilanne ja sen toimintavaihtoehdot on käyty aiemmin pelillisesti läpi.
Henkilökohtainen kokemus ja yhteisöllisyys
Jääskeläinen korosti, kuinka tärkeää on luoda turvallinen ympäristö erityisesti nuorille. Psykologinen turvallisuus ja yhteisöllisyys auttavat ihmisiä tuntemaan itsensä nähdyksi ja hyväksytyksi. Tämä pätee myös opettamiseen, jossa pelilliset menetelmät voivat vahvistaa ryhmäytymistä ja luoda aitoja, merkityksellisiä suhteita.
Pelillisen oppimisen hyödyt
Lopuksi Jääskeläinen kiteytti pelillisyyden kolme keskeistä hyötyä:
- Motivaatio: Pelillisyys lisää motivaatiota, erityisesti asioissa, jotka eivät ole lähtökohtaisesti kiinnostavia. Yhdessä pelaaminen tekee oppimisesta hauskaa.
- Yhteisöllisyys: Pelillisyys tukee yhteisöllisyyttä ja tarjoaa matalan kynnyksen tapoja toimia yhdessä ja tutustua toisiin.
- Turvallisuus: Pelillisyys luo psykologista turvallisuutta, vähentää virheiden pelkoa ja rohkaisee käyttämään opittua tietoa aidoissa tilanteissa.
Jääskeläisen mukaan pelillisen oppimisen avulla voidaan luoda mieleenpainuvia ja motivoivia oppimiskokemuksia, jotka tukevat sekä yksilön että ryhmän kasvua ja kehitystä.
Keuda, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja, joka räätälöi opiskelijoilleen innovatiivisia, yksilöllisiä koulutus- ja valmennuspalveluita. 10 toimipisteessään ympäri Keski-Uuttamaata se tarjoaa innostavan ja yhteisöllisen ympäristön yli 12 000 opiskelijalleen ja 850 työntekijälleen. Keuda tarjoaa laajan valikoiman ammatillisia tutkintoja ja koulutuksia, jotka valmistavat opiskelijoita menestymään työmarkkinoilla. Sitoutuneena vastuullisuuteen, kestävään ja digitaaliseen kehitykseen, Keuda vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin koulutuksen alalla.
Keuda järjesti huhtikuussa 2024 #Murros-tapahtuman, jossa kuulimme monia mielenkiintoisia puheenvuoroja niin teknologia-alan kuin pedagogiikan asiantuntijoilta. Päivän aikana sukellettiin uudenlaiseen oppimiseen ja tulevaisuuden koulutusteknologioihin. Julkaisemme kevään ja kesän aikana kirjoituksia tapahtumapäivän esityksistä inspiroituneina. Tällä kertaa kirjoituksemme käsittelee digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämistä sekä terveys- ja hyvinvointiteknologian älykoteja sotealan opetuksessa.
Tampereen seudun ammattiopisto Tredu on ollut aktiivinen digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämisessä jo useiden vuosien ajan. Hyvinvointiteknologian lehtori Inga Pöntiö esitteli kevään #Murros2024-tapahtumassa digitaalisten oppimisympäristöjen kehitystä Tredussa, erityisesti terveys- ja hyvinvointiteknologian älykotien integrointia sotealan opetukseen.
Simulaatio-oppimisympäristö: Älykoti
Tredun Pyynikin kampuksella on simulaatio-oppimisympäristö, joka on sisustettu kodiksi ja täysin teknistetty. Tilaa on kehitetty vuodesta 2017 lähtien, ja se on osa sote-alan opetusta, erityisesti hyvinvointiteknologian toimintakyvyn edistämisen tutkinnon osaa. Simulaatiotila toimii myös showroomina ja on suosittu hyvinvointialueen ammattilaisten ja ulkomaisten vierailijoiden keskuudessa. Älykoti tarjoaa opiskelijoille käytännön harjoituksia kotihoidon käynneistä, joita seurataan ja arvioidaan kameroiden välityksellä viereisestä luokasta. Opiskelijat pääsevät myös itse näkemään suorituksensa ja tekemään itsearviointia.
Fyysiset älykodit satelliittitoimipisteisiin
Jotta sote-alan opiskelijoilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet hyvinvointiteknologian opetukseen, Tredu suunnittelee fyysisten älykotien rakentamista satelliittitoimipisteisiin, kuten Kangasalle, Virroille, Ylöjärvelle, Nokialle ja Lempäälään. Tavoitteena on tarjota samanlaista opetusta kuin pääkampuksella, mutta myös huomioida kustannukset ja hiilijalanjälki teknologian kierrätyksellä eli kaikkea teknologiaa ei hankita kaikkiin toimipisteisiin.
Pöntiö kertoi myös suunnitteilla olevasta älykotiverkostosovelluksesta, joka sisältäisi Pirkanmaan aluekartan, älykotien virtuaaliset esittelyt ja varausjärjestelmän. Tämä sovellus toteutetaan opiskelijatyönä ohjelmistokehittäjien, mediapuolen sekä teknisten piirtäjien kanssa, mikä edistää myös monialaista yhteistyötä oppilaitoksen sisällä.
Manuaalinen AR ja pelillistäminen
Hyvinvointiteknologian opetuksessa käytetään myös manuaalista AR:ää (augmented reality) nukkekodin muodossa. Opiskelijat suunnittelevat hyvinvointi- ja terveysteknologiaratkaisuja nukkekodin eri huoneisiin ja esittelevät ne ryhmälle. Tämä menetelmä on erityisen hyödyllinen S2-kielisille ja erityisen tuen opiskelijoille sekä muille, joilla on vaikeuksia keskittyä kirjoittamiseen.
Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu oppimisympäristöjen digitalisointi ja pelillisten elementtien lisääminen, kuten pakopelityyppiset ratkaisut, jotka parantavat ongelmanratkaisutaitoja.
”Ongelmanratkaisutaidot ovat yksi hoitajan yksi tärkeimmistä taidoista.”
Keuda, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja, joka räätälöi opiskelijoilleen innovatiivisia, yksilöllisiä koulutus- ja valmennuspalveluita. 10 toimipisteessään ympäri Keski-Uuttamaata se tarjoaa innostavan ja yhteisöllisen ympäristön yli 12 000 opiskelijalleen ja 850 työntekijälleen. Keuda tarjoaa laajan valikoiman ammatillisia tutkintoja ja koulutuksia, jotka valmistavat opiskelijoita menestymään työmarkkinoilla. Sitoutuneena vastuullisuuteen, kestävään ja digitaaliseen kehitykseen, Keuda vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin koulutuksen alalla.
Keuda järjesti huhtikuussa 2024 #Murros-tapahtuman, jossa kuulimme monia mielenkiintoisia puheenvuoroja niin teknologia-alan kuin pedagogiikan asiantuntijoilta. Päivän aikana sukellettiin uudenlaiseen oppimiseen ja tulevaisuuden koulutusteknologioihin. Julkaisemme kevään ja kesän aikana kirjoituksia tapahtumapäivän esityksistä inspiroituneina. Tällä kertaa kirjoituksemme käsittelee tekoälyä erilaisen oppimisen tukena.
Tekoäly tarjoaa monipuolisia työkaluja erilaisten oppijoiden tukemiseen. Se voi parantaa oppimiskokemusta, vähentää stressiä ja auttaa kehittämään uusia taitoja. Aiheesta kertoi lisää Erilaisten oppijoiden liiton erityisasiantuntija Riikka Marttinen kevään 2024 #Murros-tapahtumassa.
Tässä muutamia näkökulmia siitä, kuinka tekoäly voi tukea erilaista oppijuutta:
- Tekoäly voi auttaa tuottamaan tekstiä esimerkiksi sanelun avulla. Tämä voi auttaa mm. henkilöitä, joilla on lukivaikeus. Sanelun avulla tekstin tuottaminen voi olla helpompaa. Tämä voi vähentää tyhjän paperin kammoa ja helpottaa osaamisen ilmaisua. Tekoäly voi tiivistää ja selkeyttää pitkiä tekstejä, mikä helpottaa niiden ymmärtämistä. Lisäksi tekoäly voi oikolukea ja korjata tekstejä, mikä parantaa kirjoitustaidon kehittämistä.
- Kätevä myös muistin tukena. Edistyneemmät käyttäjät ovat luoneet virtuaaliassistentteja, jotka auttavat esimerkiksi ajan- ja tehtävienhallinnassa. Näitä assistentteja voi hyödyntää esimerkiksi muistuttamaan tehtävistä ja aikatauluista sekä toimimaan myös tsemppareina.
- Tekoäly voi olla hyödyllinen myös tehtävien pilkkomisessa ja projektinhallinnassa. Kapea työmuisti voi haastaa projektien suunnittelua sekä ajan hahmottamista. Tekoälyn kanssa on mahdollista tehdä aikataulutuksia sekä pilkottua iso kokonaisuus pienempiin tehtäväosuuksiin.
- Virtuaaliset oppimisympäristöt voivat tarjota turvallisen ja matalamman kynnyksen oppimisympäristön heille, joilla on esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Ne mahdollistavat sen, että voit mennä ensin virtuaaliseen oppimisympäristöön tutustumaan ja harjoittelemaan konkreettisesti niitä asioita, joita toteutetaan esimerkiksi työelämässä toteutettavissa harjoitteluissa.
- Uusien teknologioiden avulla oppimateriaaleja voidaan muokata saavutettavammiksi ja henkilökohtaisemmiksi.
Marttinen kertoo monien opiskelijoiden kuvailleen, että tekoäly on osaltaan helpottanut stressin ja ylikuormituksen määrää, kun tietää, että on sellainen oma sparraaja ja kaveri, jonka kanssa voi lähteä työskentelemään.
Esityksensä lopuksi hän kuitenkin korosti sitä, että yleensä usein paras apuväline on se toinen ihminen.
”Muistakaa kysyä ja olla apuna heille, jotka tarvitsevat apua.”
Keuda, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja, joka räätälöi opiskelijoilleen innovatiivisia, yksilöllisiä koulutus- ja valmennuspalveluita. 10 toimipisteessään ympäri Keski-Uuttamaata se tarjoaa innostavan ja yhteisöllisen ympäristön yli 12 000 opiskelijalleen ja 850 työntekijälleen. Keuda tarjoaa laajan valikoiman ammatillisia tutkintoja ja koulutuksia, jotka valmistavat opiskelijoita menestymään työmarkkinoilla. Sitoutuneena vastuullisuuteen, kestävään ja digitaaliseen kehitykseen, Keuda vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin koulutuksen alalla.
Keuda järjesti huhtikuussa 2024 #Murros-tapahtuman, jossa kuulimme monia mielenkiintoisia puheenvuoroja niin teknologia-alan kuin pedagogiikan asiantuntijoilta. Päivän aikana sukellettiin uudenlaiseen oppimiseen ja tulevaisuuden koulutusteknologioihin. Julkaisemme kevään aikana kirjoituksia tapahtumapäivän esityksistä inspiroituneina. Tällä kertaa kirjoituksemme käsittelee tekoälyä ja juridiikkaa.
Eversheds Asianajotoimisto Oy:n asianajaja ja osakas Ismo Kallioniemi johdatti yleisön ajankohtaisen juridisen aiheen äärelle. Hänen esityksensä kantoi nimeä Tekoäly ja laki Murroksessa.
Kallioniemi on työssään erikoistunut tekoälyn oikeudellisiin kysymyksiin ja vaativiin oikeudenkäynteihin. Juridiikan alan lisäksi hänellä on taustallaan parikymmentä vuotta koodaritaustaa sekä jonkin verran opintoja tietojenkäsittelytieteestä. Hän on myös kirjoittanut vuonna 2022 julkaistun teoksen Tekoälyoikeus.
Teemoina vastuukysymykset, immateriaalioikeudet ja yksityisyydensuoja
Puheenvuoronsa aikana Kallioniemi käsitteli tekoälyn tuomia uusia juridisia kysymyksiä ja haasteita. Esityksensä alussa Kallioniemi totesi, että varsin usein ihmiset ajattelevat, että tarvittaisiin erillistä tekoälyä koskevaa juridiikkaa, jotta näitä kysymyksiä voitaisiin ratkoa.
”Oma näkemykseni on kuitenkin, että voimassaoleva laki tarjoaa tähän varsin hyvän viitekehyksen.”
Hän korosti myös sitä, oikeudenkäynnin lähtökohta on se, että viime kädessä tuomioistuin päättää ja ratkaisee ihmisten väliset erimielisyydet – ja tuomioistuimella on ratkaisupakko.
Alustuksen jälkeen Kallioniemi listasi keskeisiä tekoälyn kanssa esiin tulevia seikkoja ja kertoi, mikä niiden vaikutus on juristin kannalta. Pääteemoiksi nousivat:
- Vastuukysymykset: Kuka on vastuussa, jos tekoäly aiheuttaa vahinkoa tai tekee virheen? Miten vastuu määräytyy eri tilanteissa, kuten sopimussuhteissa tai sopimuksen ulkoisessa vastuussa?
- Immateriaalioikeudet: Kuka omistaa tekoälyn tuottamat teokset ja miten immateriaalioikeudet soveltuvat tekoälyn luomiin sisältöihin?
- Yksityisyydensuoja: Miten henkilötietojen suoja toteutuu tekoälyn käytön yhteydessä ja mitä juridisia vaatimuksia siihen liittyy?
Kallionemi kertoo havainneensa, että tekijänoikeuden puitteissa yleinen mielipide vaikuttaa olevan se, että tekoälyn tuottamiin tuotoksiin ei ole tekijänoikeutta. Kallioniemi jatkaa kertoen, että hänen näkemyksensä on päinvastainen.
”Jos inhimillistä työtä liittyy merkittävä määrä siihen tuotokseen mikä on saatu aikaan, niin kyllä se silloin voi nauttia tekijänoikeudellista suojaa.”
Kolmannen teeman osalta Kallioniemi totesi, että henkilötietojen suoja on kysymys, joka monia mietityttää. Hän kuitenkin jatkoi, että sen osalta oikeudellinen tilanne on äärimmäisen helppo.
”GDPR:ää ja muuta henkilötietojen suojaa koskevaa sääntelyä noudatetaan sellaisenaan. Se on teknologianeutraali”, Kallioniemi kiteytti.
Näiden lisäksi #Murros2024-yleisö pääsi kuulemaan lisää EU:n tekoälysäädöksestä.
Keuda, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja, joka räätälöi opiskelijoilleen innovatiivisia, yksilöllisiä koulutus- ja valmennuspalveluita. 10 toimipisteessään ympäri Keski-Uuttamaata se tarjoaa innostavan ja yhteisöllisen ympäristön yli 12 000 opiskelijalleen ja 850 työntekijälleen. Keuda tarjoaa laajan valikoiman ammatillisia tutkintoja ja koulutuksia, jotka valmistavat opiskelijoita menestymään työmarkkinoilla. Sitoutuneena vastuullisuuteen, kestävään ja digitaaliseen kehitykseen, Keuda vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin koulutuksen alalla.
Keuda järjesti huhtikuussa 2024 #Murros-tapahtuman, jossa kuulimme monia mielenkiintoisia puheenvuoroja niin teknologia-alan kuin pedagogiikan asiantuntijoilta. Päivän aikana sukellettiin uudenlaiseen oppimiseen ja tulevaisuuden koulutusteknologioihin. Julkaisemme kevään aikana kirjoituksia tapahtumapäivän esityksistä inspiroituneina. Tällä kertaa kirjoituksemme käsittelee kyberturvallisuuden merkitystä ja sen roolia koulutuksessa, josta oli puhumassa Keudan opettaja Heimo Merilehto. Merilehto toimii ICT-teknologian ja kyberturvallisuuden opettajana Keuda Nurmijärvellä. Hän on pitkän linjan ammattilainen yli 30 vuoden kokemuksella opetustehtävistä.
Kyberturvallisuuden tärkeys
Esityksensä alussa Merilehto painotti kyberturvallisuuden merkitystä nykypäivän maailmassa:
”Kyberturvallisuus on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin, ja tämän esityksen jälkeen toivon teidän ymmärtävän miksi.”
”Kyberturvallisuus tarkoittaa datan, henkilöiden ja esineiden suojelua sekä niiden ympäristön turvaamista,” Merilehto selitti ja vertasi tilannetta vanhojen aikojen linnojen suojeluun.
”Nykypäivänä haluamme suojata yhteisöjemme arvot ja tiedot aivan kuten linnat suojasivat yhteisöjään.”
Uhkatekijöiden tunnistaminen
Merilehto käsitteli myös erilaisia uhkatekijöitä, joita kyberturvallisuudessa tulee ottaa huomioon. Hän korosti, että järjestelmien heikkoudet voivat olla hyökkääjien tiedossa ja että hyökkäykset voivat kohdistua mihin tahansa organisaatioon.
”Hyökkäykset voivat tulla roskapostin, virheellisten ohjelmointiratkaisujen tai suorien palvelinhyökkäysten kautta. On tärkeää, että henkilöstö on koulutettu tunnistamaan nämä uhkatekijät.”
Merilehto toi esiin esimerkkejä siitä, kuinka ”pahikset” voivat käyttää sosiaalista manipulointia hyödykseen, kuten esiintymällä valepukuisina yritystapahtumissa.
”On tärkeää, että tunnistamme oikeat henkilöt ja varmistamme heidän luotettavuutensa,” hän painotti.
Kyberturvallisuus koulutuksessa
Koulutuksen rooli kyberturvallisuuden edistämisessä oli yksi Merilehdon esityksen keskeisistä teemoista. Hän esitteli opiskelijoidensa kanssa toteutetun varautumisharjoituksen, jossa simuloitiin kyberhyökkäystä.
”Tämä harjoitus opetti oppilaille käytännön kyberturvallisuustaitoja ja valmiuksia toimia todellisessa kriisitilanteessa,” Merilehto kertoi.
Harjoituksessa opiskelijat jaettiin eri rooleihin, kuten hyökkääjiin, mediaryhmään ja yrityksen viestintäosastoon.
”Tämä loi realistisen ja motivoivan ilmapiirin, jossa oppilaat saivat kokea, miten kyberturvallisuus toimii käytännössä,” hän selitti.
Tulevaisuuden visioita
Merilehto visioi myös kyberturvallisuuden koulutuksen tulevaisuutta. Hän toivoo, että vuonna 2025 kaikki Keudan toimipisteet olisivat mukana harjoituksissa ja että mukaan saataisiin myös yritysten edustajia.
”Tavoitteenamme on luoda malli, joka muistuttaa todellista tilannetta ja opettaa opiskelijoille kyberturvallisuuden tärkeyden kaikilla toimialoilla.”
Merilehto korosti, että kyberturvallisuuden opettaminen on jatkuvaa kehitystyötä ja että siihen tarvitaan monipuolista osaamista ja valmiutta vastata uusiin haasteisiin.
Heimo Merilehdon esitys Keudan #Murros2024-tapahtumassa tarjosi kattavan katsauksen kyberturvallisuuden nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Hänen kokemuksensa ja näkemyksensä korostivat kyberturvallisuuden merkitystä yhteiskunnan ja yritysten suojelussa sekä koulutuksen roolia näiden taitojen opettamisessa.
”Tavoitteenamme on suojella yhteisöjämme ja varmistaa, että seuraava sukupolvi osaa toimia turvallisesti digitaalisessa maailmassa,” Merilehto päätti esityksensä ja kannusti yleisöä lähettämään kysymyksiä sähköpostitse.
Keuda, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja, joka räätälöi opiskelijoilleen innovatiivisia, yksilöllisiä koulutus- ja valmennuspalveluita. 10 toimipisteessään ympäri Keski-Uuttamaata se tarjoaa innostavan ja yhteisöllisen ympäristön yli 12 000 opiskelijalleen ja 850 työntekijälleen. Keuda tarjoaa laajan valikoiman ammatillisia tutkintoja ja koulutuksia, jotka valmistavat opiskelijoita menestymään työmarkkinoilla. Sitoutuneena vastuullisuuteen, kestävään ja digitaaliseen kehitykseen, Keuda vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin koulutuksen alalla.
Keuda järjesti huhtikuussa 2024 #Murros-tapahtuman, jossa kuulimme monia mielenkiintoisia puheenvuoroja niin teknologia-alan kuin pedagogiikan asiantuntijoilta. Päivän aikana sukellettiin uudenlaiseen oppimiseen ja tulevaisuuden koulutusteknologioihin. Julkaisemme kevään aikana kirjoituksia tapahtumapäivän esityksistä inspiroituneina. Tällä kertaa kirjoituksemme käsittelee Keski-Uudenmaan XR-museohanketta.
Keski-Uudenmaan XR-museohanke
Keski-Uudenmaan virtuaalimuseohanke kehittää erilaisia virtuaalisia elämyksiä alueen museoiden sisällöistä. XR-museo teki ja julkaisi ensimmäiset etävierailukohteet Erkkolasta ja Aleksis Kiven kuolinmökistä, joita pääsee tutkimaan itsenäisesti lähes millä päätelaitteella virtuaalisten oppaiden Professori Ajan ja Rouva Spindellin kanssa xrmuseo.com-sivuilla.
XR-museohankkeen missiona on tuottaa alueen kulttuuriperintö eläväksi historiaksi, jossa museot, opetus ja viihde kohtaavat täysin uudella tavalla.
Virtuaalinen todellisuus opetuksessa
XR-museon hankejohtaja Janne Tamminen kertoi #Murros2024-tapahtumassa innostuksestaan luoda virtuaalisia ympäristöjä, jotka voisivat tarjota vaihtoehdon perinteisille oppimisympäristöille. Hän esitteli yleisölle Keski-Uudenmaan XR-museohanketta, jonka yhtenä tavoitteena on yhdistää opetus ja viihde luomalla interaktiivisia virtuaalikokemuksia. Näitä kokemuksia voidaan hyödyntää opetuksessa monipuolisesti, tarjoten oppilaille mahdollisuuden tutustua erilaisiin kulttuurisiin ja historiallisiin aiheisiin aidon tuntuisessa ympäristössä.
Tekoäly museokokemuksen tukena
Myös XR-museohankkeen virtuaalinen opas, professori Aika, pääsi esittelemään #Murros-tapahtumassa, miten tekoälyä voidaan hyödyntää museosisältöjen tuottamisessa ja opastuksessa. Tekoäly tarjoaa mahdollisuuden personoida vierailukokemuksia ja tarjota opastusta useilla eri kielillä ja eri kohderyhmille räätälöidysti. Lisäksi tekoälyn avulla luodaan elävämpiä ja viihdyttävämpiä virtuaaliesityksiä, jotka voivat sitouttaa kävijöitä paremmin.
Hyödyt ja tulevaisuudennäkymät
XR-museohankkeet tarjoavat lukuisia hyötyjä niin opetuksessa kuin viihteessäkin. Ne mahdollistavat uudenlaisten oppimiskokemusten luomisen, tarjoavat mahdollisuuden museoiden sisältöjen laajempaan jakeluun sekä avaavat uusia liiketoimintamalleja museoille. Lisäksi ne ovat välineitä inklusiivisen opetuksen ja museokokemusten tarjoamiseen useille eri kohderyhmille.
Keuda, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja, joka räätälöi opiskelijoilleen innovatiivisia, yksilöllisiä koulutus- ja valmennuspalveluita. 10 toimipisteessään ympäri Keski-Uuttamaata se tarjoaa innostavan ja yhteisöllisen ympäristön yli 12 000 opiskelijalleen ja 850 työntekijälleen. Keuda tarjoaa laajan valikoiman ammatillisia tutkintoja ja koulutuksia, jotka valmistavat opiskelijoita menestymään työmarkkinoilla. Sitoutuneena vastuullisuuteen, kestävään ja digitaaliseen kehitykseen, Keuda vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin koulutuksen alalla.
Kuvassa Elias Robotin CEO & Founder Johanna Hemminki puhumassa #Murros2024-tapahtuman yleisölle.
Keuda järjesti huhtikuussa 2024 #Murros-tapahtuman, jossa kuulimme monia mielenkiintoisia puheenvuoroja niin teknologia-alan kuin pedagogiikan asiantuntijoilta. Päivän aikana sukellettiin uudenlaiseen oppimiseen ja tulevaisuuden koulutusteknologioihin. Julkaisemme kevään aikana kirjoituksia tapahtumapäivän esityksistä inspiroituneina. Tällä kertaa kirjoituksemme avaa: Miten osaamista tuodaan näkyväksi tekoälytyökalun avulla?
Uusi tekoälytyökalu tekee opiskelijoiden osaamisen näkyväksi Keudassa
Keudassa on otettu käyttöön innovatiivinen tekoälyyn perustuva kartoitustyökalu, joka kehitettiin yhteistyössä Elias Robotin kanssa. Tämä uusi järjestelmä mahdollistaa opiskelijoiden osaamisen monipuolisen ja tarkan kartoittamisen, tuoden esille taidot, joita ei aina osata arvostaa tai tunnistaa perinteisin menetelmin. #Murros2024-tapahtumassa kuultiin tästä tarkemmin, kun Elias Robotin Johanna Hemminki ja Keudan Virginia Martinez esittelivät työkalun toimintaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia.
Tekoälyn mahdollisuudet osaamisen kartoittamisessa
Kartoitustyökalu käyttää tekoälyä opiskelijoiden suullisen ja kirjallisen suomen kielen taitojen sekä matemaattisten taitojen arviointiin. Työkalu tarjoaa reaaliaikaista palautetta, mikä auttaa opiskelijoita tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämistarpeensa. Tämä mahdollistaa henkilökohtaisesti räätälöidyn opintopolun suunnittelun, mikä tehostaa oppimista ja valmistumista.
Eriarvoisuuden vähentäminen tekoälyn avulla
Erityisen merkittävänä kehityksenä Hemminki ja Martinez nostivat esiin työkalun kyvyn vähentää eriarvoisuutta koulutuksessa. Monille opiskelijoille, erityisesti maahanmuuttajataustaisille, suomen kielen taito voi olla este työmarkkinoille pääsyssä. Uuden kartoitustyökalun avulla kielitaito arvioidaan objektiivisesti ja oikeudenmukaisesti, tarjoten kaikille yhtäläiset mahdollisuudet näyttää kykynsä.
Pilotointi ja kehitys
Työkalu on jo ollut pilotointivaiheessa Keudassa, ja sen kehittämiseen on osallistunut niin opettajia kuin opiskelijoita. Pilotointi on tuottanut arvokasta tietoa työkalun toimivuudesta ja tehokkuudesta. Opettajien ja opiskelijoiden palaute on ollut keskeinen osa työkalun jatkokehitystä, varmistaen, että se palvelee koulutuksen tarpeita mahdollisimman hyvin.
Tulevaisuuden näkymät
Kehitystyö ei pääty pilotointiin. Hemminki ja Martinez korostivat, että työkalua kehitetään jatkuvasti ja uusia kumppanuuksia etsitään aktiivisesti. Tavoitteena on laajentaa työkalun käyttöä myös muihin oppilaitoksiin ja koulutusaloille, mikä mahdollistaisi sen hyödyntämisen laajemmin koko Suomen koulutuskentässä.
Loppusanat
Elias Robotin ja Keudan yhteistyössä kehittämä kartoitustyökalu on merkittävä edistysaskel opiskelijoiden osaamisen objektiivisessa ja tasapuolisessa arvioinnissa. Se tarjoaa koulutuksen kentälle uusia työkaluja osaamisen tunnistamiseen ja opetuksen personointiin, mikä on ensiarvoisen tärkeää nyky-yhteiskunnassa, jossa jokaisen yksilön potentiaalin tunnistaminen ja tukeminen on avain menestykseen.
Keuda, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja, joka räätälöi opiskelijoilleen innovatiivisia, yksilöllisiä koulutus- ja valmennuspalveluita. 10 toimipisteessään ympäri Keski-Uuttamaata se tarjoaa innostavan ja yhteisöllisen ympäristön yli 12 000 opiskelijalleen ja 850 työntekijälleen. Keuda tarjoaa laajan valikoiman ammatillisia tutkintoja ja koulutuksia, jotka valmistavat opiskelijoita menestymään työmarkkinoilla. Sitoutuneena vastuullisuuteen, kestävään ja digitaaliseen kehitykseen, Keuda vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin koulutuksen alalla.
Keuda järjesti huhtikuussa 2024 #Murros-tapahtuman, jossa kuulimme monia mielenkiintoisia puheenvuoroja niin teknologia-alan kuin pedagogiikan asiantuntijoilta. Päivän aikana sukellettiin uudenlaiseen oppimiseen ja tulevaisuuden koulutusteknologioihin. Julkaisemme kevään aikana kirjoituksia tapahtumapäivän esityksistä inspiroituneina. Tällä kertaa kirjoituksemme käsittelee Esa Riutan esitystä Mitä tekoälyllä voi oikeasti tehdä jo nyt?
Tekoäly on muuttanut tapaamme ajatella työtä, luovuutta ja jopa päivittäisiä askareita. Esa Riutan esityksessä tutustuimme tekoälyn nykyisiin ja tuleviin mahdollisuuksiin, jotka avaavat ovia uusiin luoviin ratkaisuihin niin työelämässä kuin yksityiselämässäkin.
Miten tekoäly muuttaa luovuutta?
Riutta korostaa, kuinka tekoäly voi auttaa meitä ylittämään ”tyhjän sivun ongelman”, joka on tuttu monille kirjoittajille, suunnittelijoille ja luoville ammattilaisille. Tekoälyn avulla voidaan generoida ideoita, rakenteita ja jopa kokonaisia käsikirjoituksia, jotka palvelevat ponnahduslautana omille luoville prosesseillemme.
Praktiset sovellukset arjessa
Riutan esityksessä näimme, miten tekoälyä hyödynnetään monilla eri toimialoilla. Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi luoda musiikkia, tuottaa videoita tai suurentaa kuvia. Nämä työkalut mahdollistavat erilaisten projektien toteuttamisen ilman, että käyttäjän tarvitsee omata laajaa teknistä osaamista tai investoida kalliisiin ohjelmistoihin. Tämä tekee luovien työkalujen käytöstä mahdollista kenelle tahansa, kannustaen kaikkia kokeilemaan ja oppimaan uutta.
Käyttökohteet ja työkalut
Meillä on useita tekoälyalustoja, jotka ovat helppokäyttöisiä ja monipuolisia. Esimerkkeinä Riutta nosti esiin, mm. kuinka ChatGPT:tä voidaan käyttää tekstin tuottamiseen blogipostauksiin, artikkeleihin tai jopa kokonaisiin kirjoihin, kun taas Google Geminillä voi luoda kuvia ja tekstiä sosiaalisen median julkaisuihin tai markkinointimateriaaleihin.
Tulevaisuuden näkymät
Tekoäly kehittyy jatkuvasti, ja uudet työkalut ilmestyvät markkinoille tiheään tahtiin. Riutta innosti kuulijoitaan pysymään ajan tasalla uusista innovaatioista, jotka voivat muuttaa tapaamme työskennellä ja luoda uutta. Hän korosti myös, kuinka tärkeää on kokeilla uusia työkaluja itse, jotta voi todella ymmärtää niiden potentiaalin ja rajoitteet.
Etene omaan tahtiisi, älä epäröi kokeilla
Tekoälyn ja teknologian nopea kehitys voi tuntua hämmentävältä ja joskus jopa pelottavalta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että jokainen etenee omalla matkallaan ja omaan tahtiinsa. Kokeilunhalu ja avoimuus uusille työkaluille avaa ovia, joista emme edes tienneet. Kun kokeilette tekoälytyökaluja, olkaa uteliaita ja nauttikaa oppimisprosessista, olipa taitotasonne mikä tahansa.
Vaikka alkuun voi tuntua, että uuden teknologian oppimiskäyrä on jyrkkä, pienilläkin askelilla edetessä voi saavuttaa merkittäviä edistysaskeleita. Tämä prosessi lisää ymmärrystä tekoälystä, ja auttaa kehittämään kriittistä ajattelua ja luovia ratkaisuja haasteisiin.
Tärkein viesti onkin, että ei ole väliä, kuinka nopeasti tai hitaasti edistyt. Pääasia on, että otat sen ensimmäisen askeleen ja kokeilet. Jokainen kokeilu on arvokas oppimiskokemus, ja rakentaa perustaa tulevaisuuteen omille taidoillesi.
Keuda, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja, joka räätälöi opiskelijoilleen innovatiivisia, yksilöllisiä koulutus- ja valmennuspalveluita. 10 toimipisteessään ympäri Keski-Uuttamaata se tarjoaa innostavan ja yhteisöllisen ympäristön yli 12 000 opiskelijalleen ja 850 työntekijälleen. Keuda tarjoaa laajan valikoiman ammatillisia tutkintoja ja koulutuksia, jotka valmistavat opiskelijoita menestymään työmarkkinoilla. Sitoutuneena vastuullisuuteen, kestävään ja digitaaliseen kehitykseen, Keuda vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin koulutuksen alalla.
Keuda järjesti huhtikuussa 2024 #Murros-tapahtuman, jossa kuulimme monia mielenkiintoisia puheenvuoroja niin teknologia-alan kuin pedagogiikan asiantuntijoilta. Päivän aikana sukellettiin uudenlaiseen oppimiseen ja tulevaisuuden koulutusteknologioihin. Julkaisemme kevään aikana kirjoituksia tapahtumapäivän esityksistä inspiroituneina. Tällä kertaa kirjoituksemme käsittelee Antti Merilehdon esitystä Tekoäly arjessa.
Miksi tekoäly?
Tekoäly muuttaa maailmaa merkittävästi. Se tarjoaa työkaluja, jotka tekevät arjesta tehokkaampaa ja mielenkiintoisempaa. Tekoälyn avulla voimme säästää aikaa rutiineista, parantaa päätöksentekoa ja luoda uudenlaisia ratkaisuja haasteisiin.
Helppoja askeleita jokaiselle
Tekoälyn käyttöönotto on aihe, joka herättää uteliaisuutta ja kysymyksiä. Se voi vaikuttaa monimutkaiselta, mutta todellisuudessa se on täynnä mahdollisuuksia jokaiselle meistä. Keudassa haluamme rohkaista ja innostaa kaikkia tekoälyn hyödyntämiseen arjessa, työssä ja opiskelussa.
Tekoälytulkki Antti Merilehdon vinkkejä tekoälyn hyödyntämiseen
Keudan järjestämässä teknologinen #Murros2024 tapahtumassa, Antti Merilehto tarjosi käytännönläheisiä vinkkejä tekoälyn arkipäiväistämiseen. Hänen neuvojensa avulla voimme jokainen pohtia ja ymmärtää paremmin, miten tekoälyä voisimme hyödyntää:
- Tutustu perusteisiin: Aloita tekoälyn perusteista. Ymmärrä, mitä tekoäly on ja miten se toimii. Verkkokurssit ja webinaarit ovat hyvä tapa aloittaa.
- Kokeile työkaluja: Hyödynnä ilmaisia tekoälysovelluksia kuten ChatGPT, Microsoftin maksuton Copilot tai Google Gemini. Näiden avulla saat kokemusta siitä, miten tekoäly voi auttaa esim. tekstien kirjoittamisessa tai tiedon haussa.
- Integroi tekoäly omaan työhösi: Mieti, miten voisit hyödyntää tekoälyä omassa työssäsi. Onko tehtäviä, jotka tekoäly voisi automatisoida tai helpottaa? Aloita päiväsi esim. kysymällä vinkkejä töiden jakamiseen ja priorisointiin.
- Osallistu koulutuksiin: Tekoäly vaatii jatkuvaa oppimista. Osallistu työpajoihin ja seminaareihin, joissa voit syventää osaamistasi, oppia uusia taitoja ja verkostoitua muiden ihmisten kanssa.
- Ole utelias ja kokeileva: Tekoäly kehittyy koko ajan. Ole avoin uusille ideoille ja kokeile erilaisia sovelluksia ja työkaluja. Rohkaise kollegoitasi mukaan kokeiluihin, käykää keskusteluja, niin opitte ja oivallatte yhdessä.
Tekoälyn hyödyntäminen vastuullisesti
Kun otat tekoälyn käyttöön, on tärkeää muistaa vastuullisuus. On tärkeää varmistaa, että tiedot pysyvät turvassa ja niitä käsitellään eettisesti.
Antin sanoin: ”Syötä tekoälylle VAIN sellaista tietoa, jonka voit unohtaa kahvihuoneen pöydälle!”
Tekoälyn käyttöönotto ei ole vain teknologiaa, vaan myös mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Se tarjoaa välineitä, joilla voimme tehdä työmme paremmin ja tehokkaammin Rohkaisemme kaikkia tutustumaan tekoälyn mahdollisuuksiin ja ottamaan rohkeasti askeleita kohti tekoälyä hyödyntävää tulevaisuutta.
Keuda, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja, joka räätälöi opiskelijoilleen innovatiivisia, yksilöllisiä koulutus- ja valmennuspalveluita. 10 toimipisteessään ympäri Keski-Uuttamaata se tarjoaa innostavan ja yhteisöllisen ympäristön yli 12 000 opiskelijalleen ja 850 työntekijälleen. Keuda tarjoaa laajan valikoiman ammatillisia tutkintoja ja koulutuksia, jotka valmistavat opiskelijoita menestymään työmarkkinoilla. Sitoutuneena vastuullisuuteen, kestävään ja digitaaliseen kehitykseen, Keuda vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin koulutuksen alalla.
Keuda Nurmijärven Lopentien toimipisteen tieto- ja viestintätekniikan oppimisympäristössä järjestettiin harjoitus, joka keskittyi kyberturvallisuuteen ja -hyökkäyksiin. Kyseessä oli simuloitu harjoitus.
Tilannekuvaksi luotiin tapahtuma, jossa keskisuureen huoltovarmuuskriittiseen yritykseen kohdistui ensin tietovuoto ja heti sen jälkeen hyökkääjä lamaannutti yrityksen tietojärjestelmän.
Yrityksen alueella sijaitsi muita yrityksen toimintaan kriittisesti liittyviä organisaatioita, kuten sairaala ja iso ruoanjakelukeskus.
Opiskelijat jaettiin ryhmiin, joissa oli erilaiset tehtävät: hyökkääjinä toimiminen, yrityksen IT-organisaationa, yrityksen viestintäosastona ja disinformaation levittäjinä mediassa.
Harjoituksessa opittiin, että hyvä jatkuvuudenhallinta, riskikartoituksen tekeminen ja tiedottaminen sekä asioiden harjoittelu ovat avainasemassa, jotta yritys selviää tilanteesta.
Etukäteen oli painotettu, että opiskelijoiden tuli olla tietoisia siitä, milloin ja mihin viranomaisiin piti missäkin vaiheessa olla yhteydessä. Harjoituksen aikana opiskelijoita ohjeistettiin ja muistutettiin läpikäydyistä asioista.
Tapahtuma oli simuloidusti esitetty kahdelle isolle näytölle luokkatilassa. Toiselta näytöltä näkyivät hyökkääjien toimet, kun taas toiselle näytölle oli simuloitu sosiaalisen median keskusteluja ”Faceb-öcker”, paikallislehden uutisointia ja disinformaatiolehden julkaisuja. Tämän ansiosta kaikki opiskelijat ja vierailijat saivat selvän käsityksen tapahtumien kulusta.
Tärkein osuus tapahtumassa oli tapahtuman purkaminen tilaisuuden jälkeen, jolloin keskusteltiin harjoituksen oppimistavoitteiden saavuttamisesta ja mahdollisista kehityskohteista.
Keuda, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja, joka räätälöi opiskelijoilleen innovatiivisia, yksilöllisiä koulutus- ja valmennuspalveluita. 10 toimipisteessään ympäri Keski-Uuttamaata se tarjoaa innostavan ja yhteisöllisen ympäristön yli 12 000 opiskelijalleen ja 850 työntekijälleen. Keuda tarjoaa laajan valikoiman ammatillisia tutkintoja ja koulutuksia, jotka valmistavat opiskelijoita menestymään työmarkkinoilla. Sitoutuneena vastuullisuuteen, kestävään ja digitaaliseen kehitykseen, Keuda vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin koulutuksen alalla.
#Murros2024-tapahtuma lähestyy! Kevään aikana julkaisemme muutamia vaikuttavia blogikirjoituksia tapahtumaan johdattaen. Tämän blogin on kirjoittanut Oppiva Invest Oy:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Sanja Mursu.
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan 11.4.2024 pidettävään #Murros2024-tapahtumaan!
Pre #Murros2024: Tekoälyn hyödyntäminen oppimisessa keskusteluttaa
Tekoäly mullistaa oppimisen ja koulutuksen kenttää juuri nyt suuremmin kuin koskaan aikaisemmin. Generatiivisen tekoälyn sovellukset, kuten ChatGPT ja Copilot, ovat tulleet laajasti oppijoiden ja opettajien käyttöön. Samalla kuitenkin on tapahtunut suuri harppaus siinä, miten tekoäly integroituu osaksi oppimateriaaleja ja digitaalisia oppimisratkaisuja.
Oppiva Invest ja Edulyzer toteuttivat yhdessä loppuvuodesta 20234 kyselytutkimuksen ammatillisen koulutuksen opettajille tekoälyn hyödyntämisestä ammatillisessa koulutuksessa. Selvityksen mukaan monet ammatillisen koulutuksen opettajat ovat kokeilleet tekoälysovelluksia, kuten ChatGPT:tä ja Bing-sovellusta, mutta yhteiset käytänteet tekoälyn hyödyntämiseen ovat vielä kehittymässä.
Vaikka suurin osa vastaajista ei ole hyödyntänyt tekoälyä opetuksessa, he näkevät sen mahdollisuudet ja ovat valmiita oppimaan uusia teknologioita. Kysely paljasti myös, että opettajat ovat vielä epävarmoja tekoälyn soveltuvuudesta opetukseen ja kaipaavat selkeitä yhteisiä pelisääntöjä. Vastaajat korostivat tekoälyn mahdollisuuksia, kuten kokeilukulttuuria ja tulevaisuustaitojen opettelua, mutta myös riskejä, kuten luotettavuuden ja tietoturvan haasteita.
Lue lisää Oppiva Investin ja Edulyzerin kyselytutkimuksesta!
Kokonaisuudessaan tekoäly muokkaa oppimisteknologioiden maisemaa tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja, jotka parantavat oppimiskokemusta, tehostavat opetusta ja mahdollistavat uudenlaisia oppimisympäristöjä. Sen potentiaali edistää yksilöllistä ja jatkuvaa oppimista on valtava, mutta sen hyödyntäminen edellyttää huolellista suunnittelua, eettisten periaatteiden noudattamista ja jatkuvaa dialogia sidosryhmien välillä.
Tämän vuoden #Murros-tapahtuma tarjoaa erinomaisen tilaisuuden sukeltaa tekoälyn ja muiden uusimpien teknologioiden maailmaan. Olen todella iloinen, että tapahtumassa tekoälyn teemat ovat esillä juurikin käytännön ratkaisujen tasolla, tarjoten mahdollisuuden poimia uusia työkaluja omaan ja oppijoiden käyttöön sekä käydä myös keskustelua tekoälyn tulevaisuuden mahdollisuuksista ja eettisistä pohdinnoista. Tule mukaan tapahtumaan ja seuraamaan esimerkiksi näitä kiinnostavia puheenvuoroja tekoälyyn liittyen:
- klo 10.00-10.30 Antti Merilehto: Tekoäly ja erilaiset tekoälytyökalut apuna oppimisessa osaamisen kehittämisessä ja työelämässä
- klo 11.05-11.20 Ismo Kallioniemi: Tekoäly ja laki Murroksessa
- 11.15-11.30 Esa Riutta: Mitä tekoälyllä voi oikeasti tehdä jo nyt?
- 11.30- 11.45: Johanna Hemminki ja Virginia Martinez: Osaamisen kartoittamisen työkalu + NAO-GPT
- 14-14.15 Jari Laru: Näin avataan tekoälyn musta laatikko – kuinka Generation AI hanke kehittää lapsista ja nuorista datatoimijoita?
Yhteistyössä:
EdTech Disruption Day -event is approaching! During the spring we will publish couple impressive blog posts from our esteemed speakers. This blog is written by Jamie Bykov-Brett, Futurist Educator.
Come and join us on April 11th, 2024! Check out the enitre #ETDD2024-program!
Pre #ETDD2024 Blog: Preparing young people to take their place in the AI revolution: Rethinking education and work
As we dive into a future filled with Artificial Intelligence (AI), it’s really important that we help young people get ready for a world where AI is omnipresent. Reflecting on my own experiences and what I discussed in a TEDx talk in 2015, the predictions I made about AI and automation are unfolding right now. Our schools were established to cater to a very different economy – one that prepared individuals for an industrial workforce. However, we’re currently in the midst of a digital revolution, and our educational institutions haven’t kept pace. They are not alone in this regard; our political institutions were initially set up to govern farmers and then retrofitted for managing industry but were never designed to regulate our rapidly evolving digital world.
In the industrial workplace people filled the gaps in machine capability but as our digital capabilities have advanced, we’ve reached a point where machines ‘machine’ better than people do, so people need to ‘people’ better than machines. We need to make some huge changes to help young people learn skills that machines can’t do better than humans.
The world of technology is changing so fast, and it’s not just about who has the latest gadgets anymore. It’s about understanding how to use this technology in ways that really matter. We’ve got a massive gap between people who can use technology to make their lives better and those who can’t. And as we move more into a world run by AI, this gap could get even wider. We used to worry about people not having access to technology, but now we also need to make sure they know how to use it meaningfully.
Technology can do so many things that used to need a human touch. But as machines start doing more of these tasks, we have to ask ourselves: What does this mean for human labour in the workforce? How do we prepare young people for a world underpinned by AI where so much work can be done autonomously by computer?
When organisations I consult for inquire whether a task could be performed by AI, I pose three questions: Is the task repetitive? Does it involve significant amount of text? Or, is it a task that an intern could manage? If the answer to any of these questions is a ‘yes’, then AI is well-equipped to undertake the task. Truthfully, from my perspective, this encompasses approximately 90% of entry-level jobs, I would even argue that these same questions if applied to the acquisition of human labour, essentially results in job description. This situation serves as a critical wake-up call for us to prioritise the teaching of skills that are inherently human and cannot be easily emulated by AI.
Even though technology is changing a lot of things, what makes us human – things like our creativity, our ability to care for others, and our resilience – are more important than ever. These are the qualities that we need to build in the next generation. But it’s not just about learning how to use new tools. We need to teach young people how to think critically, solve problems, and understand the ethical issues that come with AI.
Teachers play a huge role in this, but they need to know more about the changing world of work to help students prepare for it. The old idea that you go to school, maybe go to university, and then get a good job doesn’t really work the same way anymore. Especially when it comes to jobs that aren’t about teaching.
Young people today know that the promises made to previous generations don’t apply to them in the same way. They’re aware that no matter how hard they work, some things like owning a home or starting a family might be out of reach for them, unlike for their parents. This is a big shift in how people think about work and life.
So, what we’re talking about here isn’t just about adding new subjects to school. It’s about completely changing how we think about education, work, and how we all contribute to society. We need everyone – teachers, parents, politicians, and companies – to come together and figure out how to make sure everyone is ready for a world where AI is a big part of our lives. We’re not just getting kids ready for jobs; we’re preparing them to be citizens of a world that’s more connected and digital than ever before.
It’s clear that the journey toward a future intertwined with AI is not only about integrating new technologies but fundamentally rethinking the purpose of education, the nature of work, and how we contribute to society. We must collectively strive to ensure that every young person is not just prepared but excited to navigate a world where AI shapes every aspect of life. To change everything, we need everyone, especially if we are going to create an inclusive, forward-thinking, and human-centric future. It’s time for action — to rethink our approach, empower our youth with the skills of tomorrow, and ensure that in a world dominated by technology, humanity’s most valuable traits flourish. Let’s not wait for the future to shape us; instead, let’s shape the future for the betterment of all.
In Co-operation with:
#Murros2024-tapahtuma lähestyy! Kevään aikana julkaisemme muutamia vaikuttavia blogikirjoituksia tapahtumaan johdattaen. Tämän blogin on kirjoittanut AMKEn asiantuntija Peter Pahlman.
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan 11.4.2024 pidettävään #Murros2024-tapahtumaan!
Pre #Murros2024: Miten helpottaa tietoähkyä ja suhtautua teknologiseen murrokseen?
Keskittymiskyvyn heikentyminen on yleisesti tunnistettu ja tunnustettu ilmiö, jota älylaitteet ja reaaliajassa tapahtuva kommunikaatio ruokkivat varsin menestyksekkäästi. Ainakin omalla kohdallani asioihin syvällisesti perehtymiselle on tullut vaihtoehdoksi pelkkä otsikoiden lukeminen ja osittain turhankin tiedon ahmiminen. Jossain vaiheessa alkaa vääjäämättä miettiä, jos tietoähkylle olisi jotakin tehtävissä, vai onko elämä pysyvästi muuttunut? Ja kannattaako muutosta vastustaa?
Havahduin viime kesänä siihen, että en saanut kuunneltua kaikkia niitä podcasteja, joita seuraan eri alustoilla. Hetken asiaa pohdittuani jouduin myöntämään itselleni, että itse asiassa suurin osa jää liian pinnalliselle huomiolle. Syyn määritteleminen ei ollut kovinkaan vaikeaa: liika on liikaa ja jos podeista koituu enemmän riesaa kuin iloa, muodostuu tärkeiksikin koetuista jopa stressiä aiheuttavaa ajanvietettä.
Niinpä kävin listaa läpi kriittisesti ja itselleni mahdollisimman rehellisesti. Mitkä podeista ovat niitä, joita oikeasti haluan kuunnella, ja toisaalta, mitkä ovat mukana vain siksi, että kuvittelen uppoutuvani niihin, kun kaikki muut hommat on hoidettu? Syksyn aikana pohdiskelin sitten kokonaisuutta. Määrittelin itselleni tärkeät aihepiirit ja niiden sisällä kiinnostavimmat podiemännät ja -isännät. Muutaman täysin passiivisen podin pyyhin toki pois heti kättelyssä.
Alkuvuodesta olin sitten valmis tarttumaan tuumasta toimeen. Less is more, niinhän sitä sanotaan. Jäljelle jäi siis reilut 10 podia ja lupaus siitä, että kuuntelen tänä vuonna jokaisen uuden jakson, joita onneksi julkaistaan vaihtelevassa tahdissa. Tätä kirjoittaessani 28. helmikuuta olen tyytyväinen ”urakkaan”. Samalla voin myös todeta, että prosessi itsessään oli varsin opettava.
Tietoähkyyn voimme siis omien kokemusteni pohjalta vaikuttaa ainakin jossain määrin. Lähestymistapaani uskallankin suositella myös muissa kuin podiyhteyksissä. Joskus listojen tekemisen ja karsimisen voima on yksinkertaisesti lyömätön.
Olen joka tapauksessa taipuvainen ajattelemaan, että teknologisessa murroksessa on enemmän voitettavaa kuin hävittävää. Miksi siis vastustaa harppausta, joka on varmuudella tulossa? Eikö asian suhteen kannattaisi olla etukenossa ja koittaa hyväksyä epävarmuus ja keskeneräisyys? Gilla läget, kuten eräs tunnettu ruotsalainen kirjailija on asian ilmaissut.
En välttämättä ole oikea ihminen puhumaan teknologisen murroksen näkymistä, mutta koen aihepiirin mielenkiintoseksi ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneena haluan ilman muuta pysyä mukana kehityksessä. Tai ainakin yrittää pysyä, koska muutoin saattaa harmittaa, kun huomaan jääneeni monien kiehtovien asioiden ulkopuolelle. Myös työni puolesta koulutuspolitiikan ja ammatillisen koulutuksen edunvalvonnan vesillä on hyödyksi, jos pysyy merikortilla siitä, mihin suuntaan kannattaisi navigoida.
Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa. Uusi teknologia on mahdollistunut monia asioita, joita emme aiemmin osanneet edes kuvitella, mutta samalla se on tuonut mukanaan tiettyjä väistämättömiä uhkakuvia. Tätä tekstiä laatiessani törmäsin mm. Sitran määrittelemiin 2023 megatrendeihin. Erityisesti yksi näkökulma pisti silmään: ”Demokratian kamppailu kovenee ja yhteiskunnat ovat koetuksella kriisien kasautuessa. Geopoliittinen valtataistelu on tullut ryminällä takaisin, ja sääntöpohjainen maailmanjärjestys ja luottamus siihen kytkeytyviin instituutioihin horjuu. Samalla käydään kiistelyä digimaailman pelisäännöistä, uuden teknologian vaatimista resursseista ja yleisemmin teknologian kehityssuunnista, eli kilpailu digivallasta kiihtyy. Teknologia ja data sulautuvat yhä enemmän ihmisten arkeen ja dataa kerätään ja hyödynnetään yhä enemmän.”
Olennaista ei tulkintani mukaan ole vastustaa teknologista murrosta sinänsä, vaan sen mukanaan tuomia lieveilmiöitä. Tosin kyse ei todellakaan ole mistään lieveilmiöistä, vaan maailmanrauhaakin uhkaavista eksistentiaalisista kysymyksistä. Katseet suuntautuvat väistämättä päätöksentekijöiden suuntaan.
Peräänkuulutan vallanpitäjiltä taitoa erotella teknologisen murroksen mukanaan tuomat mahdollisuudet todellisista uhista. Mitä aiemmin vahingollisiin kehityssuuntiin puututaan, sitä varmemmin pystymme tulevaisuudessakin nauttimaan murrokseen hyvistä puolista. Joissain tilanteissa kassavirtaa tuottavaa toimintaa on siis pystyttävä rajoittamaan, jotta tuulet olisivat suotuisia myös pidemmällä aikavälillä.
Kommentti tekstin kirjoittamisesta lienee vielä paikallaan. Totta kai pyysin apua tekoälyltä ja vastaus oli tavallaan aika lohduttava: ”Vaikka minulla on laaja tietämys ja kyky käsitellä suurta määrää tekstiä ja tietoa, minulla ei ole todellista kykyä nähdä tai ennustaa tulevaisuutta.” Harvalla meistä on ja siksi ehdotan, että keskittymiskyvyn lisäksi harjoittelisimme hetkessä elämisen taitoa. Tiedä vaikka harjoittelusta seuraisi juuri sitä vastapainoa, jota tarvitsemme teknologisen murroksen ja tietoähkyn vastapainoksi.
#Murros2024 järjestetään 11. huhtikuuta Keravalla. Tapahtuman ohjausryhmän jäsenenä haluan toivottaa kaikki aihepiiristä kiinnostuneet tervetulleiksi Keuda-talolle!
Yhteistyössä:
#Murros2024-tapahtuma lähestyy! Kevään aikana julkaisemme muutamia vaikuttavia blogikirjoituksia tapahtumapäivän huippupuhujilta. Tämän blogin on kirjoittanut Meditas Oy:n toimitusjohtaja Minna Laine.
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan 11.4.2024 pidettävään #Murros2024-tapahtumaan!
Pre #Murros2024-blogi: Uudella puettavalla teknologialla fyysisistä ammateista kevyempiä ja kehoa säästäviä
Pidä hatusta kiinni, pian lava täyttyy exoskeletoneista!
Exoskeletoneiden kehitys on ollut huimaa. Näiden uusien innovaatioiden avulla alaraajahalvaantunutkin on päässyt kävelemään.
Ulkoinen tukiranka eli exoskeleton on teknologiaa, joka on kehitetty myös työikäisten tuki- ja liikuntaelinoireiden vähentämiseen. Taustalla on teknologia, joka tulee ihmisen lihasvoiman avuksi, eikä väsy toistotöissä.
Exoskeletoneilla on selkeä käyttötarkoitus: keventää elimistön kuormitusta. Vaikka nämä päälle puettavat laitteet eivät anna supervoimia vaan keventävät, ovat ne käyttäjälleen tulleet avuksi ja helpotukseksi, jos vain kohdistamme oikean laitteen oikeaan työhön.
Exoskeletoneja on valmistettu moneen eri tarkoitukseen: joku keventää toistuvia nostoja logistiikassa, toinen keventää puhtausalan asiantuntijaa ikkunoita pestäessä. Puutarhuri tai kalastaja ilahtuu saamastaan apuvoimasta omassa työssään. Ja hoitaja saa apua hankalaan etunoja-asentoon painehaavaa hoitaessaan. Laitteita on kehitetty erilaisille vartalorakenteille. Asiantuntijan avulla löytyy varmasti oikea ratkaisu.
Seuraavaksi esimerkki siitä, mistä onkaan kyse: Kuvitellaanpa tilanne, jossa kannatellaan kassia kädet suorana vartalon edessä. Maan vetovoima vetää kassia alaspäin ja kehon yrittäessä taistella painovoimaa vastaan, kyynär- ja olkanivel joutuvat kovan kuormituksen alle.
Kun päälle puetaan exoskeleton, kuormitus ohjautuu laitteeseen. Sen avulla pystytään yksittäisiin niveliin tulevaa kuormitusta ”ohittamaan” ja jakamaan laajemmalle kehoon, jolloin riskialtistuneiden nivelten kuormitus vähenee. Silti työ tehdään omilla lihaksilla.
Meillä Suomessa tuki- ja liikuntaelimistön oireet ovat yksi suurista sairauspäivien aiheuttajista. Ennaltaehkäisy on tässäkin avainsana ja näillä teknologoilla juuri siihen pyritäänkin.
Opiskelijoiden ja oppilaitoksien kautta työelämän tietoisuuteen tuodaan uusia ratkaisuja. Tulevassa #Murros2024-tapahtumassa nämä exoskeletonit laskeutuvat lavalle ensi kertaa Keudan historiassa. Tämä lavashow ei jätä ketään kylmäksi, vaan toinen toistaan erilaisemmat laitteet avaavat tulevaisuuden, jota et ehkä tiennyt olevankaan.
Yhteistyössä:
EdTech Disruption Day -event is approaching! During the spring we will publish couple impressive blog posts from our esteemed speakers. The first blog is written by Teddy Guday, Chief Specialist and Group Manager, visionary entrepreneur and the Co-Founder of DEMERA and EISAA.
Come and join us on April 11th, 2024! Check out the enitre #ETDD2024-program!
Pre #ETDD2024 Blog: Exploring Africa’s Digital Revolution: Seizing Opportunities and Closing the Skills Gap
In today’s world, technology is changing fast, transforming how we live, work, and connect with each other. This digital revolution has brought countless opportunities but also affected every aspect of our lives, whether we’re ready for it or not.
Africa hasn’t been left behind in this revolution, but where does it stand? How well is the continent using technology, and how can it use it to improve life for its people? These are important questions, especially considering the potential digital technologies have for development in Africa.
To fully benefit from these opportunities, Africa needs skilled people who can use technology effectively. Our organization DEMERA are stepping up to provide training for young people, especially women, to help bridge this skills gap and empower them to contribute to Africa’s development.
DEMERA sees Africa as a place full of promise for business and innovation. By focusing on building a more connected and inclusive digital society and economy, we’re working on improving digital infrastructure, promoting digital literacy, and boosting economic growth.
On February 10, 2024, DEMERA launched an IT training program with 84 participants, including 19 women. The program covers a range of topics like Microsoft Azure and 365, cybersecurity, and soft skills. After the basic training, participants can choose further training based on their interests and career goals.
DEMERA is also committed to closing the gender gap in the tech industry. We provide support and mentorship to women, creating a community where they can learn and grow together. This focus on women’s empowerment is crucial for achieving equality in the tech sector.
So how do we empower Africa’s Digital future to bring meaningful impact with DEMERA’s Initiatives? We aim to outline three important actions and their corresponding impacts that DEMERA can achieve while conducting the IT training program to address Africa’s challenges.
1. Addressing the Skills Gap
By offering comprehensive IT training programs, DEMERA aims to equip young people and women with the skills needed in today’s digital world. This would lead to a more skilled workforce in Africa, capable of driving economic development and innovation.
2. Promoting Gender Inclusivity
DEMERA is actively encouraging more women to join the tech industry through scholarships, mentorship programs, and networking opportunities. By empowering women in tech, DEMERA hopes to tap into their potential to drive growth and innovation in Africa.
3. Community Engagement and Collaboration
By partnering with local communities, educational institutions, and businesses, DEMERA is creating a supportive ecosystem for IT training. This grassroots approach ensures that training programs meet local needs, leading to entrepreneurship, job creation, and economic growth in underserved areas of Africa.
We firmly believe that our initiatives are essential for unlocking Africa’s digital potential and ensuring that everyone can benefit from the opportunity’s technology brings.
In Co-operation with:
Kuvateksti: Keudan ICT-teknologian ja kyberturvallisuuden opettaja Heimo Merilehto laittoi kuvaa varten valkoisen hatun päähänsä. Hän kertoo, että valkohattuhakkerit, joita joskus kutsutaan myös nimillä eettinen hakkeri tai hyvä hakkeri, ovat mustahattujen vastakohta. He etsivät tietokonejärjestelmien tai verkkojen tietoturva-aukkoja ja suosittelevat, kuinka niitä voidaan parantaa.
Tänä päivänä puhutaan paljon kyberturvallisuudesta – ja hyvä niin. Kyseessä on ajankohtainen aihe, johon törmää tänä päivänä kaikkialla – niin yksityis- kuin yrityselämässä. On tärkeää, että kyberturvallisuuteen löytyy laajalti ymmärrystä ja osaamista mahdollisimman monelta eri tahoilla.
Keuda on mukana kasvattamassa ja vahvistamassa kyberturvallisuusosaamista. Keudasta valmistuivat ensimmäiset IT-tukihenkilöt tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnosta keväällä 2023.
IT-tukihenkilöiden opinnoissa yksi suoritettavista tutkinnon osista on kyberturvallisuuden ylläpitäminen (30 osp). Tutkinnon osa pitää sisällään mm kyberuhkien hallinta- ja suojautumiskeinot, verkon valvonnan erilaisilla työkaluilla sekä kyberturvallisuusratkaisujen edistämisen. Keudan ICT-teknologian ja kyberturvallisuuden opettaja Heimo Merilehto puhuu vahvasti kyberturvaosaamisen lisäämisen puolesta.
”Kyberturva koostuu monista asioista. Ei pelkästään siitä, että suojellaan verkkoa palomuurilla tai IPS-laitteilla. Myös esimerkiksi fyysiset tilat pitää olla kunnossa. Kyberturvallisuus myös kehittyy koko ajan. On esimerkiksi tiedettävä, mitä muuttuvia uhkia tekoäly tuo hyökkäyksiin tai mitä mahdollisuuksia se luo puolustukseen. On tärkeää, että löytyy laajalti osaavia ICT-asiantuntijoita kehittämään kyberturvallisuutta”, Merilehto avaa.
Kyberturvallisuuskoulutukset käynnistyvät vuonna 2024
Vuodesta 2024 alkaen Keuda alkaakin järjestää kyberturvakoulutuksia myös Keudan ulkopuolisille tahoille. Näin eri toimialoilla työskentelevät ICT-alan ammattilaiset pääsevät kehittämään osaamistaan suorittamalla kyberturvallisuuden ylläpitäminen -tutkinnon osan.
Keuda Nurmijärven Lopentien toimipisteellä valmistaudutaan jo uuden koulutuksen järjestämiseen. Toimipisteelle ollaan parhaillaan rakentamassa kyberlabraa. Kyberlabraan tulee niin sanottu ”hunajapurkki”, joka ei ole yhteydessä Keudan verkkoihin, mutta joka houkuttelee joitain kyberhyökkääjiä. Käytännössä tässä siis avataan palvelimeen ohjelmistoja, jotka ovat suojaamattomia ja näin mahdollistavat hyökkääjien sisääntulon. Tämän avulla pystytään turvallisesti havainnoimaan ja tutkimaan, miten hyökkäys tapahtuu ja kuinka tilanne selvitetään.
”Uhkien havainnointi on todella tärkeää. Tilastojen mukaan yritykset havaitsevat keskimäärin 260 vuorokauden kuluttua, että haittaohjelma on pesiytynyt yrityksen järjestelmiin.”
Merilehto toteaa, että kaikki joutuvat jossain vaiheessa jonkintasoisen kyberhyökkäyksen kohteeksi. Erot tulevat siinä, minkälaisella strategialla näihin on varauduttu ja miten niistä selvitään.
”Sillä voi olla niin laaja-alaiset vaikutukset, jos ei tiedetä, miten tulee toimia. Yrityksissä myös johdon pitää olla suosiollinen ja ymmärtää, että nämä asiat pitää olla kunnossa. Mitä enemmän kyberturvallisuuden sanansaattajia on, sitä enemmän tietoisuus siitä kasvaa”, Merilehto kiteyttää.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 850 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Keuda katsoo tulevaan vuoteen vastuullisesti, kestävästi ja digitaalisesti.
Puhtausala ry:n ja Keudan järjestämässä Suuressa puhtauden teknologia- ja robotiikkapäivässä Keravalla 24.5. tuotiin teknologista murrosta näkyväksi. Päivässä oli useita hienoja puheenvuoroja ja esimerkkejä siitä, miten robotiikkaa, tekoälyä ja muuta digitaalisuutta puhtausalalla jo hyödynnetään. Päivän aikana tuli selväksi, ettei teknologinen murros odota. Tulevaisuudessa yhä useampi puhtausalan työntekijä saa uudeksi työkaveriksi siivousrobotin tai työtä ohjaavan mobiililaitteen.
Puhtausala ry:n toiminnanjohtaja Sari Mattila kertoi olevansa innostunut ja inspiroitunut onnistuneesta tapahtumasta. Puhtausala on hänen mukaansa oikealla tiellä ja teknologiamurros viedään huippuosaamisella yhdessä läpi.
Kristall Pro Cleanin Sirkku Murtomäki käsitteli esityksessään robotiikan ja teknologian vaikutuksia ergonomiaan inhimillisestä näkökulmasta. Keskeistä hänen mukaansa on perinteisten ajatusmallien hyödyntäminen, kiinnostus teknologiaan, koneellistaminen sekä robottien hyödyntäminen; nämä lisäävät niin työtyytyväisyyttä kuin arvostusta. Puhtaus on Murtomäen mukaan terveyttä ja elinehto. Yhteiskunta pysähtyisi nopeasti, jos siivoaminen lopetettaisiin. Olkaa alasta ylpeitä, hän kannusti.
Pysyykö ihminen murroksessa mukana, pohti Juho Mäyry Kärcheriltä. Hän kertoi tekoälystä puhtausalan mullistajana. Mäyryn mukaan ihmistä tarvitaan edelleen yhteistyöhön koneiden ja tekoälyn kanssa; tekoäly ei esimerkiksi ymmärrä empatiaa tai sarkasmia. Mäyry kannusti kokeilemaan ja oppimaan rohkeasti uusia asioita.
Vaikuttavan puheenvuoron tarjosi myös Keudan opettaja Sirpa Laiho, joka esitteli teknologista murrosta puhtausalan koulutuksessa. Teknologia muuttaa työtehtäviä ja tapoja, mutta panostukset voidaan kohdentaa paikkoihin, joissa ihmistä tarvitaan. Ammatillinen koulutus tarjoaa niin hyvää elämää kuin mahdollisuuksia oppia erilaisin tavoin esimerkiksi virtuaalilasien, pelillistämisen tai robottien avulla. Puhtauden äärelle on hyvä hakeutua teknologian kärjellä.
Esittelypisteissä kurkistus robottien maailmaan
Tapahtuman tauoilla oli mahdollisuus tutustua yritysten ja tuotteiden esittelypisteisiin sekä Keudan puhtausalan opetuksen digi- ja virtuaaliaktiviteetteihin.
Kurkistus Keudan puhtausalan virtuaaliseen WondaVR-oppimisympäristöön – YouTube
Keudan opettaja Paula Silvennoisen johdolla harjoiteltiin asiakaspalvelutilanteita ja tehtäviä, sekä tehtiin turvallisuushavaintoja virtuaalisessa oppimisympäristössä.
Toimitusjohtaja Jukka Tapola CC-Tukku Oy:stä kertoi Lionsbot-puhdistusrobotin olevan helppo ja kustannustehokas pienten alueiden puhdistukseen.
Robotit helpottavat tekemistä ja säästävät Kärcher Oy:n Tuomas Tannerin mukaan myös aikaa. Kun robotti hoitaa päivittäisiä rutiineja, jää aikaa tehtäville, joita robotti ei tee, esimerkiksi peilien pyyhkiminen. Tämä tuo työvoimapulaan osaltaan helpotusta.
Myyntipäälliköt Kai Rintamäki ja Pelle Veijola VeliMark Oy:stä sekä Juuso Saari Kristallprosta kertoivat siivousrobottien olevan puhtaanapidon ammattilaisen tärkeitä työvälineitä. Ne helpottavat ja nopeuttavat työntekoa sekä säästävät ympäristöä ja kustannuksia. Työn voi tehdä lisäksi ergonomisesti.
Tapahtuma kannusti innostavilla esityksillä ja vuoropuhelulla tunnistamaan ja hyödyntämään viisaasti puhtausalan veto- ja pitovoima sekä uudistumaan ja tukemaan ihmisten hyvinvointia. Teknologinen murros muuttaa väistämättä työntekemisen.
Tervetuloa Keudan syksyn koulutuksiin!
Esimerkkejä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan koulutuksista, joista suunnittelemme yksilöllisesti, asiakkaan tarpeisiin sopivat opintopolut sekä alalla aloittaville, työntekijöille että esihenkilöille.
- Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto & ammattitutkinto & erikoisammattitutkinto
- Cleaning Basics, Cleaning and property services & Further Vocational Qualification
- Monipalveluosaaja
- Työhön opastaja palvelualalla & Guiding to work in the service sector
- Lähiesimiestyön ammattitutkinto & Team Leader Vocational Degree Programme
- Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Tutustu myös
- Keudan palvelut yrityksille ja yhteisöille
- Keudan koulutukset
- Digitaalisesti vaikuttava & Vastuullinen ja kestävä Keuda
- Teknologiamurros huippuosaamisella läpi, sanoo Puhtausala ry:n toiminnanjohtaja (Keuda.fi 1.6.2023)
- Puhtausalan teknologia- ja robotiikkapäivä sai aikaan digioivalluksia (Puhtausala.fi 30.5.2023)
- Teipein tuunattu siivousrobotti voi olla päivän piristäjä (Puhtausala.fi 7.6.2023)
Kuvat: Puhtausala ry ja Anne Öhman
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 850 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Keuda katsoo tulevaan vuoteen vastuullisesti, kestävästi ja digitaalisesti.
Kuva: Keudalle myönnettyä VAHTI-tunnustusta vastaanottamassa operatiivinen johtaja Timo Hakkarainen.
Keudalle myönnettiin tänään, 15.6.2023 VAHTI -tunnustus avoimesta tiedottamisesta ja oppien jakamisesta marraskuussa 2022 alkaneen kyberhyökkäyksen osalta. Tunnustus myönnetään organisaatioille ja henkilöille, jotka ovat osoittaneet ja toteuttaneet aktiivisesti digiturvallisuuteen liittyvää johtamista ja osaamisen kehittämistä.
”Tunnustus on Keudalle todella merkityksellinen ja arvokas asia. Sen saaminen vahvisti näkemystämme yhteisen kehittämisen ja osaamisen jakamisen tärkeydestä niin tässä hetkessä, kuin tulevaisuudessa. Kiitokset myös kaikille kannustavasta tuesta ja yhteistyöstä kyberhyökkäyksen aikana sekä sen jälkeen”, iloitsee Keudan operatiivinen johtaja Timo Hakkarainen.
Keuda koki laajan kyberhyökkäyksen vuoden 2022 lopulla, joka vaikutti sen toimintaan ja tietojärjestelmiin. Organisaatio reagoi hyökkäykseen nopeasti ja tehokkaasti sekä tiedotti tapahtuneesta avoimesti ja läpinäkyvästi niin henkilöstölleen, opiskelijoilleen kuin yhteistyökumppaneilleenkin.
Keuda jakoi myös oppimansa kokemukset ja hyvät käytännöt avoimesti eri organisaatioiden kanssa, muun muassa eri kohderyhmille suunnattujen tietoturvallisuus- ja viestintäwebinaarien kautta. Lisäksi tapahtuneesta laadittiin erillinen loppuraportti, joka on luettavissa Keudan verkkosivuilta täältä. Näiden oppien ja kokemusten myötä useammat tahot voivat parantaa omaa digiturvallisuuttaan sekä osaltaan varautua mahdollisiin tuleviin hyökkäyksiin.
”Digiturvallisuuden kehittäminen on jatkunut vahvasti osana laadukasta ja vastuullista koulutustoimintaamme. Emme jääneet keväisen hyökkäyksen jälkeen paikoillemme, vaan olemme kehittäneet digiturvallisuuttamme entistä paremmaksi. Olemme esimerkiksi kehittäneet huomattavasti kykyämme havaita ja reagoida poikkeamiin digiympäristössämme”, Keudan tietohallintopäällikkö Veli-Heikki Anttolainen kertoo.
Kuvassa Keudan operatiivinen johtaja Timo Hakkarainen ja tietohallintipäällikkö Veli-Heikki Anttolainen VAHTI-tunnustuksen kanssa.
VAHTI-organisaatiotunnustus on tunnustus, joka myönnetään digiturvallisuuteen liittyvästä kehittämisestä. Se on tarkoitettu julkisen hallinnon organisaatioille, jotka ovat edistäneet digitaalista turvallisuutta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tunnustuksen myöntää Digi- ja väestötietovirasto (DVV), joka vastaa VAHTI-verkoston toiminnasta. VAHTI-verkosto tuo yhteen digitaalisen turvallisuuden kehittämisestä ja ohjauksesta vastaavien organisaatioiden johdon sekä digiturvasta vastaavat asiantuntijat.
Lisätietoja:
operatiivinen johtaja Timo Hakkarainen, 050-567 9022, timo.hakkarainen(at)keuda.fi
tietohallintopäällikkö Veli-Heikki Anttolainen, 050- 2074, veli-heikki.anttolainen(at)keuda.fi
Keudan loppuraportti kyberhyökkäyksestä: Ajankohtaista Keudassa – Keudan loppuraportti kyberhyökkäyksestä on valmistunut – Keuda
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 850 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Keuda katsoo tulevaan vuoteen vastuullisesti, kestävästi ja digitaalisesti.