Keudan podcastissa tutustutaan teknologian hyödyntämiseen hyvinvointialalla

Kohti Unelma-ammattia -podcastin neljännen tuotantokauden kahdeksannessa jaksossa Julia Roine saa vieraakseen Norlandia Care hoivayksikön johtajan Mira Ruususen.

Miran tie hyvinvointialalla käynnistyi heti peruskoulun jälkeen, kun hän lähti opiskelemaan lähihoitajaksi kaksoistutkintona. Opintojen ohella Mira teki paljon oman alansa töitä, muun muassa muistisairaiden kanssa. Toisen asteen opintojen jälkeen Mira pääsi opiskelemaan Järvenpäähän sosionomiksi ja kirkon nuorisotyönohjaajaksi.

Sitten työelämä vei mennessään. Mira oli pitkään töissä autististen asiakkaiden kanssa asumisyksikössä, kunnes hän päätti keskittyä sosionomiopintoihin.

”Jätin kirkon nuorisotyön ohjaajan -opinnot”, Mira kertoo.

Tämän jälkeen Mira on ollut työelämässä. Hän työskenteli pitkään autisminkirjon asiakkaiden puolella. Vuodesta 2012 alkaen hän on toiminut hoivayksikön johtajana sekä kotiin vietävissä palveluissa että asumisyksikössä esimiehenä. Työn ohella Mira on suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon ja nyt hän odottelee tutkintotodistusta ylemmästä ammattikorkeakoulusta

Norlandia Care + Keuda

Norlandia Care hoivayksikön johtajan työnkuva on hyvin monipuolinen. Mira tekee pääsääntöisesti henkilöstöhallintoon liittyviä asioita eli hän varmistaa, että yksikössä on riittävä ja oikea määrä osaavaa henkilökuntaa. Hän vastaa työvuorosuunnittelun taustatyöstä, koulutusten suunnittelusta ja koulutustyötä eli muun muassa opiskelijoiden harjoitteluista. Näiden lisäksi Mira on tekemisissä omaisten kanssa, auttaa henkilökuntaa kaikessa mahdollisessa (esimerkiksi hoitosuunnitelmien laatimisessa), on läsnä asiakkaiden arjessa sekä uusien yksiköiden projekteissa.

Norlandia Care ja Keuda ovat allekirjoittaneet kumppanuussopimuksen. Keudasta pääsee kyseiseen firmaan opiskelijoita harjoitteluun, opiskelemaan oppisopimuksella ja auttamaan kaikissa mahdollisissa arjen askareissa esimerkiksi asiakkaiden ulkoiluttamisessa. Sopimuksen myötä kehitetään yhdessä alan vetovoimaisuutta ja pitovoimaa.

Yhteistyön ansiosta Keudasta löytyy tutkinnon osa (15 osp), joka käsittelee teknologian hyödyntämistä hyvinvointialalla. Mira on tiiviisti mukana kyseisessä tutkinnonosassa.

Tänä keväänä oli ensimmäinen opintokokonaisuus. Yhdessä Keudan opettajan, Merjan kanssa he suunnittelivat ja rakensivat tutkinnonosan niin, että mukana on myös yhteistyökumppaneita.

” Haetaan molemmin puolista oppimista”, Mira kertoo.

Yksinkertaisuudessaan, lähihoitajaopiskelijat menevät oppimaan Norlandia Care hoivayksikköön. Asukkaat ovat myös mukana prosessissa ja heidän näkökulmia sekä kommentteja kuunnellaan. Lisäksi henkilökunta on mukana opettelemassa samoja asioita kuin opiskelijat. He opiskelevat erilaisia sähköistettyjä järjestelmiä, joilla tuetaan kotona asumista tai palvelutalossa itsenäisempää asumista. Järjestelmät ovat sekä manuaalisia että teknologisia ratkaisuja, joilla asiakkaiden itsenäisyys pysyy monipuolisempana, jotta hoitajan apu on saatavilla siihen, mihin tarvitaan ihminen ja johon hoitaja on koulutettu.

Käytännön esimerkkinä toimii hyvinvointijärjestelmä. Asukkailla on ranteissaan kellot, joiden avulla he pystyvät hälyttämään apua. Jos tulee akuutti tilanne, esimerkiksi kaatumisen uhka tai asiakas on jo kaatunut, järjestelmä kertoo hoitajille, että kaikki ei ole hyvin. Kello seuraa asiakkaan hengityksen ja sydämen sykkeestä asiakkaan vointia.

”Järjestelmät mahdollistaa sen, että saamme reaaliaikaisesti tiedon, kun asiakas on esim. kaatunut”, Mira sanoo.

 

Mikä on mahdollisesti tulevaisuuden teknologinen innovaatio hyvinvointialalle? Entä millaisia unelmia Miralla itsellä on?

Kuuntele koko jakso Spotifysta tai Soundcloudista, niin tiedät.

 

Norlandia Care hoivayksikön johtaja Mira Ruusunen kertoo podcast-jaksossa teknologian hyödyntämisestä hyvinvointialalla.


Tutustu koulutukseen: Hyvinvointiteknologia toimintakyvyn edistämisessä (15 osp)

Voit katsoa myös aiheesta videon jossa opiskelijat kertovat koulutuksesta.

Lue lisää Norlandia Caren ja Keudan kumppanuussopimuksesta tästä.


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa.  Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Vuosi 2022 on juhlavuosi, kun Keuda täyttää 60 vuotta.

Keuda 60 vuotta logo

Kolumni Keudasta: Eilisen Kivisistä ja Sorasista huomisen Jetsoneiksi

”Nobody has a clue what the world will look like in five years time, and yet we’re meant to be educating for it.”
Sir Kenneth Robinson

Nämä sanat saivat minut pysähtymään ja mietteliääksi joitakin vuosia sitten. Ne tekivät minuun vaikutuksen ja olen palannut niihin mielessäni sen jälkeen tämän tästä. Digitaalinen teknologia kehittyy jatkuvasti suurin harppauksin ja on muokannut lähes kaikkia modernin elämän osa-alueita. Kaikenlainen kanssakäyminen, kaupankäynti ja informaatio on jo vahvasti digitalisoitunutta, ja sen myötä sekä käytettävissä että saavutettavissa kaikkina vuorokauden aikoina.

Digitaalisuus on saavuttanut myös opiskelijat ja opiskelutilat, emmekä pääse sitä pakoon. Emme pysty jättäytymään staattisiksi vaan meidän on muovauduttava uudelleen ja innovoitava työtämme, koska työelämä tulee tarvitsemaan perustaidoiltaan erilaisia osaajia kuin esim. 10 vuotta sitten. Ammatillisen puolen on pystyttävä tarjoamaan parhaansa mukaan tähän edellytykset sekä kosketus opiskelijoille jo opiskeluaikana, koska tarkoituksemme on valmistaa heitä tulevaan.

Tiedon ulkoa opettelemisesta virtuaaliympäristöihin aktiiviseksi tiedon rakentajaksi

Tulevaisuutta ennustettaessa pohjataan tietoperusta menneisiin tapahtumiin, joiden kautta yritetään selkiyttää ja viitoittaa tulevaa. Pohtiessani omaa oppimiskaartani on opetus ja opetuksen pedagogia muuttunut valtavasti sinä aikana. Muistan kun ala-asteella opettelimme asioita paljon ulkoa ja kuinka yläasteella istuin konekirjoituksen tunneilla opettelemassa kirjoituskoneen käyttöä sekä kymmensormijärjestelmää. Paljon on vettä virrannut Vantaanjoessa noista ajoista tähän päivään tultaessa. Ja uskon jakavani mielipiteen siitä, että suunta on ollut kohti parempaa. Olemme siirtyneet kivikautisesta asioiden ulkoa opettelusta tulevaisuuden tiedon soveltajiksi, jossa kognition salitreenit tehdään monikanavaisesti ja yksilöllisesti treenaten kokonaisvaltaisesti – eikä keskittymällä pelkästään ulkoa muistamisen lihasryhmään.

Opetuksen digitalisaatiosta puhuttaessa aivan uudesta asiasta ei ole kysymys. Vuosituhannen vaihteessa otettiin ensimmäiset askeleet opetuksen digitalisoinnissa, kun sekä sähköpostin että Microsoft Office –työkalun käyttöön liittyvät taidot otettiin mukaan osana TVT–taitojen opetusta. Olemme siirtyneet digitalisaation seuraavaan vaiheeseen, jonka tavoitteena on tuottaa ja julkaista omia oppimissisältöjä sekä toteuttaa oppimista erinäisillä sovelluksilla.

Koronan myötä opetuksen toisen aallon digitalisaatiossa tehtiin valtava harppaus todella lyhyessä ajassa, josta erityisesti opettajien on syytä olla itsestään ylpeitä. Taidot ja kyvyt kohdata nämä uudet haasteet olivat enimmäkseen mukavuusalueelta pois pääsemistä, valmiutta kohdata epävarmuus ja kohdata tosiasiat – digitaalinen oppiminen ja opettaminen ovat väistämättömiä.

Oman ammatillisen alan toteutustavan löytäminen – O365 vs VR

Opetuksen digitalisaatiosta ja oppimisen digitalisoinnista puhuttaessa tulisi miettiä sen tarjoamaa ja mahdollistamaa moninaisuutta, ja mitä se tarkoittaa oman ammatillisen alansa osalta – tarpeet ovat erilaisia ja samat asiat eivät palvele kaikkia. Yhteneväisiä toteutustapoja pystytään kuitenkin löytämään eivätkä niiden tarvitse olla pitkälle hiottuja hi-tech tuotoksia.

Keudassa on tuotettu sekä toteutettu opetuksen digitalisointia ja ratkaisuja aivan omissa sfääreissä ja monesti edelläkävijänä. Törmäsin näihin asioihin usein eri tilanteissa ja tuntui hienolta päästä mukaan tähän toimintaan tullessani valituksi verkkopedagogiikan kehittäjän tehtävään. Opetustoiminta esim. VR-lasien parissa on kuitenkin vielä pienessä roolissa eikä ole asia, jonka suuntaan pitäisi yksinomaan pyrkiä, kun puhe tulee opetuksen digitalisoinnista.

Yksinkertaisimmillaan oppimisen digitalisaatiota voi toteuttaa vaikka esim. QR-koodien taakse vietyjen Microsoft Swaylla toteutettujen työsaliharjoitteiden tukemiseksi tuotettujen ohjeistuksien avulla, joita opiskelijat lukevat mobiilisti omalla puhelimellaan. Tai erilaisten ohjevideoiden avulla. Miksi kyllästymiseen asti puhua samat asiat kerta toisensa perään, jos asiasta pystyy tekemään videon? Se tarjoaa myös opiskelijalle mahdollisuuden palata asian pariin, kun kaipaa tietoa uudemman kerran – aikaan tai paikkaan katsomatta.

Virtuaaliympäristöillä voidaan tukea oppijan toimintaympäristöä

Hyvin toteutetulla oppimisen digitalisoinnilla voidaan tukea esim. näitä oppimisen elementtejä:

• itseohjautuvuuden vahvistaminen
• teorian elävöittäminen
• mahdollisuus osallistua paikasta riippumatta
• kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja osallisuuden kokemuksen vahvistaminen
• yhteisöllinen oppiminen
• oppimisympäristöjen irrottaminen fyysisistä rajoitteista
• pelillisyys
• ilmiöpohjainen oppiminen

Tietenkään teknologia ei poista kaikkia haasteita. Teknologian avulla voimme kuitenkin innostaa, elävöittää, syventää, yksilöllistää ja konkretisoida opintoja. Parhaimmillaan jopa lisätä opiskelijoiden sitoutumista.

Myös kädentaitoja harjoitellaan entistä enemmän teknologiaa hyödyntäen. Esim. VR:n avulla opetellaan tekniikkaa, suoritusjärjestystä ja saadaan yleiskäsitys tehtävästä työstä, mutta sen avulla ei voida ainakaan vielä oppia tuntoon ja motoriikkaan perustuvia kädentaitoja. Jälkimmäisiin liittyvät taidot syntyvät vain oikeita asioita tekemällä, oikeassa ympäristössä. Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuden näiden taitojen syntymisen tukemiseen – ei korvaamiseen.

Mikko Hulkko
Verkkopedagogiikan Kehittäjä


Kirjoittaja Mikko Hulkko työskentelee Keudassa verkkopedagogiikan kehittäjänä, Oppimisympäristöt ja digikampus -tiimissä ja tekee yhteistyötä yli tulosalue- ja kampusrajojen Keudan koko toiminta-alueella.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Vuosi 2022 on juhlavuosi, kun Keuda täyttää 60 vuotta.

Logo, jossa lukee 60 vuotta ammatillista koulutusta Keuda.

Kolumni Keudasta: Murros-tapahtuma pidettiin jo viidettä kertaa Keudan historiassa

”Nobody has a clue what the world will look like in five years time, and yet we’re meant to be educating for it.”
Sir Kenneth Robinson

Nämä sanat saivat minut pysähtymään ja mietteliääksi joitakin vuosia sitten. Ne tekivät minuun vaikutuksen ja olen palannut niihin mielessäni sen jälkeen tämän tästä. Digitaalinen teknologia kehittyy jatkuvasti suurin harppauksin ja on muokannut lähes kaikkia modernin elämän osa-alueita. Kaikenlainen kanssakäyminen, kaupankäynti ja informaatio on jo vahvasti digitalisoitunutta, ja sen myötä sekä käytettävissä että saavutettavissa kaikkina vuorokauden aikoina.

Digitaalisuus on saavuttanut myös opiskelijat ja opiskelutilat, emmekä pääse sitä pakoon. Emme pysty jättäytymään staattisiksi vaan meidän on muovauduttava uudelleen ja innovoitava työtämme, koska työelämä tulee tarvitsemaan perustaidoiltaan erilaisia osaajia kuin esim. 10 vuotta sitten. Ammatillisen puolen on pystyttävä tarjoamaan parhaansa mukaan tähän edellytykset sekä kosketus opiskelijoille jo opiskeluaikana, koska tarkoituksemme on valmistaa heitä tulevaan.

Tiedon ulkoa opettelemisesta virtuaaliympäristöihin aktiiviseksi tiedon rakentajaksi

Tulevaisuutta ennustettaessa pohjataan tietoperusta menneisiin tapahtumiin, joiden kautta yritetään selkiyttää ja viitoittaa tulevaa. Pohtiessani omaa oppimiskaartani on opetus ja opetuksen pedagogia muuttunut valtavasti sinä aikana. Muistan kun ala-asteella opettelimme asioita paljon ulkoa ja kuinka yläasteella istuin konekirjoituksen tunneilla opettelemassa kirjoituskoneen käyttöä sekä kymmensormijärjestelmää. Paljon on vettä virrannut Vantaanjoessa noista ajoista tähän päivään tultaessa. Ja uskon jakavani mielipiteen siitä, että suunta on ollut kohti parempaa. Olemme siirtyneet kivikautisesta asioiden ulkoa opettelusta tulevaisuuden tiedon soveltajiksi, jossa kognition salitreenit tehdään monikanavaisesti ja yksilöllisesti treenaten kokonaisvaltaisesti – eikä keskittymällä pelkästään ulkoa muistamisen lihasryhmään.

Opetuksen digitalisaatiosta puhuttaessa aivan uudesta asiasta ei ole kysymys. Vuosituhannen vaihteessa otettiin ensimmäiset askeleet opetuksen digitalisoinnissa, kun sekä sähköpostin että Microsoft Office –työkalun käyttöön liittyvät taidot otettiin mukaan osana TVT–taitojen opetusta. Olemme siirtyneet digitalisaation seuraavaan vaiheeseen, jonka tavoitteena on tuottaa ja julkaista omia oppimissisältöjä sekä toteuttaa oppimista erinäisillä sovelluksilla.

Koronan myötä opetuksen toisen aallon digitalisaatiossa tehtiin valtava harppaus todella lyhyessä ajassa, josta erityisesti opettajien on syytä olla itsestään ylpeitä. Taidot ja kyvyt kohdata nämä uudet haasteet olivat enimmäkseen mukavuusalueelta pois pääsemistä, valmiutta kohdata epävarmuus ja kohdata tosiasiat – digitaalinen oppiminen ja opettaminen ovat väistämättömiä.

Oman ammatillisen alan toteutustavan löytäminen – O365 vs VR

Opetuksen digitalisaatiosta ja oppimisen digitalisoinnista puhuttaessa tulisi miettiä sen tarjoamaa ja mahdollistamaa moninaisuutta, ja mitä se tarkoittaa oman ammatillisen alansa osalta – tarpeet ovat erilaisia ja samat asiat eivät palvele kaikkia. Yhteneväisiä toteutustapoja pystytään kuitenkin löytämään eivätkä niiden tarvitse olla pitkälle hiottuja hi-tech tuotoksia.

Keudassa on tuotettu sekä toteutettu opetuksen digitalisointia ja ratkaisuja aivan omissa sfääreissä ja monesti edelläkävijänä. Törmäsin näihin asioihin usein eri tilanteissa ja tuntui hienolta päästä mukaan tähän toimintaan tullessani valituksi verkkopedagogiikan kehittäjän tehtävään. Opetustoiminta esim. VR-lasien parissa on kuitenkin vielä pienessä roolissa eikä ole asia, jonka suuntaan pitäisi yksinomaan pyrkiä, kun puhe tulee opetuksen digitalisoinnista.

Yksinkertaisimmillaan oppimisen digitalisaatiota voi toteuttaa vaikka esim. QR-koodien taakse vietyjen Microsoft Swaylla toteutettujen työsaliharjoitteiden tukemiseksi tuotettujen ohjeistuksien avulla, joita opiskelijat lukevat mobiilisti omalla puhelimellaan. Tai erilaisten ohjevideoiden avulla. Miksi kyllästymiseen asti puhua samat asiat kerta toisensa perään, jos asiasta pystyy tekemään videon? Se tarjoaa myös opiskelijalle mahdollisuuden palata asian pariin, kun kaipaa tietoa uudemman kerran – aikaan tai paikkaan katsomatta.

Virtuaaliympäristöillä voidaan tukea oppijan toimintaympäristöä

Hyvin toteutetulla oppimisen digitalisoinnilla voidaan tukea esim. näitä oppimisen elementtejä:

• itseohjautuvuuden vahvistaminen
• teorian elävöittäminen
• mahdollisuus osallistua paikasta riippumatta
• kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja osallisuuden kokemuksen vahvistaminen
• yhteisöllinen oppiminen
• oppimisympäristöjen irrottaminen fyysisistä rajoitteista
• pelillisyys
• ilmiöpohjainen oppiminen

Tietenkään teknologia ei poista kaikkia haasteita. Teknologian avulla voimme kuitenkin innostaa, elävöittää, syventää, yksilöllistää ja konkretisoida opintoja. Parhaimmillaan jopa lisätä opiskelijoiden sitoutumista.

Myös kädentaitoja harjoitellaan entistä enemmän teknologiaa hyödyntäen. Esim. VR:n avulla opetellaan tekniikkaa, suoritusjärjestystä ja saadaan yleiskäsitys tehtävästä työstä, mutta sen avulla ei voida ainakaan vielä oppia tuntoon ja motoriikkaan perustuvia kädentaitoja. Jälkimmäisiin liittyvät taidot syntyvät vain oikeita asioita tekemällä, oikeassa ympäristössä. Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuden näiden taitojen syntymisen tukemiseen – ei korvaamiseen.

Mikko Hulkko
Verkkopedagogiikan Kehittäjä


 

Kirjoittajat verkkopedagogiikan kehittäjä Kari Honkonen ja viestintä- ja markkinointipäällikkö Hanna Nyrönen työskentelevät Keudassa digitaalisuuden, oppimisen ja tapahtumien parissa mahdollistaen opiskelijoille oppimiskokemuksia mm. #murros-tapahtumien parissa.

Murros 2022 Kari ja Hanna
Murros 2022 Kari ja Hanna

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Vuosi 2022 on juhlavuosi, kun Keuda täyttää 60 vuotta.

Logo, jossa lukee 60 vuotta ammatillista koulutusta Keuda.

Keuda järjestää Teknologinen murros ja mahdollisuudet eli #Murros2022-tapahtuman oppilaitoksille ja yrityksille 5.5.2022

Keuda järjestää jo neljättä kertaa oppilaitoksille ja yrityksille suunnatun #Murros-tapahtuman. Vuoden 2022 tapahtumassa on luvassa laaja kattaus eri alojen asiantuntijoiden ja edelläkävijäyritysten TED talk -tyyppisiä puheenvuoroja. Ohjelmalla halutaan rohkaista uusien teknologioiden käyttöönottoon opetuksessa. Tapahtuma on maksuton ja pidetään torstaina 5.5.2022 kello 9.00 – 16.00. Tapahtumaa on mahdollista seurata YouTube-livelähetyksenä tai tulemalla paikan päälle Keravan Keuda-talolle. Aamupäivän ohjelma toteutetaan suomenkielisenä ja iltapäivän osuus englanninkielisenä.

Opiskelijoille, opetushenkilökunnalle ja yrityksille suunnatun tapahtuman pääpuhujaksi on vahvistettu kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuudentutkija Risto Linturi, joka valottaa tulevaisuuden keskeisiä Metaversumin mahdollisuuksia ja toimijoita, joka on paljon muuta kuin Metaksi muuttunut Facebook.

”Risto Linturin esityksessä hyödynnetään useita eri tekoälyjä. Jos tulevaisuus kiinnostaa, tässä on huippuesitys, jota ei kannata jättää väliin”, kuvailee Keudan verkkopedagogiikan kehittäjä Kari Honkonen.

Tapahtuman muu ohjelma rakentuu opiskelijoiden, asiantuntijoiden sekä edelläkävijäyritysten puheenvuoroista, joissa kerrotaan uutta teknologiaa hyödyntävistä mahdollisuuksista. Tapahtumassa on mukana mm. kolme keudalaista yrittäjyyden opiskelijaa kertomassa yritysideoistaan sekä, miten kestävä kehitys ja digitaalisuus sykkivät heidän yrittäjyydessään.

Tapahtumaan on vahvistettu useita Suomen eturivin puhujia omilta aloiltaan:

Microsoftin Education Lead Tia Ainola, joka taustoittaa tulevaisuuden oppimista ympäri maailman levinneen etätyöskentelyn ja -oppimiskokemuksien myötä.

Sitran reilun datatalouden teeman teemajohtaja Kristo Lehtonen avaa Sitran selvityksen kautta, mitä uusia taitoja tuleville sukupolville tulee opettaa ja mitä meillä on opittavaa verrokkimaista.

Digitaalisuus, etäoppiminen ja -työskentely lisääntyvät kouluissa ja yrityksissä. #Murros2022-tapahtumasta löydät oppimisen uusia työkaluja ja uuden oppimisen uutta aikaa virtualisoitumisen, pilveistymisen ja kestävän kehityksen hengessä. 3D Bearin CEO Jussi Kajalan kanssa matkaamme kuuhun, jossa rakennetaan kuutukikohtaa.

Ismo Kallioniemi toimii osakkaana ja asianajajana Evershead Sutherlandissa ja selkeyttää esityksessään tekoälyyn liittyvää oikeudellista murrosta. Tämä esityksen jälkeen hahmotamme aiempaa paremmin, millainen oikeudellinen suoja on esimerkiksi tekoälyjärjestelmien luomissa kuvissa.

Tapahtumassa kuullaan myös kansainvälisesti tunnettuja puhujia

David Sims Solutions Sales Specialist, Dynabook Europelta näyttää meille, kuinka etänä työskentelevä asiantuntija voi auttaa ongelmaratkaisussa nähdessään tismalleen saman näkymän tietokoneen ruudulta kuin kenttätyöntekijä omin silmin silmälaseja hyödyntämällä.

Senior Education Solutios Specialist, Mark Fitzsimons Microsoftilta kuvaa, miten tekoäly ja data antavat uusia näkemyksiä laajentaen keinoja miten, mitä ja keneltä opimme. Lisäksi ne avaavat mahdollisuuksia parantaa yksitätisten henkilöiden akateemisia suorituksia ​​alan tunnustetuilla pilvisertifikaateilla.

#Murros2022 avaa, miten digitaaliset teknologiat saapuvat osaksi arkeamme

Tapahtuman tavoitteena on edistää uusien teknologioiden opetusta ammatillisissa oppilaitoksissa tuomalla esiin tapoja, miten virtuaalioppimisympäristöjä, robotiikkaa ja tekoälyä hyödynnetään opetuksessa ja yritystoiminnassa jo nyt.

Norlandia hoivayksikön johtajana toimiva Mira Ruusunen tulee kertomana Keudan kanssa toteutetusta hyvinvointiteknologian opintokokonaisuudesta, joka on mahdollistanut opiskelijoiden, asukkaiden sekä työntekijöiden perehtymisen hyvinvointiteknologian järjestelmiin, sovelluksiin sekä robotiikkaan.

Käytännön esimerkkien kautta Keuda haluaa innostaa ja kannustaa opiskelijoita sekä yrityksiä uusien teknologioiden ennakkoluulottomaan opiskeluun, kokeiluun ja käyttöönottoon. Samalla halutaan syventää ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja yritysmaailman vuorovaikutusta robotiikan ja tekoälyn teemojen ympärillä.


Haluatko nähdä ja kokea uusimpia teknologisen murroksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia?

Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan täältä: https://bit.ly/3OyV1UG

Lisätietoa tapahtumasta: Murros-tapahtuma Keudassa – Keuda


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa.  Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Vuosi 2022 on juhlavuosi, kun Keuda täyttää 60 vuotta.

Keuda 60 vuotta logo

Robocupin logo-kisan voittaja tulee Norjasta

Robocup-hanke, jossa Keuda on kumppanina, valitsi kumppanikoulujen opiskelijoiden ehdotuksista logon hankkeelle. Voittajalogo on tulee Norjan Kubenista.

Muut kisaajat tulivat suomalaisten lisäksi Tanskasta ja Espanjasta. Keudasta oli neljä logoehdotusta mukana.

Robocup-hanke, Keudan verkkosivuille.

Keudan podcastissa sukelletaan ICT-alan ihmeelliseen maailmaan

Kohti unelma-ammattia -podcastin toisessa jaksossa vieraili Keudan opettaja Toni Koistinen tieto-ja viestintätekniikan alalta. Toni kertoo meille, millä tavalla on päässyt työelämässä tähän pisteeseen ja millaisia koulutuksia käynyt. Hän kertoo myös, millaista on opiskella Keudassa sekä millaisia työharjoittelu – ja työmahdollisuuksia on tarjolla. Kuulemme myös unelmia tulevaisuudesta!

Kuuntele jakso Spotifysta tai SoundCloudista. Anna haaveille siivet!

Kohti unelma-ammattia podcastin neljännellä tuotantokaudella juontajina kuullaan Keudan radiojuontajaopiskelijat Emilia ja Julia.

Kiinnostaisiko sinua tieto- ja viestintätekniikka? Tutustu alan perustutkintoon ja sen eri osaamisaloihin täältä!

Vihreäpaitainen henkilö seisoo valkoista seinää vasten ja nojaa pöytään. Hän hymyilee kameralle. Taustalla näkyy ylempänä ikkunoita.
Studiossa vieraana on Keudan opettaja Toni Koistinen.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa.  Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Vuosi 2022 on juhlavuosi, kun Keuda täyttää 60 vuotta.

Logo, jossa lukee 60 vuotta ammatillista koulutusta Keuda.

Virtuaalisen Keuda-päivän teemana digitaalisuus

”Hyvää huomenta arvoisat keudalaiset ja oikein lämpimästi tervetuloa Keuda-päivään ja tervetuloa myös työvuoteen 2022!”

Näillä sanoilla lähti liikkeelle Keuda-päivä maanantaina 17. tammikuuta, kun kuntayhtymän johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu toivotti keudalaiset tervetulleeksi seuraamaan virtuaalilähetystä. Tätä ennen kuultiin vielä opiskelija Ruut Kannikosken kaunis lauluesitys, jota säesti pianolla Altti Uhlenius.

Suoraa lähetystä tehtiin viime vuoden tapaan Keravan Keuda-talon salista ja lähetyksestä vastasi media-alan oppimisympäristö Sun Median tiimi. Keudalaiset saattoivat seurata päivän ohjelmaa vaikka mukavasti kotisohvilta.

Aloituspuheenvuorossaan Riikka-Maria Yli-Suomu avasi ensin päivän teemaa, joka oli digitalisaatio. Tästä hän siirtyi Keudan kokonaisuuteen eli siihen, miltä Keuda näyttää tänään. Tässä käytiin läpi esimerkiksi avainlukuja Keudasta. Voit tutustua esitettyyn infografiikkaan täältä!

”Olemme Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä.”

Puheessaan Riikka-Maria avasi myös, miltä tämä vuosi näyttää ja mihin suuntaan lähdemme kulkemaan.

 

#Keudalainen LIVE nosti tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita – Päivän keynote-puhujana Perttu Pölönen

Avauspuheenvuoron jälkeen päivän ohjelma jatkui taukojumppaan. Tämän jälkeen tapahtumalavalla alkoi #Keudalainen LIVE -keskustelu, jossa Riikka-Maria haastatteli Keudan johtoryhmän jäseniä aiheista, joita keudalaiset olivat esittäneet.

Ensimmäisenä Riikka-Maria keskusteli rehtori Anna Mari Leinosen kanssa. Puheenaiheeksi nousi muun muassa, miten mahdollistetaan opiskelijoille yksilölliset opiskelupolut. Anna Mari nosti esiin esimerkiksi yksilölliset HOKSit, monipuoliset oppimisympäristöt, erilaiset tukipalvelut, osaamispassin sekä laajan yhteistyön asiantuntijoiden kesken.

Seuraavaksi haastatteluun saapui Keudan yritys- ja elinvoimapalvelujen johtaja Anne Vuorinen. Hän avasi Keuda Koulutuspalvelut Oy:n toimintaa sekä muun muassa Ely- ja TE-keskusten kanssa tehtävää yhteistyötä. Hän mainitsi yhtenä esimerkkinä Startti ammattiin -koulutuksen, josta on meneillään kolmas toteutus.

”Siinä tutustutaan ammatteihin, joista toivottavasti löytyy se oma”, Anne avasi koulutusta.

Tämän jälkeen keskusteltiin talousasioista, kun lavalle saapui taloussuunnittelupäällikkö Veli Perkkiö. Keskustelua käytiin muun muassa tutkintojen suorittamisen ja valmistumisen merkityksestä sekä tulevaisuuden näkymistä, jotka näyttävät hyvältä!

Artikkeli jatkuu kuvan alla. 

Kaksi henkilöä istuvat nojatuoleissa toisiaan kohden. Heidän välissään on pöytä. Lavalla taustalla on suuri digitaalinen näytt.
Taloussuunnittelupäällikkö Veli Perkkiö.

Seuraavaksi Riikka-Maria keskusteli viestintä- ja markkinointipäällikkö Hanna Nyrösen kanssa Keudan juhlavuoden ohjelmasta. Keuda täyttää tänä vuonna 60 vuotta ja luvassa on paljon ohjelmaa niin opiskelijoille, henkilöstölle kuin sidosryhmille. Keuda-päivä oli juhlavuoden avaustapahtuma.

Artikkeli jatkuu kuvan alla. 

Kaksi henkilöä istuvat nojatuoleissa toisiaan kohden. Heidän välissään on pöytä. Lavalla taustalla on suuri digitaalinen näytt.
Viestintä- ja markkinointipäällikkö Hanna Nyrönen.

Arviointijohtaja Tiina Halmevuon kanssa keskusteltiin myös tärkeistä teemoista, kuten esimerkiksi henkilöstön hyvinvoinnin merkityksestä ja yhteisöllisyydestä.

”Yhteisöllisyydessä se dialogi on älyttömän tärkeää. Että me aidosti kuunnellaan toisiamme, kuullaan kaikkia ja osallistutaan”, Tiina kiteytti.

Artikkeli jatkuu kuvan alla. 

Kaksi henkilöä istuvat nojatuoleissa toisiaan kohden. Heidän välissään on pöytä. Lavalla taustalla on suuri digitaalinen näytt.
Arviointijohtaja Tiina Halmevuo.

Johtoryhmän puheenvuorojen jälkeen kuultiin myös opiskelijakunta Kuoman tervehdys. Anna Mari Leinosen haastateltavana oli opiskelijakunta Kuoman puheenjohtaja Heikki Laine. Keskustelua käytiin muun muassa siitä, mikä tekee Keudasta innostavan opiskelupaikan, miten yhteistyö Kuomassa on lähtenyt liikkeelle ja mitä asioita voitaisiin kehittää Keudassa.

Artikkeli jatkuu kuvan alla. 

Kaksi henkilöä istuvat nojatuoleissa toisiaan kohden. Heidän välissään on pöytä. Lavalla taustalla on suuri digitaalinen näytt.
Opiskelijakunnan puheenjohtaja Heikki Laine ja rehtori Anna Mari Leinonen.

Tämän jälkeen siirryttiin seuraamaan upeaa musiikkiesitystä, jossa lauloi opiskelija Sunisa Manochat. Häntä säesti kitaralla Altti Uhlenius.

Tauon jälkeen livelähetykseen saapui odotettu vieras eli tapahtuman keynote-puhuja. Futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen avasi puheenvuorossaan disruptiota sekä sitä, miten maailma muuttuu.

Esityksen yksi keskeinen ajatus, miten maailma muuttuu, oli:

Muutos ei tapahdu taistelemalla sitä vallitsevaa systeemiä vastaan. Muutos tapahtuu, kun löydämme vaihtoehdon, joka saa vanhan systeemin näyttämään turhalta ja tarpeettomalta.

Oivalluksia herättäneen esityksen jälkeen siirryttiin lounastauolle. Julkaisemme ensi viikolla vielä Perttu Pölösen haastattelun Keudan verkkosivuilla. 

Artikkeli jatkuu kuvan alla. 

Henkilö seisoo näytön ja kameran edessä. Hänen taustallaan näkyy digitaalinen näyttö, jossa lukee "Disruptio"
Futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen.

 

Digitaalinen iltapäivä – miten digitaalisuus näkyy Keudassa?

Keuda-päivää jatkettiin teemalla Digitaalisesti vaikuttava Keuda. Rehtori Anna Mari avasi iltapäivän kertomalla Keudan digitoimintasuunnitelmasta, sen sisällöstä ja tavoitteista.

”Tämä suunnitelma – se osaltaan varmistaa sitä, että me toimitaan tehokkaasti, taloudellisesti ja digitaalisesti vaikuttavasti. Ja myös sitä, että me ollaan saavutettava ja paikallinen sekä vastuullinen ja kestävä”, Anna Mari avasi suunnitelman merkitystä.

Ohjelma jatkui Suomen Yrittäjien Joonas Mikkilän esityksellä. Hän puhui yritysten digitalisaatiosta, osaamistarpeista ja siitä, miten ammatillinen koulutus voi vastata näihin yritysten tarpeisiin. Joonas esittelikin tähän kolme vinkkiä: 1. Aseta itsesi osaksi murrosta. 2. Pohdi tiedon ja tekniikan suhdetta. 3. Huomioi työelämän tarpeiden muutos. Näitä hän avasi syvemmin mielenkiintoisessa esityksessään.

Artikkeli jatkuu kuvan alla. 

Henkilö seisoo lavalla ja hänen taustallaan näkyy suuri diginäyttö
Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä. 

Seuraavaksi keudalaisia saapui esittämään erilaisia digitaalisia ratkaisuja oman työnsä kannalta. Ensimmäiseksi puheenvuoron otti kiinteistöpäällikkö Vesa Takko kertomalla, kuinka digitalisaatio näkyy Keudan kiinteistöpalveluissa. Käytössä on erilaisia digitaalisia järjestelmiä, jotka auttavat hallitsemaan suurta ja useampaan paikkaan hajautunutta kiinteistömassaa keskitetystä ja kustannustehokkaasti. Takko kertoi esimerkiksi sähköisestä huoltokirjasta, kiinteistöautomaatiosta, kiinteistöjen turvatekniikasta ja Notecrow-toimitilaohjeista.

Artikkeli jatkuu kuvan alla. 

Henkilö seisoo lavalla kameroiden edessä ja hänen taustallaan on suuri digitaalinen näyttö
Kiinteistöpäällikkö Vesa Takko.

Toisena lavalle saapui opettaja Teija Tengvall, joka opettaa kasveja Saaren kartanolla. Kun vuodenaika voi vaikeuttaa kasvien opettamista, lähdettiin Saaren kartanolla pohtimaan tähän ratkaisua. Tällöin kuvaan astui 3D-kuvaus. Teija Tengvall lähti 3D-kuvaukseen erikoistuneen henkilön kanssa kuvaamaan eri kasveja eri vuoden aikoina. Näiden pohjalta luotiin virtuaalinen oppimisympäristö, jossa opiskelijat pääsevät tutustumaan erilaisiin kasveihin.

Artikkeli jatkuu kuvan alla. 

Henkilö seisoo lavalla, hänen edessään on pöytä ja kannettava tietokone. Hänen taustallaan on suuri digitaalinen näyttö.
Opettaja Teija Tengvall.

Seuraavaksi kuultiin erilaisista digitaalisista ratkaisuista logistiikka-alan opetuksessa. Aiheesta saapui kertomaan opettaja Jani Järvinen. Hän kertoi esimerkiksi ajoneuvosimulaattoreista sekä varaston tietojärjestelmästä täydentävänä osana alan opetusta. Hän avasi, mitä ominaisuuksia niistä löytyy ja mitä niiden avulla voidaan harjoitella. Kehitystyö näiden osalta jatkuu.

Artikkeli jatkuu kuvan alla. 

Henkilö seisoo lavalla. Hänen edessään on pöytä ja mikrofoni. Hänen taustallaan näkyy suuri digitaalinen näyttö
Opettaja Jani Järvinen.

Lopuksi Keudan yto-aineiden opettaja Anna Mattila avasi kuulijoille Workseed-ohjelmiston käyttöä ja hyötyjä omassa työssään. Kyseessä on sähköinen osaamispassi. Mattila on kokenut, että ohjelmiston käyttö on helpottanut huomattavasti opiskelijoiden etenemisen seurantaa.

”Kokonaisuudessaan on minun työssäni helpottanut yksilöllisen osaamisen kertymisen seurantaa ja joustavasti opiskelijoiden yksilöllisten polkujen mahdollistamista”, Anna kuvaili.

Artikkeli jatkuu kuvan alla. 

Henkilö seisoo kameran edessä. Hänen taustallaan näkyy suuri digitaalinen näyttö. Kameraa kuljettaa toinen henkilö linjastoa pitkin.
Opettaja Anna Mattila.

Näiden neljän esityksen jälkeen siirryttiin iltapäivän tiimityöskentelyosuuteen, jonka pohjusti koulutusjohtaja Timo Hakkarainen. Päivän lopuksi rehtori Anna Mari Leinonen kertoi, miten tiimityöskentelyn tuloksia hyödynnetään jatkossa.

”Tänään on semmoinen tunne, että on todella huippua olla keudalainen. Ja täällä Kerava-salissa Akun ja Mikun johdolla meidän media-alan opiskelijat ovat huikealla osaamisellaan striimanneet tämän tapahtuman. Kiitoksia teille kaikille siitä. Se on mahdollistanut kaikille yli 800 keudalaiselle osallistumisen tähän tapahtumaan, vaikka korona esti meitä tulemasta yhdelle koolle. Jatketaan kehittämistä. Latu on auki, antaa palaa! Kiitos”, Anna Mari kiteytti lopuksi.

Ryhmä opiskelijoita ja henkilökuntaa seisoo salissa mustaa taustaa vasten.
Keuda-päivän lähetyksestä vastasi media-alan oppimisympäristö Sun Median tiimi.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa.  Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Vuosi 2022 on juhlavuosi, kun Keuda täyttää 60 vuotta.

Logo, jossa lukee 60 vuotta ammatillista koulutusta Keuda.

Keuda on mukana yhtenä kohdeoppilaitoksena DIGISTI -hankkeessa

DIGISTI – Digitaidot haltuun toisella asteella -hanke tukee oppilaitoksia pandemian aiheuttamien ongelmien hoidossa. Keuda on mukana hankkeessa yhtenä seitsemästä kohdeoppilaitoksesta.

DIGISTI on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jonka tarkoituksena on tukea niitä toisen asteen opiskelijoita, jotka ovat kokeneet poikkeusaikojen eristäytymisen raskaana, ja joiden opintojen edistymistä sekä työllistymistä pandemian tuomat poikkeusjärjestelyt ovat vaikeuttaneet. Hankkeen toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti nuorille maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille.

Hankkeen tavoitteena on lisätä heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden hyvinvointia sekä helpottaa heidän työelämäänsä tai jatko-opintoihin siirtymistä. Lisäksi tuetaan ja kehitetään opiskelijoiden digitaalisia taitoja, joita edellytetään sekä opinnoissa pärjäämisessä että työllistymisessä. Hankkeessa pyritään myös tavoittamaan yksinäisyyttä kokeneet opiskelijat tarjoamalla heille verkossa tapahtuvaa nuorisotoimintaa ja yhteisöllisiä hyvän mielen verkkotapahtumia.

Keudalle ja muille hankkeeseen valituille oppilaitoksille tarjotaan tukitoimia, joita voidaan kohdentaa ja räätälöidä sekä oppilaitoksen että opiskelijoiden tarpeiden näkökulmasta. Opetus- ja ohjaushenkilökuntaan kuuluville tarjotaan sparraustyöparitoimintaa ja työpajoja, joissa he saavat konkreettista apua sekä tukea opiskelu- ja digihaasteita kokeneiden nuorten auttamiseksi verkostoyhteistyön kautta sekä kehitetään oppilaitosten digitutor- ja mentor -käytäntöjä.  Hankkeen toteuttajina ovat Humak, Haaga-Helian Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö ja Wenhe Oy.

”On hienoa, että Keuda on valittu mukaan DIGISTI – hankkeeseen yhdeksi kohdeoppilaitokseksi. Pääsemme mukaan kehittämään ja syventämään opiskelijoidemme digitaalisten palveluiden käyttöä, niiden selkokielisyyttä sekä löydettävyyttä. Opiskelijamme pääsevät osallistumaan jo 2022 tammikuussa pidettävään avajaistilaisuuteen”, iloitsee Keudan rehtori Anna Mari Leinonen.

Lisätietoa hankkeesta: https://digisti.humak.fi

Lisätietoja Keudasta: Rehtori Anna Mari Leinonen, p. 040 174 4523, annamari.leinonen@keuda.fi  

___________________________________________________________________________________________

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

laatupalkinnon oikeuttava logo
Digitaalisesti vaikuttava Keuda

Digitaalisesti vaikuttavan Keudan toimintaa ohjaavat strategiset kehittämisen teemat ja tavoitteet: Keuda on innostava opiskelupaikka, haluttu työpaikka ja ketterä kumppani. Keudan strategia 2020-2024 (thinglink)

Tekemisemme pohjautuu strategiaamme; toimimme tehokkaasti ja taloudellisesti sekä digitaalisesti vaikuttavasti, olemme saavutettava ja paikallinen sekä vastuullinen ja kestävä.

Digitaalisesti vaikuttavan Keudan toiminnan pohjana on toimiva IT-infra, johon kohdistamme kehitystoimenpiteitä. Vaikka digitaalisuuden perustana ovat toimivat laitteet, ohjelmistot ja järjestelmät, tärkeää on henkilöstön osaaminen. Tavoitteena on koko henkilöstön digiosaamisen vahvistaminen, digikäytön helpottaminen, digitaalisuuden hyödyntäminen ja edistäminen erityisesti opetuskäytössä.

Henkilöstölle tarjoamme tukea sekä pedagogisissa menetelmissä että laiteinfrastruktuurin toimivuuden osalta. Järjestelmähankinnoilla ja palveluilla tuotamme käyttäjälähtöisiä ratkaisuja helpottamaan arjen työtä. Johto ja esihenkilöt saavat tietoa johtamisen ja päätöksenteon tueksi sekä opettajat opiskelijoiden opintojen seuraamisen tueksi.  Tavoitteenamme on erilaisten digitaalisten ratkaisujen tuominen koko henkilöstön työn tueksi. Toimimme edelläkävijöinä uusien digitaalisten opetusratkaisujen kehittämisessä (mm. AR, VR sekä robotiikka).

Uskomme, että digitaalinen osallisuus on yhteydessä hyvinvointiimme. Kun osaamista kehitetään samaan aikaan kun digitaalisia palveluita kehitetään saavutettaviksi ja osallisuutta tukeviksi, hyvinvointi lisääntyy. Koronan tuoman digiloikan jälkeen digitaalinen vuorovaikutus jää osaksi vuorovaikutustamme. Tiettyä livekohtaamisiin liittyvää inhimillisyyttä ja empatiaa keinoäly ei ainakaan vielä ole pystynyt korvaamaan. Tärkeää on oppia tuottamaan mahdollisimman inhimillisiä palveluita eri kanavissa ja samalla oppia digitalisoimaan kaikki se, mikä on digitalisoitavissa.

Haluatko lisätietoa digitaalisesti vaikuttavasta Keudasta?

Ota yhteyttä rehtori Anna Mari Leinonen, 040-174 4523, annamari.leinonen(at)keuda.fi

After #Murros2021: Oppiminen ja hyvinvointi uuden normaalin kynnyksellä

Professori Kirsti Lonka kertoi keväisessä #Murros2021-tapahtumassa key note-esityksessään oppimisesta ja hyvinvoinnista uuden normaalin kynnyksellä.

Hän herätteli kuulijoitaan pohtimaan; Miten tämä poikkeusaika vaikuttaa meidän oppimiseemme sekä opettamiseen ja erityisesti opiskelijoiden hyvinvointiin? Mikä on suurimpia haasteita työssä juuri nyt? Onko se esimerkiksi kontaktin saaminen opiskelijoihin, hyvän työyhteisön ja/tai hyvän fiiliksen ylläpitäminen?  Hän kuvasi tämän hetken opettaja olevan toisaalta kuin chatti-ohjelman juontaja, joka höpöttää siellä yksin ympyrän muotoisille kuville ilman suurempia reaktioita.

Onko tämä nyt sitten oikeasti tulevaisuuden tapa opettaa ja opiskella?

Kirsti kuvasi osuvasti, kuinka suurin osa meistä on tottunut kuvan näyttämään ns. perinteiseen maailmaan, jossa istutaan luentosalissa ja kopeissa. Tämän vuosituhannen nuoret ovat taas tottuneet toisenlaiseen kulttuuriin, kuten Starbucks-kahvilassa juomaan kahviaan ja opiskelemaan samalla luontevasti tietokoneella ja/tai mobiilisti. Tavallaan he ovat tottuneet olemaan samaan aikaan sekä fyysisesti että virtuaalisesti läsnä.  Myös nuorille kuitenkin jatkuva, pelkästään virtuaalinen läsnäolo on yhtälailla haastavaa. Kirsti kiitti esityksessään ammatillisia oppilaitoksia edelläkävijyydestä digitaalisissa oppimisasioissa, verrattuna yliopistojen pölyisiin luentosaleihin. Onneksi yliopistoissakin on alkanut näkymään kasvavassa määrin digiloikkia, kun aiemmat toimintamallit eivät enää yksinkertaisesti sellaisenaan toimi. Suomalaiset opettajat ovat kaikkinensa olleet valtavan innovatiivisia koronan ajan. He ovat ohjanneet ja kannustaneet opiskelijoita kuuntelemaan podcast lenkiltä, pesemään kodin ikkunoita osana kotitaloustunteja sekä kuvaamaan vuodenajan vaihteluista videoita biologian tunneille. Vaihtamaan aktiivisesti ympäristöjä ja liikkumaan, jotta aivotkin saa happea ja virtaa. Vastaavaa, kun saisi enemmänkin tulevaisuudessa myös työpaikoille. Työpaikalla ei juurikaan tunneta välitunteja ja oppilaitoksissakin saattaa olla katkeamattomia opiskelusessioita ja teams-palaveriputkia. Miten oppimisen psykologiaa voisi hyödyntää aiempaa vahvemmin?

Kirsti kertoi taksimatkastaan, jossa taksikuljettaja kertoi osallistuneensa koulutukseen, missä oli pitänyt pelkästään katsoa tuntikausia jotain videoita. Tämä ei ollut kovin toimivaa ja motivoivaa. Aivomme eivät kuitenkaan toimi kuten tietokone tai kovalevy, johon tallennetaan asioita. Eikä se, että joku paasaa tuntikausia luentosalissa tai netissä, ole tehokasta opetusta.

Oppilaitostenkin voi olla vaikeaa muuttaa käytäntöjä, koska niin koulujen kuin yliopistojen toimintakulttuuri koostuu pitkälti rutiineista, kuten seminaareista, luennoista ja tenteistä ja niiden siirtäminen digitaaliseen muotoon ei muuta yhtään mitään. Tällöin ei myöskään tapahdu sosiaalista verkostoälykkyyttä, eli toimintaa missä ihmiset ja heidän apuvälineet toimii saumattomasti yhteen.

Tietokäytännöt muuttuvat ja elävät koko ajan, jokaisella sukupolvella on omat tietokäytänteet. Ensimmäisiä apuvälineitä oli sulkakynä, jota seurasi kirja ja tietokonepääte, joka kulkee tänään mukanamme taskussa. Kun yritetään kehittää opetusta ja toimintamalleja, ne kaatuvat usein vielä instituution rutiineihin, kuten koeviikko, lukujärjestyksiä sekä fyysisiä tiloja.

Hieman on ehkä päästy eteenpäin siitä, kun Kirsti 20 vuotta sitten kirjoitti kirjoituksen otsikolla, että opiskelijoita käytetään kopiokoneina. Mutta kuinka paljon?

Unohtuuko digiloikka, kun oppilaitokset avaavat ovensa ja luentosalit täyttyvät ihmisistä, kun palataan poikkeustilan jälkeiseen aikaan?

Digitaalisia välineitä on käytetty paljon uusintamaan vanhoja käytäntöjä. Tulevaisuudessa pitäisi kehittää sellaista pedagogiikkaa missä opiskelijat aidosti työskentelevät yhdessä jonkun digitaalisen välineen kanssa. Tämä tukee mielenterveyttä ja samalla ryhmäytetään ihmisiä. Teknologia sinänsä ei muuta mitään, jos pedagogiikka ei aidosti kehity.  Digitaalisten välineiden hyöty jää marginaaliseksi, mikäli ajatukset oppimisesta eivät muutu. Oppiminen on tiedon kehittelyä yhdessä eikä vanhan ajatusmallin mukaisesti tiedon siirtämistä opettajalta opiskelijalle.

Ilmiölähtöistä ajattelua on tuotu kouluihin, joskin se on Kirstin mukaan usein tehty kaavamaisesti ja vähän yhdistellään jotain pintapuolista.

Joustavat ajattelun taidot ja uusien mahdollisuuksien näkeminen sekä rakentava vuorovaikutus ja epävarmuuden tunteiden hallinta ovat vaikeita oppia aikuisena, mutta silti niitä pitää jatkuvasti kehittää, erityisesti vaikeina aikoina.

Tämän takia on erittäin tärkeää, että ajattelu ja oppimaan oppimisen taito on se kuningastaito mitä lasten pitää koulussa oppia.  Nykyään ei riitä, että lapsi oppii vaan sisältöjä eri tunneilla eri asioista, vaan hänen tulee oppia kokonaisvaltaista ajattelun taitoa. Kokonaisvaltaiseen ajatteluun liittyy olennaisesti monilukutaito sekä se, että osaa esimerkiksi erottaa, mikä on järkevää keskustelua ja mihin kannattaa osallistua. Toisin sanoen esim. somessa, mikä on botin tuottamaa viestiä ja mikä oikean ihmisen.  

Mitä meidän ei nyt kannata oppilaitoksissa ja työpaikoilla tehdä?

Vanhoja tietokäytäntöjä, luentosaleja, seminaareja ja tenttejä sellaisenaan ei kannata siirtää uuteen ympäristöön. Tai digitalisoida pitkiä luentoja ja oppitunteja, jotka pistävät ihmiset kohtuuttomasti istumaan ruudun äärellä niin, että heidän koko kroppa on hajalla 30-vuotiaana. Ei edetä pelkästään asiakeskeisesti, vaan oppiminen edellä.  Motivoidaan ihmisiä, herätetään heidän kiinnostustansa ja muistetaan tukea heidän oppimistansa edistäviä tunteita, kuten uteliaisuutta, kiinnostusta ja hämmennystä. Lisäksi rajataan pakkotahtisia, jatkuvia onlinekokouksia, joissa ei pidetä edes kunnon välitaukoja.

Mitä sen sijaan kannattaisi tehdä?

Kirsti kuvasi, kuinka koko rakenteen uudistaminen auttaisi toimimaan tuloksellisesti, tehokkaasti ja ennen kaikkea hyvinvoivasti. Yksi suuri asia olisi ottaa laajemmin käyttöön käänteistä oppimista, jossa jaetaan ja tutustutaan ennalta materiaaleihin, joista sen jälkeen kokoonnutaan keskustelemaan.  


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.